JADE hakee järjestötyöntekijää vuodelle 2020

Ikääntyvien maahan muuttaneiden JADE-toimintakeskus/Käpyrinne ry hakee järjestötyöntekijää Helsinkiin määräaikaiseen, yhden vuoden kestävään työsuhteeseen. Palkattavan työntekijän tulee olla alle 30-vuotias vaikeasti työllistyvä nuori tai osatyökykyinen henkilö (ei ikärajaa).

Työtehtäviin kuuluu ryhmien ohjaus ja sisältöjen suunnittelu, ikääntyvien henkilökohtainen neuvonta ja palveluohjaus, viestintätehtävät sekä muut pienen järjestön vaihtelevat työt painottuen asiakastyöhön.

Toivomme työntekijältä:

  • Kokemusta monikulttuurisesta ympäristöstä tai työyhteisöstä
  • Ryhmänohjaustaitoja ja hyvää organisointikykyä
  • Erinomaisia vuorovaikutustaitoja
  • Viestintäosaamista ja sosiaalisen median tuntemusta
  • Oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia vaihtelevissa tilanteissa

Arvostamme myös:

  • Kohderyhmämme kielten osaamista (somali, arabia, kiina, kurdi, farsi, dari)
  • Kokemusta ikääntyvien parissa tehtävästä työstä
  • Kokemusta vapaaehtoistyöstä

JADE -toimintakeskus on ikääntyvien maahan muuttaneiden kohtaamispaikka ja monikulttuurisen vanhustyön osaamiskeskus, jossa toteutetaan yli 50-vuotiaiden vieraskielisten vertaisryhmätoimintaa, ohjaus- ja neuvontapalveluita ja erilaisia harrasteryhmiä. JADE tuottaa tietoa vanhustyön kehittämis- ja vaikuttamistyöhön sekä kouluttaa vanhustyön ammattilaisia moninaisuuskysymyksissä. Toimintaa rahoittaa STEA.

Vapaamuotoiset hakemukset ja CV sähköpostitse 12.1.2020 mennessä: inka.lehtonen@kapyrinne.fi

Lisätietoja tehtävästä antaa koordinaattori Inka Lehtonen, puh. 050 3826020 ajalla 16.12.-20.12. ja 7.-10.1. klo 10-15. Haastattelut järjestetään tammikuun puolivälissä ja työ alkaa sopimuksen mukaan tammi-helmikuun aikana.

Tietoa meistä: www.jadetoimintakeskus.fi

 

 

Liikunta kuuluu kaikille?

Liikunnan tarkoitus on parantaa ja ylläpitää henkilön toimintakykyä sekä terveyttä. Liikuntapalveluita tulisi myös tarjota kaikille tasavertaisesti ja palveluissa huomioida yhdenvertaisuus ikään tai henkilön taustaan katsomatta.

Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Iäkkäiden maahan muuttaneiden liikuntamahdollisuudet ovat selkeästi heikommat kuin kantaväestöön kuuluvien.

Ryhmiä on tarjolla muutama. Ryhmien löytäminen on kuitenkin vaikeata, koska digitaalinen tiedottaminen ei aina löydä kohderyhmäänsä. Lisäksi vaikeasti käytettävät digitaaliset ilmoittautumisjärjestelmät heikentävät muutenkin iäkkäiden, mutta erityisesti vieraskielisten pääsyä palveluiden piiriin. Ryhmien hyödyntämistä vaikeuttaa myös maahanmuuttajataustaisten omat monenlaiset terveyskäsitykset ja tietämättömyys liikunnan hyödystä arjen hyvinvointiin (terveyslukutaito). Myös yksinliikkumisen pelko vaikeuttaa monen ikääntyneen itsenäistä liikkumista. Kaikki liikuntaryhmät ja paikat eivät myöskään ole esteettömiä maahanmuuttajille.

Harjoitteluni aikana olen työstänyt selvitystä Jadelle ja Eläkeläiset ry:lle, jossa olen tarkastellut liikuntamahdollisuuksien, yhdenvertaisuuden, sekä tasa-arvon kehittymistä ikääntyneiden maahanmuuttajien liikuntamahdollisuuksien saralla pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa. (Helsinki, Espoo, Vantaa).

Selvityksessäni korostuu järjestöjen merkitys maahanmuuttajataustaisten liikuntamahdollisuuksien tarjoajina merkittävänä kunnan tarjoavien palveluiden lisänä. Huomattavaa kuitenkin on, että ikääntyvien maahanmuuttajien liikuntaa tukevaa toimintaa tarjoaa vain muutama järjestö ja yhdistys.

Jadella on tarjota erilaisia liikuntamahdollisuuksia kävijöilleen hyvinvointiryhmiä, kävelyfutista, kuntosalivuoro somalinkielisille naisille, sekä uintia musliminaisille. Jaden toiminnasta liikunta onkin ollut vuodesta toiseen suosituin ryhmätoimintamuoto.

Sonja

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Edunvalvontavaltuutus, edunvalvonta ja hoitotahto ikäihmisen itsemääräämisoikeuden turvana

Jadessa olivat 20.11.2019 yliopistomaailmasta  asiantuntijat  Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Auli Vähäkangas kertomassa Jaden ryhmälle, kuinka he voivat varautua ”vajaakykyisyyteen”. Termillä vajaakykyinen asiantuntijat tarkoittivat henkilön heikentynyttä kykyä tehdä itse päätöksiä, liittyen omien talousasioiden hoitoon tai henkilön varsinaiseen hoitoon. Aihe on tärkeä, vaikka se tuntuu äkkiä ajateltuna kovin vieraalta ja kaukaiselta asialta. Näin ei kuitenkaan ole. Meistä jokainen ikääntyy. Meistä jokainen voi myös joutua onnettomuuteen, jonka seurauksena saatamme menettää niin kognitiivisen – kuin fyysisen toimintakykymme. Voimme myös sairastua muistisairauteen, joka vaikuttaa niin kognitioomme kuin psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyymme.

Asiantuntija kertoi osallistujille edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä tapauksessa, jossa henkilö haluaa valtuuttaa valmiiksi oman lapsensa, puolisonsa tai ystävänsä hoitamaan esimerkiksi taloudellisia tai hoidollisia asioita henkilön oman tilanteen muuttuessa ”vajaakykyiseksi”. Edunvalvontavaltuutuksessa on hyvä huomioida, ettei valtuutus tule voimaan heti kun siinä on nimet alla ja se on lähetetty Maistraattiin, vaan valtuutuksen voimaantuloa haetaan erikseen Maistraatista, kun on sen aika. Aihe herätti kiinnostusta osallistujissa, mutta sai heidät miettimään, mitä jos edunvalvontavaltuutettu käyttää henkilön varoja väärin tai kuolee? Hyvä kysymys eikä lainkaan aiheeton. Varsinkin nykypäivänä ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö ei ole kaukaa tempaistu huolenaihe. Asiantuntijan sanoma tässä tilanteessa toi osallistujille mielenrauhan. Asiantuntija painotti, että edunvalvontavaltuutetun tulee toimia aina henkilön etua ajatellen. Edunvalvontavaltuutuksen voi myös purkaa, jos herää epäilys taloudellisesta hyväksikäytöstä. Edunvalvontavaltuutuksen voi purkaa myös, jos henkilön tilanne muuttuu siten, ettei valtuutusta enää tarvita. Jos edunvalvontavaltuutettu kuolee, edunvalvontavaltuutus raukeaa automaattisesti.

Asiantuntija kertoi osallistujille myös hoitotahdosta ja erilaisista hoitotahtojen muodoista. Sanoma olikin, että jos tahdot vaikuttaa omaan hoitoosi tulevaisuudessa, tee se nyt, kun olet vielä terve ja täydessä ymmärryksen tilassa. Muun muassa THL:n sivuilta löytyy hoitotahto-pohja, jossa henkilö voi vaikuttaa siihen, miten hänen elämänsä loppuvaiheen hoito toteutetaan. Haluaako henkilö siis, että hänen elämänsä loppuvaiheessa otetaan enemmän huomioon se, että elinpäiviä pyritään samaan lisää, vai siihen, että henkilön jäljellä olevien päivien ajan, hän saa laadukasta hoitoa. Hoitotahdon tekeminen on varsin monelle kynnyskysymys. Hoitotahto kuitenkin turvaa sen, että henkilön oma tahto saadaan tuotua esille, vaikka henkilö ei enää sitä pystyisi itse kertomaan. Hoitotahdosta on tärkeää kertoa myös omaisille ja hoitohenkilökunnalle siinä vaiheessa, kun henkilö siirtyy pitkäaikaishoivan piiriin. Saimme kuulla myös, mikä on laajennettu hoitotahto. Laajennetun hoitotahdon avulla henkilön on mahdollista vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi hänen kauneudenhoito tai musiikkimaku tulisi ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun henkilö ei osaa enää itse siitä kertoa hoitajille.

Asiantuntija kertoi kävijöille myös, mikä on edunvalvontavaltuutuksen  ja edunvalvonnan ero. Vaikka näiden helposti ajatellaan olevan yksi ja sama asia, edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvonnalla on selkeä ero. Suurin ero on byrokratia, lisäksi edunvalvontapäätöstä ei voida purkaa. Edunvalvontavaltuutus on aina henkilölle vapaaehtoinen. Edunvalvonta taas ei sitä ole. Edunvalvonta on viimeinen ratkaisu ja toimintakeino, kun huomataan, että henkilö ei ole enää kykenevä hoitamaan esimerkiksi omia laskuasioitaan. Edunvalvonta päätös tehdään käräjäoikeudessa, ja voi olla, että edunvalvoja on yleinen edunvalvoja eli viranomainen tai edunvalvojaksi suostuva omainen. Edunvalvoja pystyy hakemaan tarvittaessa myös sosiaalietuuksia henkilön puolesta.

Tilaisuudessa käsiteltiin myös lyhyesti kotisaattohoitoa, joka on yleistymässä Suomessa.

 

Sonja,

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Digitalisaatio monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Hei, olen sosionomiopiskelija Sonja Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja teen viimeistä työharjoitteluani tällä hetkellä Jadessa. ”Digitalisaatio monikulttuurisessa yhteiskunnassa” seminaari pidettiin Suomen venäjänkielisten keskusjärjestön tiloissa 15.10.2019, missä olin mukana edustamassa Jadea. Seuraavassa onkin hieman seminaarista mitä se piti sisällään. Sekä ajatuksiani digitaaliosta ylipäätään.

Tällä hetkellä palvelut ovat yhä enenevässä määrin siirtyneet tai siirtymässä internettiin. Digitalisaation myötä myös henkilökohtaiset palvelutilanteet ovat vähentyneet huomattavasti. Internetissä tehtävät hakemukset ovat tarkoitettu helpottamaan elämäämme, enää ei tarvitse lähteä esimerkiksi Kelaan räntäsateessa, mutta mitä jos sinulla ei ole kirjoitus- tai lukutaitoa? Kuulostaa aluksi vieraalta ja kaukaiselta asialta. Täällä Suomessa olemme tottuneet käymään peruskoulua ja tätä kautta saneet luku- ja kirjoitustaidon.

Mutta mitä jos asiakas onkin maahanmuuttajataustainen? Henkilö, joka ei ole oppinut vielä riittävästi suomen kieltä, tai ei osaa kieltä lainkaan? Tai henkilöltä puuttuu täysin luku- ja kirjoitustaito puhumattakaan digitaidoista, miten hän saa asioitaan hoidettua internetissä?

Seminaarissa kuultiin puheenvuorot Helsingin kaupungin, Kelan, Uudenmaan Digituen, Pakolaisavun Kurvi-toiminnon, Elämän laatu ry:n, sekä Helsingin yliopiston asiantuntijoilta. Puheenvuorot pitivät sisällään tietoa, mistä maahanmuuttajien on mahdollista saada digitukea, sekä mitä haasteita maahanmuuttajilla on verkossa asioinnin kanssa. Helsingin kaupungin ”Helsinki-info ” tarjoaa digitukea maanantaista- perjantaihin kaiken ikäisille Oodin keskuskirjastossa klo 9-18 välillä. Oodissa on mahdollista saada digitukea ja palveluneuvontaa myös esimerkiksi arabiankielellä. Helsinki-info ei ole kuitenkaan suinkaan ainoa digitukea tarjoava palveluntarjoaja. Digitukea on mahdollista saada myös Elämänlaatu ry:ltä.

Seminaarissa nousi myös esille, ettei digituki ole ainoa asia missä maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat tukea ja apua. Tarvetta on myös peruspalveluohjaukselle. Monet digitukea tarjoavat palveluntarjoajat antavatkin myös tavanomaista palveluohjausta.

Seminaarissa kuulimme, että ammattilaisten luokse tullaan kysymään apua hyvin monenlaisissa asioissa. Avun tarve voi liittyä älypuhelimenkäytön haasteista Kelan etuuksiin ja päätöksiin. Maahanmuuttajille myös oleskelulupa-asiat ovat sellaisia missä moni maahanmuuttaja tarvitsee apua. Myös työnhakuun ja työllistymiseen liittyvät asiat ovat sellaisia missä apua tarvitaan. Seminaarissa tuli ilmi myös, että palveluohjauksessa eniten haasteita tuo Kela. Asiantuntijat kokevat hankalana sen, että Kelan tukihakemuksissa on paljon eroa riippuen siitä, onko kyseessä verkkohakemus vai paperinen hakemus. Myös Maahanmuuttoviraston sivut koettiin hankaliksi ja epäkäytännöllisiksi.

Seminaarissa tuotiin esille myös pian voimaantuleva Saavutettavuus-direktiivi, jonka myötä verkkosivujen käytön pitäisi tulla helpommaksi ja sujuvammaksi jokaiselle. Saavutettavuusdirektiivin myötä verkkopalvelusivustojen tulisikin olla helpompikäyttöiset sekä selkeämmät. Myös sivuilla olevan suomen kielen tulee olla selkeästi ymmärrettävää. Verkkosivujen materiaali tulee olla myös kuunneltavissa. Onkin mielenkiintoista nähdä, tulevatko verkkosivut saavutettavuusdirektiivin myötä muuttumaan selkeimmiksi, ja tuleeko muutos vaikuttamaan verkkopalveluiden käytön lisääntymiseen. Maahanmuuttajien osalta koen direktiivin hyväksi muutokseksi. Mutta minusta on tärkeää, että palvelut pysyvät myös fyysisessä muodossa. Ilman henkilökohtaista palveluohjausta ja neuvontaa, monilta jää apu saamatta.

– Sonja

 

 

Ikääntyvät vieraskieliset palvelukeskuksessa

Olimme Kampin palvelukeskuksessa, jossa somalitaustainen työntekijämme kertoi palvelukeskuksen työntekijöille somalikulttuurista ja islaminuskosta. Palvelukeskuksen työntekijät olivat toivoneet yhteistä tapaamista ja keskustelua, koska heillä oli alkanut somalinaisten kuntosaliryhmä yhteistyössä Jaden kanssa. Kävijämäärät ovat syksyn mittaan kasvaneet maksimiin, mikä kertoo ryhmän tarpeellisuudesta ja mielekkyydestä. Ryhmässä vuorottelevat ohjaajina Kampista muutama työntekijä sekä Jaden somalitaustainen työntekijä, joka toimii myös tulkkina. Tavoitteena on saada asiakkaat käymään ryhmässä itsenäisesti niin, että Jaden työntekijä jää aikanaan pois aktiiviohjaajista ja antaa taustatukea tarvittaessa.

Tällaista yhteistyötä palvelukeskusten ja Jaden välille muodostuu pikkuhiljaa lisää. Yhteistyön tavoitteena on totuttaa vieraskieliset kävijät palvelukeskukseen sekä sen työntekijöihin niin, että he rohkaistuisivat jossain vaiheessa tutustumaan myös muuhun palvelukeskustoimintaan. Haasteena eri kulttuuritaustasta tuleville kävijöille on havaittu esimerkiksi rauhallisen rukouspaikan löytäminen palvelukeskuksesta. Tilat ovat kovin varattuja ja rukous on monille tärkeä osa arkea ja päivän rukousaikoja täytyy noudattaa. Ratkaisuna Kampissa tulee mahdollisesti olemaan kutomotila, jota on jo aiemmin suunniteltu rentoutus- ja hiljentymistilaksi.

Toinen havaittu haaste oli, etteivät kävijät välttämättä muista kuinka kuntosalitilaan kuljetaan. Joka viikko tavataan eksyneen näköisiä ryhmäläisiä aulasta. Ratkaisuksi ehdotettiin somalinkielisten opasteiden kiinnittämistä aulaan aina kuntosalipäivänä. Ehdotus oli mielestäni hyvä ja vaikkeivat kaikki ryhmäläiset osaisi lukea, he ehkä tunnistavat oman kielensä. Jos opasteessa olisi nuoli ja myös kuva, se helpottaisi hahmottamista.

Geronomin näkökulmasta tällainen yhteistyö on mahtavaa. Oli ihan huippua päästä osalliseksi tähän tapaamiseen. Vaikutti vahvasti siltä, että kumpikin osapuoli haluaa aidosti luoda yhteisiä käytäntöjä ja on valmis tulemaan vastaan. Tapaaminen oli eteenpäin vievä ja avoin. Kampin työntekijät olivat kiinnostuneita Somalian kulttuurista ja uskonnosta ja halusivat ymmärtää asiakkaitaan paremmin. Jatkoehdotuksina kaavailtiin yhteistä käsityökerhoa sekä ruoanlaittoa niin, että eri kulttuurien edustajat saisivat opettaa toisilleen esimerkiksi ruokareseptejä.


-Geronomiopiskelija Henna

Yhteistoimintaa yli kulttuurirajojen: Kontulan eläkeläisten ja JADE -toimintakeskuksen kiinankielisen ryhmän välinen ystävyyskerho

Hei, olen geronomiopiskelija Henna ja parhaillaan työharjoittelussa Jadessa. Kuulin jo keväällä kiinan- ja suomenkielisen ryhmän ystävyyskerhosta. Toiminta kiinnosti minua siinä määrin että halusin jo silloin tietää siitä lisää. Sain harjoitteluni aikana hyvän tilaisuuden haastatella Kontulan eläkeläisten jäsentä, joka on ollut mukana ystävyyskerhossa alusta asti.

Eri kulttuurien välinen ystävyys syntyi sattumalta: Ryhmät tapasivat yhden tapahtuman yhteydessä vuonna 2017, kun päätyivät syömään samaan pöytään. Yhteinen sävel löytyi nopeasti ja yhteistoimintaa alettiin pian suunnittelemaan. Yhteisen kielen puuttuminen ei ole tapaamisia hidastanut.

‘’Kiinalaiset ovat niin ystävällisiä ja eläväisiä, että heidän asenteeseensa ihastuu välittömästi!’’

Tapaamisilla on tutustuttu sekä kiinalaiseen että suomalaiseen kulttuuriin. Yhdessäolossa jakaminen ja uusien asioiden oppiminen on rikkaus. Tarvitaan vain avoin asenne, sillä pääsee pitkälle.

Ystävyyskerho tekee myös yhteisiä retkiä ympäri Suomea ja kiinalaisten oma tanssiryhmä esiintyy eri tapahtumissa. Kiinalaisessa kulttuurissa suomalaisiin tekeekin vaikutuksen rohkeus. Ennakkoluulot ovat karisseet ja tilalle on tullut uskallus kohdata muista kulttuureista tulevia ihmisiä. Yhteistyö antaa voimaa myös muuhun toimintaan yhdistyksessä. Yhteistoiminta on ennen kaikkea elämää rikastavaa.

‘’Tällaista toimintaa voisi olla enemmänkin’’ toteaa haastattelemani Kontulan eläkeläisten jäsen.

 

Iloisin terveisin

Henna

 

Toimintakeskuksen ensimmäinen vuosi

Alppiruusu

JADE-toimintakeskus muutti uusiin tiloihin Töölössä tasan vuosi sitten ja toiminta avattiin kävijöille elokuussa 2018. Ensimmäinen syksy oli suurten muutosten aikaa, kun jo muutaman vuoden muualla kokoontuneet iäkkäiden vieraskielisten ryhmämme totuttelivat uusiin tiloihin ja ottivat ne pikkuhiljaa omakseen. Muutos ei ollut kaikille helppo, kovasti kaipailtua kuntosalia ei uusista tiloista löytynytkään ja välillä tulijat eksyivät naapurirappuun, josta heidät ystävällisesti saatettiin oikealle ovelle. Jaden ovisummerin löytymisen kanssakin on hapuiltu ja vihaisia naapureita on lepytelty oven raossa useaan kertaan.

Uuteen aikakauteen siirtymistä pyrittiin helpottamaan ottamalla kävijät osaksi muutosta ja muuttoa. Kiinankielinen ryhmä toi mukanaan sisustuskankaita ja auttoi mm. pesemällä ikkunoita ja istuttamalla viherkasveja. Arabiankielisen ryhmän miehet maalasivat seiniä ja kokivat sitä kautta olevansa mukana rakentamassa uutta Jadea. Syksyn mittaan opeteltiin myös kahvinkeittimen käyttöä, kierrätyssääntöjä ja tiskikoneen ihmeellistä maailmaa, eikä suotta. Paras palkinto tehdystä työstä oli jadelaisten huulille kohonnut hymy sekä useaan otteeseen kuultu lausahdus, jonka mukaan toimintakeskus on monelle kuin toinen koti ja ovesta sisään astuessaan tuntee aina olevansa tervetullut, tulee kohdatuksi omana itsenään.

Selatessani kävijätilastoja viimeisen vuoden ajalta hoksasin, että Jaden kävijämäärät ovat lisääntyneet vauhdilla etenkin tämän kevään aikana. Olemme tavoittaneet kaikkiin neljään kieliryhmäämme lisää ikääntyviä, jotka tarvitsevat Jaden kaltaista matalan kynnyksen vertaistoimintaa ikääntymisen mukanaan tuoman näkökulman huomioiden. Kevään aikana uusia jadelaisia on tullut joukkoomme peräti 50 henkilöä! Uudet iäkkäät löytävät meille pääasiassa puskaradion kautta, mutta ilahduttavasti myös sosiaaliohjaajien suorat yhteydenotot meihin päin ovat lisääntyneet ja eniten tukea tarvitsevia on jopa saatettu ovellemme asti, hatunnosto siitä!

Pyrimme jatkuvasti kehittämään Jadesta entistäkin parempaa ikääntyvien vieraskielisten jäsenyhteisöä ja syksylle on luvassa jo lähes 20 viikoittaista ryhmää, joista osa toteutetaan sekä vanhojen että uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Syksyn viikko-ohjelma löytyy jo nettisivuiltamme, käy vilkaisemassa ja tervetuloa moikkaamaan Jaden kevään aikana kasvanutta tiimiä Topeliuksenkadulle!

Inka – Jaden koordinaattori

 

Vieraskielisen ikääntyvän palvelupolku

Olen ollut viiden viikon työharjoittelussa JADE-toimintakeskuksessa 8.4.2019 alkaen. Harjoitteluni aikana olen selvitellyt, miten ikääntynyt vieraskielinen pääsee hänelle kuuluvien palveluiden pariin. Maahan muuttaneilla asiakkailla on usein palveluihin hakeutumisessa erilaisia esteitä, joita voivat olla muun muassa kieliongelmat, taloudelliset ongelmat, tietämättömyys palveluista tai ennakkoluulot ja luottamuspula viranomaisiin (Castaneda ym. 2012: 161) Heillä voi olla myös suuria haasteita palveluverkoston ymmärtämisessä, palvelupolkujen löytämisessä, palveluiden pariin hakemisessa sekä omien oikeuksien tuntemisessa (Rönkkö 2018: 24). Olisikin hyvä, että palveluita saisi selkokielisinä, mahdollisimman useilla kielillä, sekä kuvallisesti ilmaistuna. Tästä hyötyisivät ihan kaikki ihmiset, eivät ainoastaan ikääntyvät vieraskieliset.

Tänä päivänä ikääntyvien palveluihin ohjaus on pääkaupunkiseudulla keskitetty Seniori-infoon (Helsinki), Nestoriin (Espoo) ja Seniorineuvontaan (Vantaa). Tämän on ajateltu helpottavan sitä, ettei ikääntyvää juoksuteta paikasta toiseen eikä viranomaiselta toiselle, vaan palvelutarpeenarvio voidaan tehdä keskitetysti samassa paikassa. Tämä on hyvä ja helpottaa monen ikääntyvän arkea.

Pääsääntöisesti palvelut ovat suunniteltu suomen tai ruotsin kielellä saataviksi. Olen selvitykseni myötä pohtinut sitä, miksi näissä palveluneuvonnoissa ei ole saatavilla neuvontaa useammilla eri kielillä? Miksi muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä taitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole töissä näissä palveluneuvonnoissa? Vai eikö heidän suomen kielen taitonsa työnantajan mielestä riitä tähän työhön? Voisiko ajatella, että palveluneuvonnoissa tehtäisiin yhteistyötä työntekijöiden kesken myös kielellisten asioiden suhteen?

Usein ajatellaan, että vieraskielisten omaiset huolehtivat ikääntyvien hyvinvoinnista ja hoitavat palveluihin liittyvät asiat heidän puolestaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Suomessa on yhä useampia yksinäisiä vieraskielisiä ikääntyviä, joilla ei ole omaisia tai muuta tukiverkostoa huolehtimassa heidän hyvinvoinnistaan arjessa. Vieraskielisten ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa tasaisella tahdilla, joten vanhustenhuoltoon ja -palveluihin tarvitaan kulttuurista herkkyyttä sekä avoimuutta ja taitoa kohdata eri ryhmiä ja yksilöitä (Heikkinen ym. 2016: 100). Huomasin lukiessani vanhustyöhön liittyvää kirjallisuutta, ettei niissä ollut kuin yksi luku, joka käsitteli vieraskielisiä ikääntyviä ja kulttuurisensitiivisyyttä. Usein luvuissa oli hyvinkin stereotyyppisiä ajatuksia eri kulttuureista, vaikka meidän pitäisi kohdata maahan muuttanut ikääntyvä yksiönä omine erityistarpeineen.

Julkinen ja yksityinen sektori ei aina pysty täyttämään kaikkia vieraskielisten ikääntyvien tarpeita. Järjestöjen ja yhdistysten eli kolmannen sektorin toimijat paikkaavat kiitettävästi näitä aukkoja. Heidän toimintansa on vahvasti asiakaskeskeistä, lisäksi he toimivat vieraskielisten ikääntyneiden äänenä ja osallistumisen kanavana (Virtanen ym. 2011: 8). Olisikin hyvä, jos kaikki eri järjestöt, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, jotka tukevat ikääntyvien maahan muuttaneiden hyvinvointia, toimisivat yhdessä, fokuksena ikääntyneiden maahan muuttajien paremmat elinolosuhteet ja palveluiden ennalta ehkäisevä vaikutus. Palveluiden kehittämisprosessia maahan muuttaneiden ihmisten osalta täytyy viedä eteenpäin. Toimivuuteen ja joustavuuteen perustuva yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välillä takaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen onnistumisen parhaiten (Vesterinen 2011: 29). Olen saanut huomata, että työ on hidasta, mutta etenee kuitenkin pikkuhiljaa ja tahtoa löytyy parantaa ikääntyvien arkea.

JADE-toimintakeskuksesta saa ohjaus- ja neuvontapalvelua selkosuomen-, arabian-, kurdin-, somalin-, englannin- ja kiinankielellä. JADE:n tavoitteena on edistää ikääntyvien vieraskielisten osallisuutta ja näkyvyyttä ikääntyvien palveluissa ja toiminta tukee ikääntyvien vieraskielisten kotona asumista mahdollisimman pitkään, sekä lieventää yksinäisyyden kokemusta omankielisen ryhmätoimintaan osallistumisen muodossa. JADE:ssa on hyvä, lämmin ilmapiiri, jossa jokainen kävijä otetaan avosylin vastaan hänen taustastaan riippumatta.

Päivi

 

Lähteet:

Castaneda, Anu E., Rask, Shadia, Koponen, Päivikki, Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL Raportti: 2012_061. Saatavilla myös sähköisesti: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90907/THL_RAP2012_061_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y, Luettu 10.5.2019.

Heikkinen, Eino, Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (2016). Vanheneminen eri kulttuureissa ja etnisissä ryhmissä. Teoksessa Heikkinen, Eino, Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. Helsinki: Duodecim

Vesterinen, Marja-Liisa (2011). Teoksessa Vesterinen, Marja-Liisa (toim.): SOTE- ennakointi – sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3. Iisalmi: Painotalo Seiska Oy. Saatavilla myös sähköisesti: http://www.oph.fi/download/133556_sote-ennakointi_loppuraportti.pdf, Luettu 10.5.2019.

Rönkkö, Eva (2018). Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Opas vanhusneuvostoille. Helsinki: Eläkeläiset ry. Saatavana osoitteessa: https://elakelaiset.fi/wp-content/uploads/opas_valmis_netti.pdf, Luettu 13.5.2019.

Virtanen, Petri, Suoheimo, Maria, Lamminmäki, Sara, Ahonen, Päivi & Suokas, Markku (2011). Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes, Helsinki.

 

Herätellään keskustelua – Ilmasto- ja ympäristöasiat

 

Hei kaikille lukijoille! Olen Karoliina ja olen Jadessa työharjoittelussa. Koko työyhteisössä, niin työntekijöiden kuin asiakkaiden keskuudessa olen saanut kokea Jaden avoimen ilmapiirin ja ystävällisyyden. Juuri näitä asioita tässä maailmassa tarvitaan.

 Ilmasto -ja ympäristöasioista keskustellaan nykyään enemmän ja enemmän. Yhä suurempi osa ihmisistä ymmärtää, että ilmastonmuutos on todellinen uhka. Tämän vuoden eduskuntavaalejakin kutsuttiin mediassa ”ilmastovaaleiksi.” Siksi Jadessa ajateltiin, että näistä asioista olisi hyvä keskustella.

 Jaden keittiön roskiksiin on merkitty, mikä roska kuuluu laittaa mihinkin. Useat eivät kuitenkaan lappuja huomaa, tai eivät ymmärrä mitä niissä sanotaan. Niinpä aiheeksi valikoitui vielä tarkemmin kierrätys ja roskien lajittelu.

 Maapalloa ja ympäristöä voimme kaikki auttaa yhdessä. Tärkeää onkin, että Jadelaisetkin tiedostavat voivansa halutessaan omilla ihan arkipäiväisillä valinnoillaan vaikuttaa ja säästää energiaa. Monet ryhmäläisistä ovat sanoneet kierrättävänsä jo kotona ja aiheen olevan jokseenkin tuttu, mikä on ollut ilo kuulla.

 Vaikka usealle kierrättäminen on tuttua hommaa, aina voi oppia uutta! Tiesitkö esimerkiksi, että juomalaseja ei saa laittaa lasinkeräykseen? Tai tiesitkö, että käsipaperit kuuluvat biojätteeseen? Muun muassa näistä asioista syntyi ryhmissä paljon keskustelua ja opimme kaikki uutta yhdessä.

 Mutta isompi kysymys, joka pyörii kierrätyksen ympärillä, on ilmastonmuutos. Monilla Jadessa kävijöillä on omia lapsia ja lapsenlapsia. Yritimme herättää ryhmässä vähän keskustelua myös siitä, millaisen maailman haluamme jättää seuraaville sukupolville. Niin pieneltä vaikuttava asia kuin kierrättäminen vaikuttaa omien lapsenlapsien elämään tulevaisuudessa.  

 Mainitsin aiemmin, että ilmastonmuutoksesta puhutaan enemmän ja tietoisuus siitä on lisääntynyt. Kuitenkin pienessä Suomessa asuville sen maailmanlaajuiset seuraukset eivät ole aina itsestään selviä. Jonkun mielestä voi olla hyvä, että Suomeen tulee lämpimämpi, mutta silloin ei huomioida sitä kaikkea tuhoa, mitä ilmastonmuutos saa aikaan muualla maapallolla. Lajien sukupuuttoon kuolemista, vedenpinnan nousua, joka saattaa jättää kokonaisia maitakin alleen, tai äärimmäistä kuivuutta, jonka seurauksesta joudumme tulevaisuudessa kiistelemään veden saannista.

 Voimme kaikki tehdä jotain, oli se sitten kierrättäminen, ruokahävikin välttäminen, yksityisautoilun vähentäminen, kasvisruuan suosiminen tai vaikka vesihanan sammuttaminen siksi aikaa, kun pesemme hampaita. Pienetkin teot saavat aikaan muutosta. Sen takia on hyvä muistaa, että vaikka yksi ihminen on pieni, yhdessä olemme jotakin suurta. Tämä ajatus toteutuu Jadenkin yhteisössä.

 

Kiitos ja hyvää alkavaa kevättä!

-Karoliina, työharjoittelija-sosionomi, Diak

 

 

Linnunpönttötalkoot kirpakassa kevätsäässä Kumpulan koulukasvitarhalla

Olimme yhden JADE:n ryhmän kanssa Kumpulan koulukasvitarhassa linnunpönttötalkoissa. Teimme linnunpönttöjä kaupunkilinnuille, jotka eivät osaa itse rakentaa pesimiskoloa itselleen tai niistä on huutava pula. Näitä lintuja ovat mm. kirjosieppo ja pienet tiaiset. Kanssamme linnunpönttöjä oli tekemässä yläasteikäisiä maahanmuuttajaoppilaita. Kaikki rakensivat uusia koteja linnuille innokkaasti ja toisiaan auttaen.

Oli mukavaa huomata, vaikka kieli ei ollut yhteinen, kuinka yhteistyö sujui jouhevasti. Näin innokkaita ilmeitä ja onnistumisen iloa kaikkien kasvoilta. Kuulin hilpeää keskustelua ja naurua. Päivän kruunasi valmiit linnunpöntöt ja evästauko kuuman juoman kera. Työn touhussa saimme myös pienen tietopaketin Kumpulan koulukasvitarhan historiasta ja nykytoiminnasta.

Tutkimuksissa onkin todettu, että vapaaehtoistoiminnassa toteutuu mm. tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus, suvaitsevaisuus, yhteistyö, yhteisöllisyys ja toiminnan ilo (Tulikallio & Malinen 2009: 24-26). Vapaaehtoistoiminta onkin suuri voimavara monille ihmisille, se auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, auttaa voimautumaan sekä lisää osallisuutta.

Kumpulan koulukasvitarhalla on pitkät perineet yli 100 vuoden taakse. Helsingissä ensimmäinen koulupuutarha alkoi Töölössä 1912. Kumpulassa koulukasvitarha on toiminut vuodesta 1928 alkaen.

Jälleen ensi kesänä voivat eläkeläiset mennä vapaaehtoisiksi puuhastelemaan yhdessä puutarhahommien parissa lasten, nuorten ja maahanmuuttajien kanssa Kumpulan koulupuutarhalle, Vähänkyröntie 3-6, 00610 Helsinki. Lisätietoa saa www.lastenpuutarha.fi

Toivonkin, että mahdollisimman moni JADE:n vieraskielisistä ikäihmisistä osallistuisi kesän aikana Kumpulan kesätoimintaan.

 

Geronomiopiskelija Päivi Närhi

Lähteet:

Tulikallio, Tea & Malinen, Heikki 2009. Vapaaehtoistoiminta, hyvin organisoituna valtava voimavara. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

http://www.kansalaisareena.fi/aineistoa/vapaaehtois-ja-vertaistoiminnan-maaritelmat/