Lisää osallisuutta ja lähidemokratiaa

Metropolian ammattikorkeakoulun vanhustyön opintojen myötä saimme mahdollisuuden tutustua Jade yhteisö ry:n toimintaan vieraskielisten ryhmien matkassa. JADE-toimintakeskuksen keskusteluryhmissä ikääntyneillä vieraskielisillä on mahdollisuus saada tietoa ja jakaa kokemuksiaan omalla äidinkielellään. Tehtävänämme oli kertoa ryhmille demokratiasta, vapaaehtoistoiminnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.  Mielestämme aihe oli mielenkiintoinen ja tärkeä, sillä ymmärtääksemme vieraskielisten ikääntyneiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa voi olla haasteita.

On todettu, että vaikuttamismahdollisuus itselle, läheisille ja lähiympäristölle tärkeiksi koettuihin asioihin madaltaa kynnystä osallistua ja kantaa vastuuta (Pihlaja & Sandberg 2012: 127). Läheltä omaa asuinympäristöä löytyvät kokoontumispaikat, kuten asukastalot tai palvelukeskukset, voivat osaltaan lisätä yhteisöllisyyttä. Vieraskielisten ikääntyneiden osallisuutta ja osallistumista voidaan edistää tiedottamalla tapahtumista selkeästi ja ymmärrettävästi sekä kehittämällä matalankynnyksen kohtaamispaikkoja (Rappe & Kotilainen & Rajaniemi & Topo 2018: 27–30).  On tärkeää, että jokainen tulee kohdatuksi yksilönä ja tasa-arvoisesti taustastaan riippumatta. 

Huomasimme käytännössä, kuinka yhteisen kielen puuttuminen voi tuoda haasteita vuorovaikutukseen. Uskomme, että tästä kokemuksesta, sekä selkokieleen ja tulkkaustoimintaan tutustumisesta, on meille hyötyä myös tulevaisuudessa. Kulttuureista riippumaton yhteinen kieli löytyi kuitenkin liikkeen muodossa, kun kaikki osallistuivat yhteiseen taukoliikuntatuokioon.

Taukoliikuntatuokio sai ajatuksen virtaamaan.

Saimme toteuttaa projektissa kulttuurisensitiivistä työotetta, jolla tarkoitetaan kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä. Kulttuurisensitiiviset palvelut joustavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) Mielestämme tarve osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen on ilmeinen ja jatkuva. Jokaisella on oikeus paitsi oman kielensä ja kulttuurinsa harjoittamiseen, myös yhteiskuntaan sopeutumiseen, sekä hyvään ja täyteläiseen elämään missä iässä tahansa.

Kokemuksesta kiittäen Helena, Merja, Päivi ja Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat

Lähteet:

Pihlaja, Ritva & Sandberg, Siv 2012. Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja 27/2012. <https://vm.fi/documents/10623/1107144/Alueellista+demokratiaa+-+L%C3%A4hidemokratian+toimintamallit+Suomen.pdf/597e319d-32b2-4f35-8f0b-5bafb64020f4>. Viitattu 7.10.2021.

Rappe, Erja & Kotilainen, Helinä & Rajaniemi, Jere & Topo, Päivi 2018. Muisti- ja ikäys-tävällinen asuminen ja asuinympäristö. Helsinki: Ympäristöministeriö. < https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161060/YO_2018_Muisti_ja_ikaystavall_asuminen_WEB.pdf>. Viitattu 27.10.2021. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Kulttuurisensitiivinen työote. Lähtökohtia kulttuurisensitiivisyydelle asiakastyössä. Päivitetty 8.7.2021. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote>. Viitattu 29.9.2021.