Mielen hyvinvointi ja yksinäisyys mietityttävät korona-ajassa

Ikääntyvien pärjäämistä selvittänyt kysely

Olemme neljän geronomiopiskelijan projektiryhmä Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tehtävänämme oli kurssiprojektina tutustua JADE-toimintakeskuksen ryhmänohjaajien teettämään psykososiaaliseen arviointikyselyyn Vieraskieliset ikääntyvät korona-ajassa, jonka avulla pyrittiin selvittämään, minkälaisia muutoksia asiakkaina olevien ikäihmisten elämässä on tapahtunut koronapandemian aikana ja kuinka he voivat tällä hetkellä. Lisäksi haluttiin tietää, miten JADE:n toiminta on pystynyt tukemaan heidän arjessa jaksamistaan ja kuinka toimintakeskus voisi jatkossa parantaa toimintaa entisestään poikkeustilanteeseen sopivaksi ikäihmisten tarpeet ja toiveet huomioiden. Kysely tehtiin osana JADE:n arviointia joulukuussa 2020.

Aiheeseen tutustuessamme panimme merkille, ettei palveluiden saatavuus ole suinkaan sama asia kuin saavutettavuus. Suomessa kyllä halutaan pitää yllä tasa-arvoa ja tarjota monipuolisia palveluita, mutta vieraskielisiin ikääntyneisiin liittyviä erityispiirteitä ei aina huomioida palveluita suunniteltaessa tai järjestettäessä. Vanhustyön kentälle saadaan tulevaisuudessa yhä enemmän kulttuurisensitiivisiä osaajia, jolloin myös palvelujärjestelmää kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tällä hetkellä omaisilla, järjestöillä ja vapaaehtoisilla on suuri merkitys vieraskielisen ikääntyneen palveluohjauksessa ja palveluiden saavutettavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisuissa. JADEn kyselyvastauksista käy ilmi, että omankieliset ryhmätoiminnot ovat hyvin merkityksellisiä, ja asiakkaat kokevat, että JADEsta saa apua aina tarvitessaan. Ryhmätoiminta mielletään myös hyväksi ympäristöksi käyttää ja opiskella suomen kieltä.

Vaikka suurin osa JADEn teettämään kyselyyn vastanneista kokee jaksavansa vielä ihan hyvin, vastauksista välittyy yksinäisyys, turhautuminen, pelko ja huoli. Korona-ajan rajoitukset ovat vaikuttaneet lähes jokaisen elämään jollain tapaa. Ulkoilu on vähentynyt, elämä koetaan ainakin ajoittain tylsäksi, mieliala ailahtelee ja huoli ryhmätoimintojen ja harrastusten keskeytymisestä ja toisaalta niiden jatkumisesta on suuri. Moni on hyvin harmissaan siitä, ettei voi tavata läheisiään ja ystäviään. Kuitenkin perhe ja uskonto ovat vahvoja tukipilareita vaikeinakin aikoina ja esimerkiksi liikunta, ulkoilu ja tv:n katselu koetaan virkistäväksi. Huomioimme näitä teemoja projektitoteutuksessamme.

"Projektiryhma vierailemassa arabian kielisessa ryhmassa verkonvalityksella."

Ryhmätoiminnassa keskusteltavaksi mielen hyvinvointi

Arviointikyselyyn vastanneet saivat esittää toiveita ryhmässä käsiteltävistä aiheista. Toiveisiin perustuen kokosimme materiaalipaketin, joka sisältää tietoa masennuksesta ja yksinäisyydestä, palveluohjausta, positiiviseen psykologiaan perustuvia keinoja lieventää masennusoireita ja vähentää yksinäisyyttä ja muutamia käytännön harjoituksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Käytimme esityksessämme selkosuomea ja selkokuvia, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä ikääntyvän vieraskielisen näkökulmasta ja helppo kääntää ryhmäläisten omalle kielelle.

Ohjasimme kahta eri ryhmää ja meidät otettiin lämpimästi vastaan kummallakin kerralla. Valtaosa JADEn teettämään kyselyyn vastanneista kertoo, että toimintakeskus on kuin toinen koti, sieltä on löytynyt ystäviä ja ryhmissä voi rohkeasti kertoa omista asioistaan omalla kielellä. Myös suomen kielen harjoittelu koettiin tärkeäksi. Yhteisöllisyyden tunne ja avoin ilmapiiri välittyi meillekin oikein hyvin. Jotkut toki olivat luontaisesti enemmän äänessä kuin toiset. Siksi kannustimme ryhmää keskustelemaan ja pyrimme huomioimaan, että jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi.

Ryhmänohjaukset sujuivat hyvin ja meille opiskelijoille oli erityisen hyödyllistä oppia työskentelemään ohjaajan kanssa, joka käänsi puhettamme ryhmäläisten omalle kielelle. Ohjaaja tarkensi joitakin käsitteitä omalle kulttuurille sopivammaksi, minkä kautta ryhmän jäsenet ymmärsivät mistä puhuimme. Yksinäisyys ja masennus eivät olleet kaikille osallistujille välttämättä tuttuja termejä entuudestaan. Ryhmänohjauksessa huomasimme, kuinka tärkeitä selkokielen lisäksi ovat myös selkokuvat, jotka tuottavat hyvää keskustelua. 

Saimme ryhmäläisiltä valtavan hyvää palautetta. Se tietysti lämmitti mieltä, mutta myös vahvisti onnistumisen kokemusta. Ryhmänohjauksissa käyttämillemme materiaaleille oli selkeä tarve ja ryhmäläiset kokivat saaneensa paljon hyödyllistä tietoa. Luovutimme diaesityksen JADEn käyttöön, ja toivomme sen poikivan vielä monia hyviä keskusteluita tulevaisuudessa. Me jatkamme eteenpäin yhtä hienoa kokemusta rikkaampana! Kiitos JADE ja ryhmäläiset! Toivomme kaikille terveyttä ja valoisia ajatuksia! Vaikka ajat on vaikeat, selviämme yhdessä toinen toistamme tukien.

Emmi-Lotta, Jenna, Marjo ja Soile

Sosionomiopiskelijana työharjoittelussa JADEssa

"Luontotaidetta"

Tervehdys kaikille,

Olen Mari, ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Laurean ammattikorkeakoulusta englanninkieliseltä linjalta. Hakeuduin sosiaalialalle opiskelemaan, sillä olen kiinnostunut tasa-arvoisuuden edistämisestä ja yhteisöllisestä tekemisestä. Olen myös kiinnostunut luontolähtöisten ja luovien menetelmien käyttämisestä eri kohderyhmien kanssa heidän hyvinvointinsa edistämiseksi.

Monikulttuurisuus on minulle myös yksi mielenkiinnon aihe, sillä uskon että tuntemalla eri kulttuureja ja tapoja tulemme avarakatseisemmiksi. Kulttuurituntemus voi auttaa saamaan uusia näkökulmia elämään ja auttaa ongelmienratkaisussa. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä JADEssakin painotetaan, että yksittäinen henkilö tai edes ryhmä ei ole kulttuurinsa edustaja. He ovat ensisijaisesti yksilöitä, joiden maailma koostuu monesta muustakin asiasta kuin kulttuurista, kuten ikääntymisestä.

Olen JADE toimintakeskuksessa asiakastyöharjoittelussa tutustumassa keskuksen toimintaan ja kehittämässä vuorovaikutustaitojani erilaisissa asiakaskohtaamistilanteissa. Tulen olemaan täällä yhteensä 10 viikkoa, jona aikana toivon oppivani paljon ikääntyvien vieraskielisten parissa työskentelystä ja yleensäkin organisaatiotoiminnasta. Hain JADEen harjoitteluun sillä näin heidän toimintansa tärkeänä ja sellaisena, minkä parissa toivoisin itsekin tulevaisuudessa työskenteleväni.

Nyt olen ehtinyt olla JADEssa kaksi viikkoa ja olen jo päässyt tutustumaan eri keskusteluryhmiin, alkanut suunnittelemaan aktiviteetteja ryhmäläisille, sekä ideoimaan viestintää toisen työharjoittelijan kanssa. Täällä saan työskennellä myös omien kiinnostuksen kohteideni parissa, kun esimerkiksi käynnistän aiemmin pyörineen luontokerhon uudelleen. Luontokerhon tavoitteena on seurailla kevään merkkejä rauhallisesti luonnossa liikkuen ja valokuvien välityksellä jakaa kokemuksia muiden ryhmäläisten kanssa, vaikkemme näekään toisiamme kasvokkain. Käsityökerho olisi toinen aktiviteetti, joka voisi tuoda mieluista tekemistä arkeen kotoa käsin. Sen puitteissa kokeilemme ensimmäisenä origamin taittelua ja jatkossa ryhmäläisten toiveiden mukaan neulomis- sekä ompelutehtäviä.

JADEsta löytyy lämminhenkisiä ja ahkeria työntekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ajamastaan asiasta. Olen iloinen päästessäni tänne työharjoitteluun ja pyrin työskentelemään kovasti, jotta pystyn tuomaan oman korteni kekoon. Sen tiedän, että tulevien viikkojen aikana tulen oppimaan paljon.

Oikein lämmintä kevättä kaikille!

-Mari Pöllänen-

Harjoittelu JADE-Toimintakeskuksessa

"Neulomisen opetusta."

Moikka kaikille, 

Olen Johanna ja opiskelen tällä hetkellä toista vuotta Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Aloitin viime viikolla 10 viikon työharjoitteluni Jadessa. Hain JADEen työharjoitteluun, koska halusin työharjoitteluni kautta saada uusia kokemuksia, jotta voin kehittyä ammatillisesti. Olen aikaisemmin työskennellyt paljon nuorten kanssa, jonka vuoksi halusin saada uusia oppimiskokemuksia ikääntyvien vieraskielisten palveluneuvonnasta, osallisuuden edistämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä. 

Tämänhetkisen koronatilanteen vuoksi pyrimme työskentelemään mahdollisimman paljon etänä. Onnekseni JADEssa on toimintaa myös etäyhteyksin, joten olen voinut tutustua JADEn yhteisöön. Mielestäni on hienoa, että JADE tarjoaa erilaisia aktiviteetteja koronatilanteesta huolimatta. JADE tarjoaa tällä hetkellä esimerkiksi opetusta omalla kielellä, palveluneuvontaa, suomen kielen tunteja, jumppatunteja sekä peli-iltoja.  

Harjoittelussa tulen toteuttamaan monenlaisia tehtäviä. Näitä ovat muun muassa viestinnän kehittäminen, ryhmämateriaalin tekeminen, osallistuminen ryhmätoimintaan, palveluneuvonta, viestinnän kehittäminen sekä palveluneuvonnan analysointi Nashwan kanssa, jossa pyrimme kokoamaan yhteen palveluneuvonnan haasteita. Viime viikolla kokosin kuntavaaleista ryhmämateriaalin siinä toivossa, että kuntavaalit olisivat huhtikuussa, mutta vallitsevan korotilanteen vuoksi on päätetty, että kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Kuntavaaleissa myös muun maan kansalaisilla on mahdollisuus äänestää, mikäli on täyttänyt 18-vuotta ja Suomessa on ollut kotikunta kahden vuoden ajan. Tämä on mielestäni hienoa, koska monissa muissa vaaleissa vaaditaan Suomen kansalaisuus.  

Etäyhteyksissä on omat haasteensa, jonka vuoksi olen jäänyt kaipaamaan yhteisön normaalia toimintaa kasvotusten JADE-toimintakeskuksessa. Toivonkin, että kevään mittaan koronatilanne helpottaisi ja pystyisimme järjestämään yhteistä toimintaa ulkona. 

Pysykää terveinä sekä pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne! 

Johanna, sosionomiharjoittelija 

Kieliharjoittelun kautta ryhmänohjaajaksi

"Verkkomateriaalia."

Kuten monet muutkin, menetin työpaikkani COVID-19-epidemian seurauksena. Olen ollut Suomessa 4 vuotta, mutta aloin säännöllisesti oppia suomea vasta syyskuussa 2020. Suomen kieli on vaikea oppia, mutta sain apua opettajiltani ja sain paljon uusia ystäviä. Kuten useimmat työttömät ulkomaalaiset, minua pyydettiin helmikuussa 2021 löytämään työpaikka, joka antaisi minun suorittaa kieliharjoittelun. Oli onni saada mahdollisuus työskennellä kieliharjoittelijana Jadessa kolmen viikon ajan.

Ennen kuin tulin tänne, opin, että JADE -toimintakeskus on ikääntyvien vieraskielisten kohtaamispaikka ja moninaisen vanhustyön osaamiskeskus, mukaan lukien yli 50-vuotiaat kiinalaiset. He olivat työtehtävieni päähenkilöitä. Vaikka opiskelin tietojenkäsittelytietoa Kiinassa, halusin aina tehdä työhön liittyvää asiakaspalvelua, joten suomen hyvin oppiminen on avain työpaikan löytämiseen Suomessa. Haluaisin tutustua vanhimpiin, heillä on paljon elämänkokemusta ja viisautta, ja voin oppia paljon heidän kanssaan käydystä viestinnästä.

Joka viikko Jade tarjoaa erilaisia ​​aktiviteetteja eri maiden vanhimmille, mukaan lukien suomen kielen tunnit, joogatunnit ja jumppatunnit kaikille ryhmille. Kullekin kielelle on myös erilliset ryhmät. Toimintakeskuksen ydintoimintaa ovat vertaistukeen perustuvat, omalla äidinkielellä ohjatut keskusteluryhmät. Ryhmissä ikääntyvillä on mahdollisuus saada tietoa erilaisista asioista, jotka liittyvät elämiseen ja ikääntymiseen Suomessa, sekä jakaa keskenään kokemuksiaan. Omakielisyys on tärkeää, jotta jokaisella on mahdollisuus saada tietoa ja ilmaista itseään omalla äidinkielellä. Turvallisuussyistä kaikki toiminnot on siirretty verkkoon, ja vanhimmat kommunikoivat Jaden kanssa online-videopuhelun kautta.

Olin pääasiassa vastuussa kiinalaisten vanhinten ryhmän käännöksistä ja opetuksesta. Jade kutsui sairaanhoitajan vastaamaan vanhusten terveyttä koskeviin kysymyksiin, ja autoin heitä kääntämään toisilleen. Tietysti suomen kieleni ei ollut tarpeeksi hyvä, joten arvostan todella, että Susanna oli siellä kommunikoimassa kanssani englanniksi ja auttoi minua, kun en osannut selittää hyvin. Samaan aikaan tein myös oppimateriaalia mobiiliverkkopankin käytöstä ja selitin niitä, kun olin yhteydessä Kiinan vanhimpiin. Soitin myös monille vanhuksille ja keräsin heidän tietojaan ja ideoitaan COVID-19-rokotuksia koskevilla kyselylomakkeilla. Joskus he jakoivat tarinansa minulle puhelimitse sanoen, että he olivat erittäin iloisia saadessaan Jaden kaltaisen organisaation tarjoamaan heille mahdollisuuden oppia jotain hyödyllistä ja tavata paljon ystäviä. Jokainen keskustelu oli erittäin miellyttävä. Kävin myös Jaden pitämässä suomen kielen tunnissa vanhinten kanssa joka maanantai. Se oli todella upea kokemus.

Minulla oli koko työpäivä, ja kolme viikkoa kului nopeasti. Susannan lisäksi, joka antoi minulle työpaikan, tapasin myös Jilan ja Nashwan, jotka olivat minulle erittäin ystävällisiä ja lämpimä sydämisiä ja tarjosivat minulle paljon apua työssäni. Olen erittäin iloinen voidessani tavata heidät ja kiittää heitä avusta. Olen erittäin onnellinen joka päivä työskennellessäni Jadessa.

Lopuksi toivon, että Jade pärjää paremmin ja auttaa enemmän ulkomaisia ​​vanhuksia. Toivon myös, että epidemia loppuu mahdollisimman pian ja että kaikki ovat terveitä ja onnellisia.

Qiutong Liu

"Ryhmanohjaaja pitamassa keskusteluryhmaa etayhteydella."

由于疫情的影响,我和很多人一样失业了。我虽然已经来芬兰4年了,但从2020年9月份我才算正式开始学习芬兰语。学习芬兰语虽然不是一件容易的事,但在学习的过程中我也一直得到老师的帮助,同时认识了很多新的朋友。和大多数失业的外国人一样,我被要求在2021年2月份寻找一个可以完成语言实习的工作。于是我很幸运地获得了在Jade实习的机会,于是我开始了我为期三周的实习工作。

在我来之前我就了解到Jade是主要服务于国外老人的福利机构,其中就包含50岁以上的中国老人,他们是我主要服务的对象。我虽然之前在中国学习的是计算机专业,但我一直更喜欢客户服务,所以学习好芬兰语是我找到工作的关键。我很喜欢和老人进行了解,他们有很多的人生阅历和智慧,和他们聊天能学习到很多。

Jade每一周都有面向不同国家老人的各种活动,有不分国籍的芬兰语课,瑜伽课和体操课。也有为每种不同语言安排的独立活动时间。处于安全因素的考虑,所有的活动都从线下转移到了线上,老人们都通过网络和在线视频和Jade交流。我主要的就是负责中文老人组的翻译和教学工作。Jade邀请护士来为老人们解答关于身体健康的问题,我帮助他们互相翻译,当然我的芬兰语还不够好,很感谢Susanna在旁用英语和我交流并帮助我。同时我还制作了关于使用手机网上银行的学习资料,在和中国老人交流的时间为他们讲解。我还给很多老人打电话,用问卷调查收集他们的情况和想法,有时他们会在电话中和我分享他们的故事,表达他们都很高兴能有Jade这样机构为他们提供和朋友交流和学习的机会,每一次谈话都非常愉快。 我同时也参加了Jade每周一举办的芬兰语课,这真的都是很棒的体验。

我每天都有很充实的工作,三周很快就过去了。除了认识了给我工作机会的Susanna,我还认识了Jila和Nashwa,他们都对我非常友好和热心,在我工作中给我提供了很多帮助,我很高兴能认识他们,也很感谢他们对我的帮助,我在Jade工作的每一天都很开心。

最后,希望Jade能够越办越好,能帮助到更多的外国老人,也希望疫情能早一些结束,希望所有人都健康快乐。

Uuden järjestötyöntekijän esittäytyminen

"Rauhallinen maisema."

Hei,

Olen JADE:n uusi järjestötyöntekijä. Olen valmistunut Metropolian ammattikorkeakoulusta geronomiksi eli vanhustyön asiantuntijaksi. Minulle tärkeitä teemoja ovat yhdenvertaisuus, yksilöllisyys, saavutettavuus ja toimijuus. Vieraskielisillä ikääntyvillä asiakkailla voi olla erilaisia esteitä, joiden vuoksi he jäävät palveluiden piirin ulkopuolelle. Näitä esteitä voivat olla riittämätön suomen kielen taito ja tiedon puute erilaisista saatavilla olevista palveluista. Ikääntyvien palveluneuvontaa löytyy kunnista, mutta usein tämäkään ei ole saavutettavissa vieraskielisille ikääntyville kielimuurin vuoksi. Järjestötyöntekijänä minun vastuullani on ikääntyvien ohjaus- ja neuvontatehtävät. Tavoitteenani on olla läsnä ja tukea arjen erilaisissa tilanteissa kuten viranomaisten kanssa asioimisessa tai löytää tilanteeseen tarvittu palvelu tai apu palvelujärjestelmistä. Pyrkimyksenä ei ole vain auttaa tilanteessa vaan myös tukea yksilöllistä toimijuutta. Minulle on tärkeää, että ikääntyvän oma ääni kuuluu, jotta palvelupolku ja elämä olisivat mahdollisimman omannäköisiä. Tämän vuoksi on tärkeää, ettemme vain tee puolesta vaan yhdessä toimijuutta tukien.

Yksilöllisyys on myös tärkeä teema minulle vanhustyössä. Koen tärkeäksi, että jokainen ihminen kohdataan yksilönä eikä vain iän, sukupuolen, kulttuurin tai uskonnon edustajana. Jokainen ikääntynyt on yksilö, joka voi kuulua moneen eri ryhmään, mutta omalla tavallaan määrittäen itse rooliaan ja sen tärkeyttä. Tämän vuoksi on tärkeää, ettemme luokittele tai oleta. Olen iloinen päästessäni tänne JADE:n toimintakeskukseen, jossa tehdään arvokasta ja tärkeää työtä näiden tärkeiden teemojen puolesta.

Korona-viruksen vuoksi en ole päässyt tapaamaan kasvokkain suurinta osaa yhteisömme jäsenistä, mutta olen päässyt onneksi tapaamaan teitä etäsovellusten kautta keskusteluryhmissä ja suomen kielen tunneilla. Tämä poikkeustilanne on näyttänyt meille kuinka tärkeää yhteisöllisyys ja läsnäolo ovat. Olemme myös oppineet sopeutumaan ja löytämään uudenlaisia tapoja poikkeustilanteen ajaksi. Kuitenkaan etäily ei korvaa aitoa kohtaamista. Toivon mukaan pääsemme tilanteen parantuessa tapaamaan toisiamme kasvokkain!

Hyvää kevään alkua kaikille!

Nashwa, JADE:n järjestötyöntekijä

"Esittely arabiaksi."

Löydettävänä ikääntyvät vieraskieliset

"Naiset sauvakavelemassa."

Moikka!

Olen Metropolia Ammattikorkeakoulun Vanhustyön YAMK-opiskelija. Syksyllä 2019 JADE:n työntekijät yhdessä muutaman ryhmäläisen kanssa kävi luennoimassa moninaisesta ikääntymisestä opiskeluryhmällemme. Silloin minuun iski kipinä, kuinka haluan omalla opinnäytetyölläni lisätä ikääntyneiden vieraskielisten näkyvyyttä vanhuspalveluissamme. Ikääntyvistä vieraskielisistä on vielä vähän tutkimustietoa saatavilla, minkä myötä jokainen tutkimus on tärkeä lisäämään aiheen tunnettavuutta ja tietämystä.

Alkuvuodesta 2020 opinnäytetyön aiheekseni varmistui etsivä ja löytävä vanhustyö ikääntyvien vieraskielisten keskuudessa. Etsivä vanhustyö on tärkeä osa gerontologista sosiaalityötä. Etsivän työn ohella on aloitettu puhumaan myös löytävästä työstä. Etsivässä ja löytävässä vanhustyössä halutaan löytää ne haastavissa tilanteissa, palvelujen ulkopuolella sekä syrjäytymisvaarassa olevat, vaikeasti tavoitettavissa olevat ikääntyvät, joiden lähipiiri voi myös olla olematon (Pietilä & Saarenheimo 2017). Tarkoituksena on kyetä vähentämään ikääntyvien yksinäisyyttä ja lisätä heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan (Fingerroosin säätiö 2017).

Tutkimuskysymykseni opinnäytetyössä:

  • Millaiset etsivän ja löytävän työn menetelmät on todettu toimiviksi?
  • Miten hyväksi havaittuja etsivän ja löytävän työn toimintatapoja voidaan soveltaa ikääntyvien vieraskielisten parissa tehtävään sosiaalityöhön?
  • Mitkä etsivän ja löytävän työn menetelmät soveltuvat parhaiten syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyvien vieraskielisten löytämiseen?

Tutkimustietoa etsivästä vanhustyöstä on heikosti saatavilla, minkä myötä kirjallisuuskatsauksen sijasta päädyin haastattelemaan kuutta etsivän vanhustyön asiantuntijaa joko teamsin tai puhelimen kautta. Haastatteluiden pohjalta koostin keskeisimmät ja toimivimmat etsivän työn menetelmät, mitkä halusin sitten käydä läpi yhdessä ikääntyneiden vieraskielisten kanssa.

JADE:n ollessa työelämäyhteistyökumppanini, minulle avautui loistava mahdollisuus päästä mukaan heidän keskusteluryhmiinsä, käymään aihettani läpi yhdessä kohderyhmän edustajien kanssa. Marraskuun alussa olin mukana neljässä eri keskusteluryhmässä, mitkä toteutettiin etäsovellusten jitsin ja wechatin kautta koronatilanteen vuoksi. Ryhmissä käytin yhteiskehittelymenetelmistä ryhmähaastattelua. Minut yllätti täysin, kuinka avoimesti ja lämpimästi minut otettiin vastaan ryhmissä, vaikka etsivä vanhustyö aiheena voi olla monelle vaikeasti ymmärrettävä.

Opinnäytetyöni etenee nyt ryhmäkeskustelujen litteroinnin ja analysoinnin myötä, minkä jälkeen työstän loppuraporttini valmiiksi. Tässä vaiheessa haluan kiittää jo kaikkia opinnäytetyöhöni osallistuneita asiantuntijoita sekä JADE:n keskusteluryhmään osallistuneita kokemusasiantuntijoita, sekä varsinkin ryhmänohjaajia Jilaa, Hediiliä ja Judya, jotka mahdollistivat omalla lämpimällä vastaanotollaan sekä tulkkauksellaan ryhmähaastatteluiden onnistumisen. 

Sen voi jo nyt sanoa, että JADE:n kaltainen toiminta on arvokasta toimintaa. Tämän kaltaisia, matalan kynnyksen paikkoja tarvitaan lisää kaikille ikääntyville, taustaan katsomatta. Parhaimmillaan näillä paikoilla voidaan edistää ikääntyvien asumista pidempään omassa kodissaan sekä tuoda näkyville kaikkien ikääntyvien tarpeet.

Anne Heiskanen-Erhinmwingbovo

Lähteet:

Fingerroosin säätiö 2017. ”Paljosta olisin jäänyt, ellen ovea olisi avannut” – Löytävän työn tulokset ja vaikuttavuus. Saatavana osoitteessa: < http://ajatustalo.fi/wp-content/uploads/2017/06/Paljosta_olisin_jäänyt.pdf.> Luettu 21.10.2019.

Pietilä, Minna & Saarenheimo, Marja 2018. Löydettynä: Etsivä vanhustyö ja ikäihmisten psykososiaalinen hyvinvointi. Yhteiskuntapolitiikka 83: 5-6. Saatavana osoitteessa: <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137892/YP1805-6_Pietilä%26Saarenheimo.pdf?sequence=1&isAllowed=y.> Luettu 24.02.2020.

Teknologian tulisi olla esteetöntä ja mahdollista kaikille

Heippa Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat täällä! Olemme tehneet nyt syksyn aikana yhteistyötä Jade -toimintakeskuksen kanssa ja se alkaa olla loppusuoralla, joten jaamme nyt projektin kulkua teille. Ensinnäkin iso kiitos Jaden henkilöstölle tästä mahdollisuudesta, jonka me saimme, yhteistyö kanssanne on ollut antoisaa ja opettavaa. Projektin lopputuotoksista tuli hyvät ja toivomme todella, että saatte ne käyttöönne mahdollisimman pian ja, että saatte niistä apua työssänne.

Yhteisen kokouksen jälkeen mietimme haasteita, joita nykyinen poikkeusoloaika Jaden toiminnalle aiheuttaa, ja mahdollisuudet etäyhteyksiin olivat rajalliset. Ehdotimmekin, että toteuttaisimme ohjevideot yleisimmille käyttöjärjestelmille (Ios ja Android) jonkin etäyhteysaplikaation lataamisesta sekä käyttämisestä. Helppokäyttöiseksi sovellukseksi osoittautui Microsoft Teams. Toimme myös esille, että arjessa itseohjautuvuutta voisi olla tukemassa tulkkaus -sovellus, joka voisi esimerkiksi tukea keskustelua muun kielisten kanssa. Tulkkaukseen toimivin sovellus on Microsoft Translator, jonka käyttöön ohjeistamme toisella videolla. Kolmanneksi loimme Jadelle valmiin etäyhteyksin toteutettavan tuokion käsikirjan, jota on helppo ohjata ja soveltaa ryhmien mukaan. Jaden toiveiden mukaisesti tuotimme kaikkiin materiaaleihin todella selkokieliset video-ohjeet.

Halusimme projektissamme ottaa huomioon sen, että tekniikka vie koko ajan sosiaalista elämää ja yhteisöllisyyttä enemmän verkkoon. Teknologian tulisi olla esteetöntä ja mahdollista kaikille aikuisille. Yhteydenpito internetin välityksellä on edullista ja joissakin tapauksissa jopa ilmaista. Videopuheluiden aikana voi esimerkiksi jakaa kuvia. (Multisilta 2014: 227-229.) Erilaiset tutkimukset tuovat esiin, että läheskään kaikilla ikääntyvillä ei ole käytössään tietokonetta tai erillistä internetyhteyttä. Monella nykypäivänä kuitenkin on jo puhelin. Norlundin (2010) mukaan ikääntyvät itse kaipaavat erilaisia virikkeitä mahdollistavaa teknologiaa. Selkokieliset ja yksinkertaiset ohjeet tukevat ikääntyviä rohkaistumaan ja opettelemaan uutta teknologiaa. (Stenberg 2014: 119-125.)

Ensimmäisten videoiden teema valikoitui siis siksi, että mahdollisuus toteuttaa tapaamisia etäyhteyksillä kasvaisi, kun ryhmiä ja yksilöitä voitaisiin ohjeistaa etäyhteysaplikaation lataamiseen. Etäryhmillä pystytään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Monella on koti-ikävä omaan synnyinmaahansa. Jotta muun kieliset maahanmuuttajat löytäisivät erilaiset heille tarkoitetut ryhmät, tarvitaan uudenlaisia keinoja tavoittaa ja tarjota heille näitä ryhmiä. (Sundell 2010: 11-12.)

Toiset videot tulkkausaplikaation lataamiseen valitsimme, koska luimme Sisäministeriön teettämän selvityksen, jossa selviää, että ikääntyvät maahanmuuttajat jättävät usein omia asiointejaan hoitamatta tai lykkäävät niitä pitkään, koska kielitaidon puuttuminen estää heitä ymmärtämästä asioita. Ymmärryksen puute ja osaamattomuus pelottaa ja asiat, kuten ajan varaaminen, tuntuu kovin vaikealta. (Törmä & Huotari & Toukkola & Pitkänen 2014: 115-116.)  Sillä tulkkia saattaa joutua odottamaan muutaman viikon varsinkin, jos tarve on tietyn sukupuoliselle tulkille. Esimerkiksi jotkut musliminaiset eivät voi käyttää miestulkkia. (Törmä & Huotari & Toukkola & Pitkänen 2014: 122.)

Kolmas projektituotoksemme oli elämänkaari ohjauskerran materiaali, joka rakentuu Power Point -esitykseen, johon jokaiseen diaan on tallennettu myös selkokielinen ääneen luku mahdollisuus. Elämänkerta -teema tukee muistelua ja vahvistaa identiteettiä. Ikääntyvä maahanmuuttaja pääsee myös itse tuomaan itseään esille haluamallaan tavalla, jolloin merkityksellisyys yhteisön jäsenenä vahvistuu. Mölsän (2008) mukaan oman elämänkokemuksen jakaminen on tärkeää. Se saa ikääntyneen maahanmuuttajan tiedostamaan, että heitä ja heidän kokemuksiaan arvostetaan. (Vainio 2010: 24-25.)

Ilman tätä projektia emme olisi ymmärtäneet ikääntyvien maahanmuuttajien ikääntyvän keskimäärin aikaisemmin kuin enemmistö Suomessa ikääntyy. Tämä vaatii ehdottomasti ennalta jo aikaisempaa reagointia palveluiden muokkaamiseen heidän tarpeitaan vastaaviksi. Tällä hetkellä pääsääntöisesti kolmas sektori kuten järjestöt tai kirkko vastaavat ikääntyvien maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä kielen harjoittelusta. Ikääntyville maahanmuuttajille ei ole omia palveluita eikä heidän tarpeitaan välttämättä ymmärretä tietämättömyyden vuoksi. Olemme todella kiitollisia tästä yhteistyöstä, kiitos vielä!

Lotta Surakka, Emma Manninen, Olga Hannunen & Noora Einola, Geronomiopiskelijat, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Multisilta, Jari 2014. Media ja yhteisölliset sovellukset. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.). Ikäteknologia. Raisio: Newprint Oy. 227-237. 

Sundell, Päivi 2010. Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa. Teoksessa: Vainio, Sanna & Pietarinen, Kati (toim.). Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmien ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. 9-19.

Stenberg, Lea 2014. Ikäihmisten asenteet, toiveet ja käyttökokemus. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.) Ikäteknologia. Raisio: Newprint Oy. 119-129

Törmä, Sinikka & Huotari, Kari & Toukkola, Kati & Pitkänen, Sari 2014. Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014. Helsinki: Grano Oy. 11-227.

Vainio, Sanna 2010. Kasvokkain ei olla yksin. Teoksessa: Vainio, Sanna & Pietarinen, Kati (toim.) Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmien ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. 20-36.

Kuva: Kuvia Suomesta – Joona Kotilainen

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymä on perustettu

"alppiruusu"

TIEDOTE 

15.10.2020

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymä on perustettu 

Kuusi monikulttuurista vanhustyötä tekevää järjestötoimijaa yhdistyivät yhteenliittymäksi vahvistaakseen ja edistääkseen kohderyhmiensä asemaa Suomessa.

Monikulttuurisen vanhustyön osaamiselle on kasvava tarve, johon yhteenliittymä toiminnallaan vastaa. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välille sekä käytännön työkaluja, koulutusta, ohjaamista ja tiedon jakamista, jotta etnisiin vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät voivat saada heidän hyvinvointiaan edistävät palvelut yhdenvertaisesti. Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen asia, myös taloudellisesti.

Yhteenliittymän tarkoitus on vahvistaa alan toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia, hyödyntää toistensa osaamista ja resursseja edunvalvontatyössä sekä tiivistää keskinäistä yhteistyötä etnisten ja kielellisten vähemmistöjen iäkkäiden aseman parantamiseksi Suomessa. Yhteenliittymällä saadaan koottua toimijoiden moniammatillista osaamista yhteen ja vaikuttamaan ikääntyvien vieraskielisten tilanteeseen alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Yhteenliittymän tavoite on parantaa vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä. Tavoite saavutetaan tekemällä työtä  vieraskielisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden parissa heidän arkensa tukemiseksi, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä lisäämällä eri toimijoiden tietoisuutta vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden tilanteista, tarpeista ja mahdollisuuksista.

Yhteenliittymän toiminta vahvistaa mukana olevien tahojen osaamista ja tiivistää yhteistä asiantuntemusta. Lisäksi yhteenliittymä tukee vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden parissa toimivia uusia tahoja, kuten kuntatyöntekijät, järjestöt ja hankkeet, verkostomaisella työotteella, jakamalla tietoa valtakunnallisesti sekä kutsumalla aiheesta kiinnostuneita mukaan tapahtumiin ja keskustelutilaisuuksiin. Tulevaisuuden visiona on toimia työkentän uusille tahoille tukijana ja kouluttajana. Yhteenliittymässä mukana olevat toimijat ovat pitkäaikaisia monikulttuurisen vanhustyön asiantuntijoita, joilla on omat toimintamuodot, vaikuttamiskanavat ja verkostot, laaja-alaista koulutuskokemusta aiheesta sekä syvällistä asiantuntemusta vieraskielisten ikääntyvien tukemisesta.

Yhteenliittymän toimijat:

1. järjestävät edunvalvontatilaisuuksia, kuten keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja vierailuja

2. laativat kannanottoja, lausuntoja ja selvityksiä

3. järjestävät koulutuksia ammattilaisille ja alan opiskelijoille

4. ohjaavat kohderyhmien ikääntyneitä toisten toimijoiden erityisosaamisen pariin

5. syventävät yhteistyötä viranomaisten suuntaan

6. toimivat toisilleen vertaistukena työn haasteellisissa kysymyksissä

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymän jäsenet:

  • Jade yhteisö ry (valtakunnallinen toiminta) 
  • ETNIMU-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry (valtakunnallinen) www.etnimu.fi
  • Omaisneuvo-toiminta, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry (pk-seudun toiminta) www.polli.fi 

Rikastuttavia oppimiskokemuksia ja arvokkaita kiinnekohtia

"Ryhmalaisia ulkoilemassa kasvitarhalla."

Työelämän harjoittelupaikka on arvokas kiinnekohta opinnoissa. Harjoittelusta on mahdollista saada itselle rikastuttavia oppimiskokemuksia ja näköalapaikka, josta riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa. Näin oli JADE -toimintakeskuksenkin kohdalla. Tähän blogiin olen koonnut muutamia ajatuksiani harjoittelusta JADEssa menneeltä keväältä ja kesältä.

JADE toimii ikääntyvien maahan muuttaneiden kohtaamispaikkana ja myös monikulttuurisen vanhustyön osaamiskeskuksena. Tätä kautta JADE on antanut harjoitteluuni aivan uudenlaisen toimintaympäristön ja kiinnostavan yhdistelmän käytännön toimintaa kummankin osa-alueen parissa. On ollut arvokasta kohdata joka päivä uutta ja saada olla mukana aidossa, työelämän tekemisessä laajalla skaalalla. Niin kohtaamispaikan kuin monikulttuurisen vanhustyön osaamisen kohdalla.

JADEn toimintaympäristön keskiössä ovat ikääntyvät vieraskieliset. Heidän kanssaan toimiminen on tuonut harjoittelussa uuden ulottuvuuden tarkastella kohtaamista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Nämä ovat vahvasti läsnä JADEn toiminnassa. Myös oman kielen merkitys, vertaisuus, monikulttuurisuus, moninaisuus ja hyvinvoinnin rakentuminen ovat teemoja, jotka kulkevat mukana osana arjen toimintaa JADEssa. Näitä olemme tuon tuostakin sivunneet myös käytännön tekemisessä ja JADElaisten kanssa keskusteluissa työn tekemisen lomassa.

Harjoittelujaksolla poikkeuksellista on ollut koronatilanne ja etätyöskentely. Toimiminen etäyhteyksien varassa on herättänyt uudenlaisia ajatusmalleja. Etätilanteessa olen saanut konkreettisesti asettua ikääntyvien vieraskielisten asemaan ja sitä kautta miettiä ryhmien toimintaa ja luonnetta ja työstää etäilyn toimivuutta. Etätilanteessa on ollut kiinnostavaa olla mukana tekemässä jotain uutta. On innovoitu yhdessä, tehty kokeiluja ja ehkä myös löydetty uusia tapoja toteuttaa toimintaa – aika näyttää. Yllättävän monenlaista tekemistä on mahtunut mukaan. Ainakin itse koen oppineeni uutta, se on selvää.

Mitä sitten tarvitaan monikulttuurisen vanhustyön osaamisen edistämiseen? Rakennusaineina toimivat tieto ikääntyvistä vieraskielisistä, yhteistyö ja verkostoituminen, viestinnän rooli sekä lisäksi paikat ja tilaisuudet, missä vaikuttaa. Varmasti siihen tarvitaan paljon muutakin, mutta itselleni ainakin nämä ovat käyneet tutuksi JADEssa.

JADE on toimintaympäristönä tarjonnut mahdollisuuksia kehittää omia valmiuksiani monesta suunnasta, niin tiedollisesti kuin taidollisesti. Paljon on ehtinyt tapahtua ja moneen olen ehtinyt mukaan. Harjoittelussa se ehkä kaikkein hyödyllisin tieto ei kuitenkaan taida mahtua tähän blogiin. Se puhuu hiljaisella äänellä ja täyttää päivät nopeasti. Ja sitä olen pyrkinyt kuuntelemaan.

Jari

Yhteisöpedagogiharjoittelija (AMK),  kevät/kesä 2020

Etäilyä ja yhteisöllisyyttä

"Ihmisia puiston penkilla."

Kuinka moni meistä on mahtanut löytää itsensä tänä vuonna tilanteesta, jossa yhteydenpito omaan lähipiiriin ja muuhun sosiaaliseen verkostoon on ollut etäyhteyksien varassa? Veikkaanpa, että aika moni.

Itsellenikin etäyhteydet ovat käyneet tänä vuonna tutuiksi. Monesti ne ovat olleet se ensimmäinen tai miltei ainoa vaihtoehto, jolla pitää yhteyttä – läheisiin, ystäviin ja harraste- tai opiskelupiireihin. Jäipä jokunen kontakti varmasti ottamattakin, kun vaihtoehtona oli etäily. Miltä etäyhteydenpito tuntuu? Miten se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen?

Me ihmiset olemme moninainen joukko. Etäyhteydet sopivat toisille paremmin kuin toisille. Etäyhteyksissä joutuu miettimään sitä, että kaikkien äänet eivät ehkä kantaudukaan kuuluviin entiseen tapaan. Itsensä ilmaiseminen etänä voi olla hankaluus, etänä on helppo hävitä. Tai sitten tilanne voi olla aivan päinvastoin. Joka tapauksessa – etä tai lähi – yhteisöllisyyttä täytyy kuulostella, tunnustella ja vaalia. Yhteisöllisyys ja mukanaolo vaatii huomiota kaikilta osapuolilta, etenkin etänä. Etäyhteyksissä vuorovaikutukselle ei ole yhtä standardimuotoa.

Luulenpa, että moni jakaa tuntemukseni sitä, että etäyhteyksissä jää kaipaamaan jotakin. Yhteisöllisyyden sävy on erilaista. Yhteisöllisyys syntyy ja kehittyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kun vuorovaikutus jää pelkän kuvan tai vain pelkän äänen varaan älypuhelimessa tai läppärin uumenissa, ei tunne yhteisöllisyydestä ole enää sitä samaa kuin ihmisiä aidosti kasvokkain kohdatessa. Etäyhteyksissä asiat kyllä hoituvat, mutta varsinkin se sanaton vuorovaikutus muuttuu helposti kokonaan näkymättömiksi. Etäyhteyksissä kaipaan kasvojen lukemista – hiljaisia mutta näkyviä nyökkäyksiä, kysyviä ilmeitä, tunnetta yhteisestä ymmärryksestä. Yhteisöllisyys on muutakin kuin pää ja puhetta tai lyhyttä viestittelyä pienellä näytöllä. Yhteisöllisyyteen tarvitaan läsnäoloa, läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja siihen ainakin minä kaipaan ehjää vuorovaikutusta.

Etäyhteyksissä jään väliin myös kaipaamaan ylimääräistä aikaa ja epävirallisuutta – sitä tuikitavallista, mutta toisaalta niin tarpeellista arkista puhetta. Ehdotankin etäyhteyksien alkuun vähintään vartin pituista verbaalista virtuaalikättelyä!

Yhteisöllisyys etäyhteyksin on erilaista, mutta kuitenkin sellaisenaankin arvokasta. Yhteisöllisyys etäyhteyksin on sosiaalisen luonteemme toteutumista. Onneksi on kuva, onneksi on ääni. Etäily kun tuo kuitenkin ihmiset yhteen, yhteisen asian ääreen, yhteistä merkitystä luomaan ja tuntemaan. Etäily vaatii toteuttelua ja pitkässä juoksussa uusia, yhteisiä oivalluksia yhteisöllisyyden vaalimisesta. Yhteydenpito etänä on yhteisöllisyyttä, vaikka sitten diginäyttöjen välkkeessä.

Jari, JADE-toimintakeskuksen yhteisöpedagogi-harjoittelija