Päätöstilaisuus 23.1.2018 klo 11.30-18 Korjaamolla

" "

Tervetuloa mukaan Jade II -projektin päätöstilaisuuteen!

Päätöstilaisuus järjestetään tiistaina 23.1.2018 klo 11.30 -18.00 Korjaamon Kulmasalissa (Töölönkatu 51, 00250 Helsinki). Projekti on edistänyt ikääntyvien maahanmuuttajien osallisuutta ja hyvinvointia ryhmätoiminnan, palveluneuvonnan ja vaikuttamistyön kautta vuosina 2016-2017. Päätöstilaisuuden seminaariosuudessa kuullaan puhujavieraita Suomesta ja Hollannista, kokemuksia projektin yhteistyökumppaneilta ja projektin ryhmätoimintaan osallistuneilta iäkkäiltä.

Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan 12.1.2018 mennessä oheisen linkin kautta: Jade II -projektin päätöstilaisuus.

Lämpimästi tervetuloa!

Susanna, Fardoos ja Suvi

Paatostilaisuus_ohjelma_2018_web

"Jade 2 - projektin paatostilaisuus."

 

Maahanmuuttaja vanhuksena Suomessa -keskustelutilaisuus

"Keskustelutilaisuuden panelistit."

Kooste Maahanmuuttaja vanhuksena Suomessa -keskustelutilaisuudesta 15.11.2017

Muutama viikko sitten Jade II -projekti järjesti yhdessä Eläkeläiset ry:n kanssa keskustelutilaisuuden Kansalaisinfossa, jossa joukko asiantuntijoita keskusteli iäkkäiden maahanmuuttajien palveluista Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tilaisuus oli suunnattu vanhuspalveluista päättäville, sosiaali-ja terveystoimialan virkamiehille, kotoutumisesta vastaaville toimijoille, vanhusneuvostoille, oppilaitoksille sekä tahoille, jotka kohtaavat ikääntyvää maahanmuuttajaväestöä työssään ja toimintakentässään. Vieraita tilaisuudessa oli reilu 50 ja tila oli täynnä. Panelisteiksi oli kutsuttu Sari Heikkinen (FT lehtori ja tutkija, Laurea Ammattikorkeakoulu), Susanna Piepponen (ylitarkastaja, TEM), Panu Artemjeff (erityisasiantuntija, OM), Susanna Huovinen (kansanedustaja SDP, puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry), Tuula Haavisto (kulttuurijohtaja, Helsingin kaupunki) ja Merja Etholén-Rönnberg (idän palvelualeen johtaja, Helsingin kaupunki). Ohjelma oli jaettu kolmeen eri teemaan, joista keskusteltiin ja joissa tarkentavia järjestäjien suunnittelemia kysymyksiä käytiin läpi. Myös yleisökysymyksiä ja kommentteja otettiin vastaan.

Iäkäs maahanmuuttaja kuntalaisena – Väliinputoaja vai aktiivinen asukas?

Ensimmäinenteema käsitteli iäkästä maahanmuuttajaa kuntalaisena. Teemassa pohdittiin sitä, onko hän väliinputoaja vai aktiivinen asukas. Samalla mietittiin, kenen vastuulla on iäkkään palvelupolun turvaaminen. Ensimmäisenä tässä keskustelussa ihmeteltiin sitä, miksi vanhuspalvelulaissa ei erityisemmin mainita ikääntyviä maahanmuuttajia. Kuitenkin vanhuspalvelulain mukaan kunnan vastuulla on järjestää iäkkäiden ihmisten palvelut. Keskustelussa mietittiin, että iäkkäitä maahanmuuttajia ei ole tavattu Suomessa kuin vasta lyhyen aikaa, eikä näin ollen heidän tarpeitaan ole vielä tarpeeksi huomioitu kansallisissa strategioissa tai laatusuosituksissa. Sari Heikkinen ihmetteli sitä, onko todella niin, että iäkkäiden maahanmuuttajien tulisi näkyä yhteiskunnassa ja katukuvassa paremmin, jotta heidän tarpeensa otettaisiin aidosti huomioon myös rakenteissa. Poissa strategioista, poissa mielestä?

Ikääntyvien maahanmuuttajien määrä on vielä melko alhainen, mutta se kasvaa vuosi vuodelta. Kotoutumiskoulutus sai kritiikkiä siitä, että yli 55-vuotiaiden maahanmuuttajien koulutuksen tarvetta ei huomioida tarpeeksi hyvin. Tähän vastattiin, että tilastojen mukaan ainoastaan 4 % kotokoulutukseen hakijoista on yli 55-vuotiaita. Kotokoulutus tulee kuulemma muuttumaan ensi vuoden puolella siten, että myös kansalaisopistojen kautta voi saada koulutusta eli koulutuspaikkoja pitäisi näin ollen olla enemmän tarjolla. Tämän lisäksi on panostettu maahanmuuttajien nopeaan työllistämiseen eri kokeiluin.

Miten huolehditaan siitä, että sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöillä on tarvittavaa asiakasosaamista, kun asiakkaana ei ole ns. normimummoa?

Toisena teemana keskustelussa pohdittiin sitä, miten huolehditaan, että sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöillä on tarvittavaa asiakasosaamista, kun asiakkaana ei ole ns. normimummoa. Susanna Huovisen mukaan Suomen hyvä lainsäädäntö, muun muassa vanhuspalvelulaki, luo hyvän pohjan kaikelle toiminnalle, joka koskee ikäihmisiä. Haasteen tuo kuitenkin toiminnan toteutus sekä suomalainen asenneilmapiiri.  Asenteiden muuttaminen ja siltojen rakentaminen poliittisen vastakkainasettelun sijaan tukisi asenneilmapiiriä parempaan suuntaan. Omista ennakkoluuloista pitäisi jokaisen päästä kiinni ja tätä kautta muuttaa omia asenteitaan.

Useampi panelisti mainitsi yhdeksi ratkaisuksi monimuotoisuuden tunnistamisen jo rekrytointivaiheessa, jolloin palkattaisiin eri kulttuuritaustaisia työntekijöitä. Tästä oltiin kyllä myös eri mieltä, joten keskustelu oli mielenkiintoista. Työnantajan rooli nähtiin tärkeänä, sillä työnantajan pitäisi edistää yhdenvertaisuutta ja tunnistaa erilaista osaamista. Lisäksi työnantaja voisi kannustaa työntekijöitään tuomaan esille omia vahvuuksiaan työpaikalla. Hyvä vinkin antoi Merja Etholén-Rönnberg sanomalla, että jokaisen olisi hyvä joskus uskaltaa mennä mukaan itselle vieraisiin porukoihin ja näin oppia muilta. Myös samaistuminen toisen asemaan saattaa auttaa asiakaskohtaamisissa. Moninaisuuskoulutus mainittiin yhtenä hyvänä täydennyskoulutuksena, joka antaisi työntekijöille sopivia työkaluja asiakaskohtaamisiin.

"Susanna keskustelutilaisuudessa."

Miten turvata Suomeen muuttaneiden iäkkäiden palvelut ja toiminnan jatkuvuus?

Viimeisenä teemana olivat keinot ja mallit, joilla voitaisiin turvata Suomeen muuttaneiden iäkkäiden palvelut ja toiminnan jatkuvuus. Panelistit olivat hyvin samaa mieltä siitä, että tarvitaan foorumeita ja verkostoja, joissa eri organisaatiot ja muut toimijat, jotka tekevät työtä ikääntyvien maahanmuuttajien parissa, voisivat vaihtaa ja jakaa tietoa keskenään. Jotta ei tehtäisi samoja asioita uudelleen, on hyvien käytäntöjen jakaminen erittäin tärkeätä. Koordinointia tulisi myös kehittää eri toimijoiden välillä. Järjestöt, jotka työskentelevät maahanmuuttajien parissa, ovat myös avainasemassa kun puhutaan luottamuksen rakentamisesta maahanmuuttajayhteisön kanssa. Näiden ko. järjestöjen kanssa yhdessä tulisi rakentaa uusia toimintamalleja.

Kohtaamisia tarvitaan ja tämän vuoksi matalankynnyksen kohtaamispaikat ovat juuri niitä paikkoja, joissa se on mahdollista. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Helsingin monipuoliset palvelukeskukset, joihin on helppo mennä. Merja Etholén-Rönnbergin unelmana olisi saada Vuosaareen monikulttuurinen palvelukeskus, minne kaikki olisivat tervetulleita. Tuula Haavisto nosti yhtenä hyvänä esimerkkinä esille Helsingissä Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen, jossa iäkkäillä maahanmuuttajilla on ollut toimintaa muun muassa erilaisten ryhmien merkeissä jo useamman vuoden ajan. Samassa yhteydessä mainittiin Jade-projektit, jotka ovat toimineet Käpyrinne ry:ssä jo vuodesta 2013 alkaen.

Miten saada iäkkäät maahanmuuttajat palveluiden piiriin? 

Palvelut, joita maahanmuuttajat tarvitsevat, tulisivat sijaita keskitetysti saman katon alla. Euroopassa näin on esimerkiksi Portugalissa, jossa maahanmuuttajien palvelut sijaitsevat samassa paikassa. Muu Eurooppa näyttää olevan Suomea edellä näissä asioissa. Saimme kuitenkin iloksemme kuulla, että Helsinkiin avataan ensi vuoden alussa yksikkö, joka hoitaa maahanmuuttajien asioita vauvasta vaariin. Keskustelussa Panu Artemjeff nosti esille palvelumuotoilun mahdollisuudet uusien toimintamallien ja palveluiden kehityksessä. Palvelumuotoilun menetelmää olisi hyvä käyttää, koska siinä osallistetaan palveluiden käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteita, jotka edistäisivät ikäihmisen palveluita, pitäisi luoda yhdessä. Esimerkiksi Stadin ikäohjelmassa, olisi toiveena ollut saada myös iäkkäiden maahanmuuttajien äänet kuuluville.

Näiden lisäksi tiedottaminen nähtiin tärkeätä kanavana saada iäkkäät maahanmuuttajat palveluiden piiriin ja tässä tapauksessa tiedottaminen pitäisi tapahtua myös heidän lastensa kautta, sanoi Sari Heikkinen. On vaikea löytää oikeat palvelut oikea-aikaisesti, jos niistä ei ole koskaan kuullutkaan. Palveluiden selkeä avaaminen iäkkäälle maahanmuuttajalle on oleellista kun heidät halutaan palveluiden piiriin. Myös ennakoivaan ja oikea-aikaiseen palveluntarpeen kartoittamiseen tulisi lisätä resursseja, sillä usealla maahanmuuttajataustaisella henkilöllä palvelutarve voi alkaa jo aikaisemmin verrattuna kantasuomalaiseen ikäihmiseen. Ennaltaehkäiseminen tulee loppujen lopuksi myös taloudellisesti kannattavammaksi, kun palvelujen tarve huomataan ajoissa.  Iäkkäät maahanmuuttajat nähdään merkittävinä henkilöinä perheen sisällä ja näin ollen on tärkeätä, että he voivat hyvin.

Lopuksi haluaisin mainita yleisöstä tulleen hyvän neuvon, joka meidän kaikkien olisi hyvä pitää mielessä, kun olemme vuorovaikutuksessa iäkkäiden maahanmuuttajien kanssa: ”Eritysosaamisen lisäksi tarvitaan kyky kohdata ihminen ihmisenä ja tasavertaisesti.”  Mielestäni tällä neuvolla pärjää jo melko pitkälle.

Meri Mensonen

Kirjoittaja on geronomi-opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta

Vaalityöpajamateriaali maahanmuuttajien vertaisryhmiin

" "
Moni maahanmuuttaja jättää äänestämättä, koska heillä ei ole tietoa puolueista tai ehdokkaista. Moni ei tiedä, että kuntavaaleissa voi äänestää ilman kansalaisuutta.
African Care ja Jade II -projekti haluavat kannustaa maahanmuuttajia yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä äänestämään kuntavaaleissa huhtikuussa 2017. Loimme yhteistyössä materiaalipaketin, jossa käydään läpi yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja, kunnallista päätöksentekoa sekä Suomen poliittista järjestelmää ja äänestämistä kuntavaaleissa.Materiaalit sisältävät kolmelle ryhmäkerralle suunniteltua PowerPoint-esitystä ja niihin pohjautuvat käsikirjoitukset ohjaajan tueksi.

Materiaalia voi jakaa ja käyttää vapaasti, jotta mahdollisimman moni maahanmuuttaja motivoituisi vaikuttamaan yhteiskunnassa ja äänestämään! Materiaalit ovat tehty omia ryhmiämme silmällä pitäen, mutta ne ovat vapaasti muokattavissa ja muunneltavissa omiin tarpeisiin sopiviksi.

Ladattavan materiaalin löydät Projektin tuotokset -otsikon alta.

Hyvää vaikuttamisen kevättä 2017! Haastetaan kaikki mukaan vaikuttamaan!

Suvi

Jaden syksy Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa

"Ruokapoydan antimia."

Jade II –projektin toiminta on vuoden 2016 aikana laajentunut Töölöstä Kantin pysäkiltä Sörnäisiin Kinaporin monipuoliseen palvelukeskukseen. Projektin tärkeänä tavoitteena on juurruttaa ikääntyvien maahan muuttaneiden ryhmätoiminta Helsinkiin. Toiminnan juurtuminen osaksi olemassa olevia palvelurakenteita on edellytys toiminnan jatkumiselle.

JADEN RYHMÄTOIMINTA KINAPORISSA

Jaden arabiankielinen ryhmä ja kiinankielinen ryhmä kokoontuvat Kinaporin ryhmätiloissa viikoittain, joten Kinaporin käytävät ovat Jaden ryhmäläisille tuttuja. Jaden somalinaiset piipahtavat Kinaporin liikuntatiloissa viikoittain. Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat vieläkin monien silmin uusi ja näkymätön kohderyhmä. Kinaporin palvelukeskus onkin tärkeä yhteistyökumppani, kun maahan muuttaneiden ikääntyvien hyvinvointia edistetään ja palveluja kehitetään.

"Kiinalaisia herkkuja."

Jaden ryhmät osallistuivat Kinaporin Kulttuurit tutuiksi –teemaviikon ohjelman järjestämiseen marraskuussa. Kiinankielinen ryhmä tarjosi Kinaporin asukkaille ja asiakkaille yhteistä tekemistä ja kiinalaisia makuja. Pop-up-ruoanlaittopisteelle sai kuka tahansa tulla käärimään kiinalaisia nyyttejä ja maistelemaan ruoanlaiton tuotoksia. Osallistujilla oli mahdollisuus päästä myös kiinalaisen lääkärin vastaanotolle. Arabiankielinen ryhmä osallistui teemaviikon pääjuhlaan lausumalla arabiankielisiä runoja.

"Uimahallin esineistoa."Myös Kinaporin uima-altaan loiskeessa näkyy Jaden väkeä. Syksyllä Jaden uintikursseilla on annettu uimaopetusta ikääntyville somalinkielisille naisille sekä arabiankielisille naisille ja miehille. Uintikurssien tavoitteena on tarjota uimaopetusta uimataidottomille ja heikosti uiville, jotta osallistujien valmiudet käyttää itsenäisesti kaupungin uimahalleja kasvaisivat. Uimaopetukselle on suuri kysyntä, sillä heikolla uimataidolla ikääntyvä maahanmuuttaja ei pärjää musliminaisten uintivuorolla kaupungin uimahallissa, vaikka sellainen vuoro olisi tarjolla.

Uinti oli erittäin suosittua Jade II –projektin toimintaa syksyn aikana. Jaden asiakkaat toivovat uintia jatkuvasti. Uintiopetukselle on suuri tarve ja kiinnostusta!

SOSIAALINEN ESTE" "ETTÖMYYS PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ

Jade ja Kinapori tekevät yhteistyötä myös vaikuttamistyössä. Kinaporin sosiaalisen esteettömyyden iltapäivässä 11.10. keskusteltiin Kinaporin vapaaehtoisten ja työntekijöiden kesken siitä, miten moninaisen asiakaskunnan näkökulmat otetaan huomioon asiakastyössä, ja miten esimerkiksi ikääntyvät maahanmuuttajat ja ikääntyvät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat olevansa tervetulleita.

Osallistujat saivat astua moninaisen asiakaskunnan saappaisiin ja pohtia palveluita heidän näkökulmastaan. Vapaaehtoiset ja henkilökunta keksivät hyviä ratkaisuja siihen, miten Kinapori voisi toimia entistä moninaisempana paikkana.

INFOTILAISUUS OSALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ

Jade II -projektin syksyn yksi kohokohdista oli ikääntyville mandariinikiinankielisille järjestetty sosiaali- ja terveyspalveluinfo. Info järjestettiin 7.12. Kinaporin tiloissa. Infossa osallistujat saivat mandariinikiinaksi tulkattua infoa oleskeluluvan hakemisesta, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista ja Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen toiminnasta. Suurkiitos Helsingin kaupungille hyvästä yhteistyöstä!

Infotilaisuus sai kiitosta ja saimme uusia aihe-ehdotuksia tulevia infoja ajatellen. Kevään 2017 aikana Jade II -projekti järjestää kaksi ikääntyville maahan muuttaneille suunnattua infotilaisuutta Kinaporissa.

KATSE TULEVAISUUTEEN

Toivomme, että ryhmät saavat jatkaa Kinaporissa myös Jade II –projektin päätyttyä vuoden 2017 jälkeen. Ryhmien itsenäistämisen ja juurruttamisen eteen Jade II –projekti tekee alkavana vuonna paljon työtä.

Haluaisimme heittää pallon myös Helsingin kaupungille: mitä palveluja ja mahdollisuuksia kaupunki voisi tuottaa ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistämiseksi esimerkiksi palvelukeskustoiminnan muodossa?

Suvi

Vertaisryhmätoiminta kotoutumisen edistäjänä

"Ryhmalaisia ulkoilemassa."

Omakielinen vertaisryhmätoiminta on yksi merkittävä kotoutumisen väline, ja se vastaa tietynlaisiin kotoutumisen tarpeisiin. Uuteen ympäristöön ja yhteiskuntaan sopeutuminen vie aikaa, sillä uutta opittavaa on paljon uuden kielen opiskelusta puhumattakaan. Sopeutumisen välineiden, informaation ja vertaistuen jakaminen omalla äidinkielellä on ikääntyvälle maahanmuuttajalle erittäin tärkeää kotoutumisen kannalta.

Vertaisryhmässä jaetaan arkea muiden samankaltaisia tilanteita kokeneiden ihmisten kanssa. Ryhmässä on myös mahdollisuus tutussa ja turvallisessa tilanteessa kysyä itseä askarruttavia asioita. Kotoutumisen eri vaiheissa olevat maahanmuuttajat tukevat toisiaan monissa kysymyksissä. Pidempään Suomessa asuneilla on vastauksia, joita lyhyemmän aikaa täällä asuneet kaipaavat. Kokemusten vaihto tuo osallistujille vertaistukea: osallistuja ei ole tilanteessaan yksin, vaan joku on kokenut asian samoin ja löytänyt mahdolliseen haasteeseen sopivan ratkaisun.

Uuteen maahan muuttaminen rikkoo ihmisen sosiaalisia verkostoja, ja niitä on vieraskielisessä maassa haastavaa luoda uudelleen. Kielen oppiminen erityisesti ikääntyvillä maahanmuuttajilla on merkittävästi vaikeampaa kuin lapsilla ja nuorilla, jolloin ikääntyvä on vaarassa joutua syrjäytymisen ja yksinäisyyden uhkaamaksi. Sen lisäksi, että omakielinen vertaistuellinen ryhmässä jaetaan tietoa, ryhmä voi paikata aukkoja osallistujan sosiaalisessa verkostossa.

Vaikka vertaistuellinen ryhmä on paikka jakaa vaikeitakin asioita, ryhmässä keskusteleminen on ensisijaisen länsimainen tapa jakaa omassa elämässä eteen tulevia vaikeita asioita. Maahan muuttanut henkilö ei välttämättä koe tarvitsevansa tukea ja apua, jolloin vertaisryhmästä voidaan puhua keskusteluryhmänä. Vertaistoiminta ei ole välttämättä ikääntyville maahanmuuttajille lähtökohtaisesti tuttua, mutta kokemuksen kautta toimintamalli tulee tutuksi. Viikottainen tai muuten säännöllisesti toteutettava ryhmätoiminta luo rutiineja arkeen ja kasvattaa luottamusta osallistujan ja järjestäjän välille. Omakieliseen matalan kynnyksen toimintaan on helppoa tulla mukaan. Toimintamuodon kautta ikävätkin kokemukset voidaan kääntää voimavaraksi ja maahan muuttaneen (nuoren, aikuisen tai ikääntyvän) osallisuus vahvistuu.

VeTo-verkosto

Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-toiminnan koordinoima VeTo-verkosto on maahanmuuttajien vertaistoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkosto pääkaupunkiseudulla. Verkosto on toiminut vuodesta 2008, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yli 70 organisaatiota. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajien vertaistuesta kiinnostuneet järjestötoimijat sekä kunnalliset ja yksityisen sektorin toimijat. Verkostotapaamisissa jäsenet jakavat tietoa omista vertaistoiminnoistaan, koulutuksista, vapaaehtoistoiminnasta ja muista ajankohtaisista asioista. Jäsenet pitävät yhteyttä toisiinsa erilaisin viestimisvälinein, joten tieto erilaisista tapahtumista ja tilaisuuksista saavuttaa kohderyhmän hyvin. VeTo-verkosto järjesti 26.10.2016 miniseminaarin Helsingissä otsikolla ” Vertaistoiminta ja kotoutuminen – toimivat mallit käyttöön!”. Seminaarissa osallistujat pääsivät tutustumaan vertaistoiminnan hyväksi todettuihin käytäntöihin ja toimintamalleihin sekä keskustelemaan vertaistoiminnan roolista kotoutumisessa.

"Paljon osallistujia seminaarissa."

"Yuko pitamassa puheenvuoroa."

VeTo-seminaari 26.10.2016 (kuvat VeTo-verkoston).

Jade II:n vertaisryhmät

Jade II -projektin vertaistuelliset keskusteluryhmät ovat keskenään eri vaiheissa. Somaliäidit (ikääntyneet somalinaiset) ovat kokoontuneet vertaisryhmätoiminnan parissa jo useamman vuoden ajan, joten Kantin pysäkin tilat, ryhmän keskustelusäännöt ja projektin toiminnot ovat heille tuttuja. Sen sijaan projektin arabiankielinen ryhmätoiminta on käynnistynyt vasta tämän vuoden keväällä: ryhmädynamiikka kehittyy edelleen ja ryhmään tulee uusia jäseniä. Kaikki ryhmät ovat avoimia, ja osallistujat käyvät toiminnassa omien aikataulujensa mukaan, toiset useammin ja toiset harvemmin.  Keskusteluryhmien toiminta on juurtunut jo melko hyvin, mutta haluamme jatkossa antaa ryhmäläisille enemmän vastuuta ja avaimia toiminnan kehittämiseen myös itsenäisesti. Projektitiimi katsoo tällä hetkellä tulevaisuuteen ja tekee työtä ryhmien itsenäistymisen vahvistamiseksi.

Meiltä on toisinaan kysytty, miksi ryhmätoimintamme on suunnattu erikseen somalin-, arabian- ja kiinankielisille ryhmille. Eikö olisi hyvä jos ryhmien jäsenet kohtaisivat myös toisiaan? Jo Jade-projektin (2013-2015) aikana on todettu, että omakielinen toiminta (oman äidinkielen puhuminen) on tärkeää luottamuksen syntymiseksi ja ryhmän kiinteyden ja osallisuuden takaamiseksi. Jade II haluaa säilyttää toiminnan omakielisyyden, jotta aito vertaistuellinen näkökulma säilyy. Projektin eri kieliryhmien sekoittaminen onnistuu helpommin retkillä ja tapahtumissa kuin keskusteluryhmässä, jonka tavoitteena on vertaisuuden rakentaminen ja omien kokemusten jakaminen. Jade II:n ryhmät ovat olleet yhdessä mm. kulttuuritapahtumissa ja retkellä Seurasaaressa. Tietyt asiat voivat toki avautua keskusteluun paremmin silloin, kun asiasta keskustelee monikielisessä ryhmässä. Samoin suomen kielen opiskelua voi myös tukea monikielisyys, jolloin suomi on kielenä ensisijainen kommunikaation väline. Näitä mahdollisuuksia pyrimme tarjoamaan lisää myös projektin tulevaisuudessa.

Suvi & Susanna