Mielen hyvinvointi ja yksinäisyys mietityttävät korona-ajassa

Ikääntyvien pärjäämistä selvittänyt kysely

Olemme neljän geronomiopiskelijan projektiryhmä Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tehtävänämme oli kurssiprojektina tutustua JADE-toimintakeskuksen ryhmänohjaajien teettämään psykososiaaliseen arviointikyselyyn Vieraskieliset ikääntyvät korona-ajassa, jonka avulla pyrittiin selvittämään, minkälaisia muutoksia asiakkaina olevien ikäihmisten elämässä on tapahtunut koronapandemian aikana ja kuinka he voivat tällä hetkellä. Lisäksi haluttiin tietää, miten JADE:n toiminta on pystynyt tukemaan heidän arjessa jaksamistaan ja kuinka toimintakeskus voisi jatkossa parantaa toimintaa entisestään poikkeustilanteeseen sopivaksi ikäihmisten tarpeet ja toiveet huomioiden. Kysely tehtiin osana JADE:n arviointia joulukuussa 2020.

Aiheeseen tutustuessamme panimme merkille, ettei palveluiden saatavuus ole suinkaan sama asia kuin saavutettavuus. Suomessa kyllä halutaan pitää yllä tasa-arvoa ja tarjota monipuolisia palveluita, mutta vieraskielisiin ikääntyneisiin liittyviä erityispiirteitä ei aina huomioida palveluita suunniteltaessa tai järjestettäessä. Vanhustyön kentälle saadaan tulevaisuudessa yhä enemmän kulttuurisensitiivisiä osaajia, jolloin myös palvelujärjestelmää kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tällä hetkellä omaisilla, järjestöillä ja vapaaehtoisilla on suuri merkitys vieraskielisen ikääntyneen palveluohjauksessa ja palveluiden saavutettavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisuissa. JADEn kyselyvastauksista käy ilmi, että omankieliset ryhmätoiminnot ovat hyvin merkityksellisiä, ja asiakkaat kokevat, että JADEsta saa apua aina tarvitessaan. Ryhmätoiminta mielletään myös hyväksi ympäristöksi käyttää ja opiskella suomen kieltä.

Vaikka suurin osa JADEn teettämään kyselyyn vastanneista kokee jaksavansa vielä ihan hyvin, vastauksista välittyy yksinäisyys, turhautuminen, pelko ja huoli. Korona-ajan rajoitukset ovat vaikuttaneet lähes jokaisen elämään jollain tapaa. Ulkoilu on vähentynyt, elämä koetaan ainakin ajoittain tylsäksi, mieliala ailahtelee ja huoli ryhmätoimintojen ja harrastusten keskeytymisestä ja toisaalta niiden jatkumisesta on suuri. Moni on hyvin harmissaan siitä, ettei voi tavata läheisiään ja ystäviään. Kuitenkin perhe ja uskonto ovat vahvoja tukipilareita vaikeinakin aikoina ja esimerkiksi liikunta, ulkoilu ja tv:n katselu koetaan virkistäväksi. Huomioimme näitä teemoja projektitoteutuksessamme.

"Projektiryhma vierailemassa arabian kielisessa ryhmassa verkonvalityksella."

Ryhmätoiminnassa keskusteltavaksi mielen hyvinvointi

Arviointikyselyyn vastanneet saivat esittää toiveita ryhmässä käsiteltävistä aiheista. Toiveisiin perustuen kokosimme materiaalipaketin, joka sisältää tietoa masennuksesta ja yksinäisyydestä, palveluohjausta, positiiviseen psykologiaan perustuvia keinoja lieventää masennusoireita ja vähentää yksinäisyyttä ja muutamia käytännön harjoituksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Käytimme esityksessämme selkosuomea ja selkokuvia, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä ikääntyvän vieraskielisen näkökulmasta ja helppo kääntää ryhmäläisten omalle kielelle.

Ohjasimme kahta eri ryhmää ja meidät otettiin lämpimästi vastaan kummallakin kerralla. Valtaosa JADEn teettämään kyselyyn vastanneista kertoo, että toimintakeskus on kuin toinen koti, sieltä on löytynyt ystäviä ja ryhmissä voi rohkeasti kertoa omista asioistaan omalla kielellä. Myös suomen kielen harjoittelu koettiin tärkeäksi. Yhteisöllisyyden tunne ja avoin ilmapiiri välittyi meillekin oikein hyvin. Jotkut toki olivat luontaisesti enemmän äänessä kuin toiset. Siksi kannustimme ryhmää keskustelemaan ja pyrimme huomioimaan, että jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi.

Ryhmänohjaukset sujuivat hyvin ja meille opiskelijoille oli erityisen hyödyllistä oppia työskentelemään ohjaajan kanssa, joka käänsi puhettamme ryhmäläisten omalle kielelle. Ohjaaja tarkensi joitakin käsitteitä omalle kulttuurille sopivammaksi, minkä kautta ryhmän jäsenet ymmärsivät mistä puhuimme. Yksinäisyys ja masennus eivät olleet kaikille osallistujille välttämättä tuttuja termejä entuudestaan. Ryhmänohjauksessa huomasimme, kuinka tärkeitä selkokielen lisäksi ovat myös selkokuvat, jotka tuottavat hyvää keskustelua. 

Saimme ryhmäläisiltä valtavan hyvää palautetta. Se tietysti lämmitti mieltä, mutta myös vahvisti onnistumisen kokemusta. Ryhmänohjauksissa käyttämillemme materiaaleille oli selkeä tarve ja ryhmäläiset kokivat saaneensa paljon hyödyllistä tietoa. Luovutimme diaesityksen JADEn käyttöön, ja toivomme sen poikivan vielä monia hyviä keskusteluita tulevaisuudessa. Me jatkamme eteenpäin yhtä hienoa kokemusta rikkaampana! Kiitos JADE ja ryhmäläiset! Toivomme kaikille terveyttä ja valoisia ajatuksia! Vaikka ajat on vaikeat, selviämme yhdessä toinen toistamme tukien.

Emmi-Lotta, Jenna, Marjo ja Soile