Vieraskielisen ikääntyvän palvelupolku

Olen ollut viiden viikon työharjoittelussa JADE-toimintakeskuksessa 8.4.2019 alkaen. Harjoitteluni aikana olen selvitellyt, miten ikääntynyt vieraskielinen pääsee hänelle kuuluvien palveluiden pariin. Maahan muuttaneilla asiakkailla on usein palveluihin hakeutumisessa erilaisia esteitä, joita voivat olla muun muassa kieliongelmat, taloudelliset ongelmat, tietämättömyys palveluista tai ennakkoluulot ja luottamuspula viranomaisiin (Castaneda ym. 2012: 161) Heillä voi olla myös suuria haasteita palveluverkoston ymmärtämisessä, palvelupolkujen löytämisessä, palveluiden pariin hakemisessa sekä omien oikeuksien tuntemisessa (Rönkkö 2018: 24). Olisikin hyvä, että palveluita saisi selkokielisinä, mahdollisimman useilla kielillä, sekä kuvallisesti ilmaistuna. Tästä hyötyisivät ihan kaikki ihmiset, eivät ainoastaan ikääntyvät vieraskieliset.

Tänä päivänä ikääntyvien palveluihin ohjaus on pääkaupunkiseudulla keskitetty Seniori-infoon (Helsinki), Nestoriin (Espoo) ja Seniorineuvontaan (Vantaa). Tämän on ajateltu helpottavan sitä, ettei ikääntyvää juoksuteta paikasta toiseen eikä viranomaiselta toiselle, vaan palvelutarpeenarvio voidaan tehdä keskitetysti samassa paikassa. Tämä on hyvä ja helpottaa monen ikääntyvän arkea.

Pääsääntöisesti palvelut ovat suunniteltu suomen tai ruotsin kielellä saataviksi. Olen selvitykseni myötä pohtinut sitä, miksi näissä palveluneuvonnoissa ei ole saatavilla neuvontaa useammilla eri kielillä? Miksi muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä taitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole töissä näissä palveluneuvonnoissa? Vai eikö heidän suomen kielen taitonsa työnantajan mielestä riitä tähän työhön? Voisiko ajatella, että palveluneuvonnoissa tehtäisiin yhteistyötä työntekijöiden kesken myös kielellisten asioiden suhteen?

Usein ajatellaan, että vieraskielisten omaiset huolehtivat ikääntyvien hyvinvoinnista ja hoitavat palveluihin liittyvät asiat heidän puolestaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Suomessa on yhä useampia yksinäisiä vieraskielisiä ikääntyviä, joilla ei ole omaisia tai muuta tukiverkostoa huolehtimassa heidän hyvinvoinnistaan arjessa. Vieraskielisten ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa tasaisella tahdilla, joten vanhustenhuoltoon ja -palveluihin tarvitaan kulttuurista herkkyyttä sekä avoimuutta ja taitoa kohdata eri ryhmiä ja yksilöitä (Heikkinen ym. 2016: 100). Huomasin lukiessani vanhustyöhön liittyvää kirjallisuutta, ettei niissä ollut kuin yksi luku, joka käsitteli vieraskielisiä ikääntyviä ja kulttuurisensitiivisyyttä. Usein luvuissa oli hyvinkin stereotyyppisiä ajatuksia eri kulttuureista, vaikka meidän pitäisi kohdata maahan muuttanut ikääntyvä yksiönä omine erityistarpeineen.

Julkinen ja yksityinen sektori ei aina pysty täyttämään kaikkia vieraskielisten ikääntyvien tarpeita. Järjestöjen ja yhdistysten eli kolmannen sektorin toimijat paikkaavat kiitettävästi näitä aukkoja. Heidän toimintansa on vahvasti asiakaskeskeistä, lisäksi he toimivat vieraskielisten ikääntyneiden äänenä ja osallistumisen kanavana (Virtanen ym. 2011: 8). Olisikin hyvä, jos kaikki eri järjestöt, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, jotka tukevat ikääntyvien maahan muuttaneiden hyvinvointia, toimisivat yhdessä, fokuksena ikääntyneiden maahan muuttajien paremmat elinolosuhteet ja palveluiden ennalta ehkäisevä vaikutus. Palveluiden kehittämisprosessia maahan muuttaneiden ihmisten osalta täytyy viedä eteenpäin. Toimivuuteen ja joustavuuteen perustuva yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välillä takaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen onnistumisen parhaiten (Vesterinen 2011: 29). Olen saanut huomata, että työ on hidasta, mutta etenee kuitenkin pikkuhiljaa ja tahtoa löytyy parantaa ikääntyvien arkea.

JADE-toimintakeskuksesta saa ohjaus- ja neuvontapalvelua selkosuomen-, arabian-, kurdin-, somalin-, englannin- ja kiinankielellä. JADE:n tavoitteena on edistää ikääntyvien vieraskielisten osallisuutta ja näkyvyyttä ikääntyvien palveluissa ja toiminta tukee ikääntyvien vieraskielisten kotona asumista mahdollisimman pitkään, sekä lieventää yksinäisyyden kokemusta omankielisen ryhmätoimintaan osallistumisen muodossa. JADE:ssa on hyvä, lämmin ilmapiiri, jossa jokainen kävijä otetaan avosylin vastaan hänen taustastaan riippumatta.

Päivi

 

Lähteet:

Castaneda, Anu E., Rask, Shadia, Koponen, Päivikki, Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL Raportti: 2012_061. Saatavilla myös sähköisesti: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90907/THL_RAP2012_061_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y, Luettu 10.5.2019.

Heikkinen, Eino, Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (2016). Vanheneminen eri kulttuureissa ja etnisissä ryhmissä. Teoksessa Heikkinen, Eino, Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. Helsinki: Duodecim

Vesterinen, Marja-Liisa (2011). Teoksessa Vesterinen, Marja-Liisa (toim.): SOTE- ennakointi – sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3. Iisalmi: Painotalo Seiska Oy. Saatavilla myös sähköisesti: http://www.oph.fi/download/133556_sote-ennakointi_loppuraportti.pdf, Luettu 10.5.2019.

Rönkkö, Eva (2018). Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Opas vanhusneuvostoille. Helsinki: Eläkeläiset ry. Saatavana osoitteessa: https://elakelaiset.fi/wp-content/uploads/opas_valmis_netti.pdf, Luettu 13.5.2019.

Virtanen, Petri, Suoheimo, Maria, Lamminmäki, Sara, Ahonen, Päivi & Suokas, Markku (2011). Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes, Helsinki.

 

Herätellään keskustelua – Ilmasto- ja ympäristöasiat

 

Hei kaikille lukijoille! Olen Karoliina ja olen Jadessa työharjoittelussa. Koko työyhteisössä, niin työntekijöiden kuin asiakkaiden keskuudessa olen saanut kokea Jaden avoimen ilmapiirin ja ystävällisyyden. Juuri näitä asioita tässä maailmassa tarvitaan.

 Ilmasto -ja ympäristöasioista keskustellaan nykyään enemmän ja enemmän. Yhä suurempi osa ihmisistä ymmärtää, että ilmastonmuutos on todellinen uhka. Tämän vuoden eduskuntavaalejakin kutsuttiin mediassa ”ilmastovaaleiksi.” Siksi Jadessa ajateltiin, että näistä asioista olisi hyvä keskustella.

 Jaden keittiön roskiksiin on merkitty, mikä roska kuuluu laittaa mihinkin. Useat eivät kuitenkaan lappuja huomaa, tai eivät ymmärrä mitä niissä sanotaan. Niinpä aiheeksi valikoitui vielä tarkemmin kierrätys ja roskien lajittelu.

 Maapalloa ja ympäristöä voimme kaikki auttaa yhdessä. Tärkeää onkin, että Jadelaisetkin tiedostavat voivansa halutessaan omilla ihan arkipäiväisillä valinnoillaan vaikuttaa ja säästää energiaa. Monet ryhmäläisistä ovat sanoneet kierrättävänsä jo kotona ja aiheen olevan jokseenkin tuttu, mikä on ollut ilo kuulla.

 Vaikka usealle kierrättäminen on tuttua hommaa, aina voi oppia uutta! Tiesitkö esimerkiksi, että juomalaseja ei saa laittaa lasinkeräykseen? Tai tiesitkö, että käsipaperit kuuluvat biojätteeseen? Muun muassa näistä asioista syntyi ryhmissä paljon keskustelua ja opimme kaikki uutta yhdessä.

 Mutta isompi kysymys, joka pyörii kierrätyksen ympärillä, on ilmastonmuutos. Monilla Jadessa kävijöillä on omia lapsia ja lapsenlapsia. Yritimme herättää ryhmässä vähän keskustelua myös siitä, millaisen maailman haluamme jättää seuraaville sukupolville. Niin pieneltä vaikuttava asia kuin kierrättäminen vaikuttaa omien lapsenlapsien elämään tulevaisuudessa.  

 Mainitsin aiemmin, että ilmastonmuutoksesta puhutaan enemmän ja tietoisuus siitä on lisääntynyt. Kuitenkin pienessä Suomessa asuville sen maailmanlaajuiset seuraukset eivät ole aina itsestään selviä. Jonkun mielestä voi olla hyvä, että Suomeen tulee lämpimämpi, mutta silloin ei huomioida sitä kaikkea tuhoa, mitä ilmastonmuutos saa aikaan muualla maapallolla. Lajien sukupuuttoon kuolemista, vedenpinnan nousua, joka saattaa jättää kokonaisia maitakin alleen, tai äärimmäistä kuivuutta, jonka seurauksesta joudumme tulevaisuudessa kiistelemään veden saannista.

 Voimme kaikki tehdä jotain, oli se sitten kierrättäminen, ruokahävikin välttäminen, yksityisautoilun vähentäminen, kasvisruuan suosiminen tai vaikka vesihanan sammuttaminen siksi aikaa, kun pesemme hampaita. Pienetkin teot saavat aikaan muutosta. Sen takia on hyvä muistaa, että vaikka yksi ihminen on pieni, yhdessä olemme jotakin suurta. Tämä ajatus toteutuu Jadenkin yhteisössä.

 

Kiitos ja hyvää alkavaa kevättä!

-Karoliina, työharjoittelija-sosionomi, Diak

 

 

Linnunpönttötalkoot kirpakassa kevätsäässä Kumpulan koulukasvitarhalla

Olimme yhden JADE:n ryhmän kanssa Kumpulan koulukasvitarhassa linnunpönttötalkoissa. Teimme linnunpönttöjä kaupunkilinnuille, jotka eivät osaa itse rakentaa pesimiskoloa itselleen tai niistä on huutava pula. Näitä lintuja ovat mm. kirjosieppo ja pienet tiaiset. Kanssamme linnunpönttöjä oli tekemässä yläasteikäisiä maahanmuuttajaoppilaita. Kaikki rakensivat uusia koteja linnuille innokkaasti ja toisiaan auttaen.

Oli mukavaa huomata, vaikka kieli ei ollut yhteinen, kuinka yhteistyö sujui jouhevasti. Näin innokkaita ilmeitä ja onnistumisen iloa kaikkien kasvoilta. Kuulin hilpeää keskustelua ja naurua. Päivän kruunasi valmiit linnunpöntöt ja evästauko kuuman juoman kera. Työn touhussa saimme myös pienen tietopaketin Kumpulan koulukasvitarhan historiasta ja nykytoiminnasta.

Tutkimuksissa onkin todettu, että vapaaehtoistoiminnassa toteutuu mm. tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus, suvaitsevaisuus, yhteistyö, yhteisöllisyys ja toiminnan ilo (Tulikallio & Malinen 2009: 24-26). Vapaaehtoistoiminta onkin suuri voimavara monille ihmisille, se auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, auttaa voimautumaan sekä lisää osallisuutta.

Kumpulan koulukasvitarhalla on pitkät perineet yli 100 vuoden taakse. Helsingissä ensimmäinen koulupuutarha alkoi Töölössä 1912. Kumpulassa koulukasvitarha on toiminut vuodesta 1928 alkaen.

Jälleen ensi kesänä voivat eläkeläiset mennä vapaaehtoisiksi puuhastelemaan yhdessä puutarhahommien parissa lasten, nuorten ja maahanmuuttajien kanssa Kumpulan koulupuutarhalle, Vähänkyröntie 3-6, 00610 Helsinki. Lisätietoa saa www.lastenpuutarha.fi

Toivonkin, että mahdollisimman moni JADE:n vieraskielisistä ikäihmisistä osallistuisi kesän aikana Kumpulan kesätoimintaan.

 

Geronomiopiskelija Päivi Närhi

Lähteet:

Tulikallio, Tea & Malinen, Heikki 2009. Vapaaehtoistoiminta, hyvin organisoituna valtava voimavara. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

http://www.kansalaisareena.fi/aineistoa/vapaaehtois-ja-vertaistoiminnan-maaritelmat/

 

Ikääntyneiden maahan muuttaneiden polku palvelukeskustoimintaan

Metropolia ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden projekti, työelämäyhteistyökumppanina JADE-toimintakeskus

Projektimme oli osa ikäihminen kotiympäristössä -opintojaksoa.

Projekti käynnistyi tapaamisella JADE-toimintakeskuksen suunnittelijan Susannan kanssa. Tapaamisella käytiin läpi yhteistyökumppanin toiveita projektiin liittyen sekä projektin yhteisiä tavoitteita. Yhteistyökumppanimme kokemus oli, että JADE:n asiakkaat eivät käytä palvelukeskusten tarjontaa juurikaan, vaikka osa on tarjonnasta tietoisia ja he voisivat hyötyä palvelukeskusten järjestämästä toiminnasta. Lisäksi JADE:ssa käyvän asiakaskunnan tarpeet eivät jostain syystä kohtaa täysin palvelukeskuksien tarjonnan kanssa. Projektin keskeiseksi tavoitteeksi muodostui iäkkäiden maahan muuttaneiden saaminen palvelukeskuksien toimintaan mukaan niin, että JADE-toimintakeskus voisi toimia ikään kuin ponnahduslautana palveluita kartoittaessa. Näin mahdollistuisi myös uusien asiakkaiden vastaanottaminen JADE:n toimintaan. Projektin tuotoksena kootaan selvitys, jonka tarkoituksena on toimia työkaluna palvelukeskuksien toiminnan, sosiaalisen esteettömyyden sekä kulttuurisensitiivisen työotteen kehittämiselle.

Projektin toteutuksessa oli monta liikkuvaa osaa. Alkuun pidimme JADE:n tiloissa kahdelle ryhmälle, kiinankielisille pariskunnille ja kurdinkielisille, esitykset palvelukeskuksista ja niiden toiminnasta. Esityksien aikana käytiin vapaata keskustelua ja esitettiin kysymyksiä ryhmille koskien kehitysehdotuksia ja haasteita palvelukeskuksien käyttöön liittyen. Mukana olivat myös JADE:n Susanna, Inka sekä omakieliset ohjaajat, joiden ansiosta esitykset ja ryhmähaastattelut olivat onnistuneita.

Kolmelle muulle ryhmälle, arabian-, somalin- ja kiinankielisille, teimme kirjalliset kyselylomakkeet, jotka toimitimme JADE:en sähköisesti. Kyselyt koskivat palvelukeskuksien aikaisempaa käyttöä, niiden toimintaan osallistumisen haasteita ja kehitysideoita liittyen palvelukeskuksen toimintaan. Näihin saimme selkeät ja kattavat vastaukset nopeasti, kiitos JADE:n henkilökunnan. Teimme kyselyt myös Kinaporin ja Kontulan palvelukeskuksien vapaaehtoistyön ohjaajille.

Järjestimme projektissa kaksi yhteisvierailua palvelukeskuksiin. Ensimmäisenä vierailimme JADE:n asiakkaiden kanssa Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa, jossa työskentelevä ohjaaja esitteli meille tiloja ja toimintaa. Vierailulla päästiin tutustumaan Kinaporissa järjestettävään harrastustoimintaan, kuten kädentaidonkursseihin ja liikuntamahdollisuuksiin. Osallistujat pääsivät myös mittaamaan oman verenpaineensa ITE-pisteellä. Vierailun lopuksi osalle tehtiin palvelukeskuskortit palvelukeskuksen infopisteellä.

Kontulan monipuoliseen palvelukeskukseen tehdyssä vierailussa oli mukana isompi ryhmä JADE:n asiakkaita. Vierailulla päästiin tutustumaan kattavasti palvelukeskuksen toimintaan ja tiloihin. Toimintaa meille esitteli palvelukeskuksessa työskentelevä sosiaaliohjaaja, jonka työnkuvaan kuuluivat juurikin monikulttuuriset ryhmät ja vapaaehtoistoiminta. Saimme arvokasta tietoa mm. palvelukeskuksen tilojen varaamismahdollisuuksista, uusien asiakkaiden vastaanottamisesta sekä palvelukeskuksessa toimivista kursseista ja ryhmistä. Oli hienoa kuulla työväenopiston järjestämistä maksuttomista kielikursseista, jotka toimivat Kontulan palvelukeskuksen tiloissa ja ovat avoimia kaikille, myös Helsingin ulkopuolelta tuleville asiakkaille.

Projekti oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Yhteistyö JADE:n ja palvelukeskuksien työntekijöiden sekä asiakasryhmien kanssa oli projektiryhmällemme antoisaa ja opettavaista. Erityisen arvokasta tietoa meille oli JADE:n asiakkaiden kokemustiedot ja kehitysideat.

Suuri kiitos kaikille projektiin osallistuneille ja hyvää kevättä!

Maiju, Linda, Henrik ja Päivi

 

Ensimmäinen kuukauteni jadessa

Moi kaikille olen Fahmo, aloitin maaliskuun ensimmäisenä päivänä Jade-toimintakeskuksessa järjestötyöntekijänä. Kuukausi on mennyt nopeasti ja siihen on mahtunut paljon asioita uutta sekä vanhaa. Jade on jo minulle tuttu paikka, sillä olen ollut Jadessa ryhmäohjaajana viime vuoden huhtikuusta lähtien, maanantaisin ja torstaisin somalinkielisessä ryhmässä.

Kuukauden aikana olen osallistunut koulutuksiin, verkostoitunut, tutustunut muhin järjestöihin ja ihmisiin. Tykkään paljon minun uudesta työkuvasta, sillä en ole enää “sidottu” tiettyyn ryhmään. Nyt kun työni on laajentunut, pääsen työskentelemään myös muiden kieliryhmien kanssa.

Odotan innolla tulevaa.

Hyvää alkanutta kevättä

Terveisin

Fahmo

 

My Jade Family

“Goodbyes are not forever, goodbyes are not the end. They simply mean I will miss you until we meet again.”

 

My internship with Jade has came to an end. It’s so far one of the best internship experiences I have had. Great thanks to my mentors, those other lovely ladies working here as well as the volunteers! And many thanks to those sweet clients I have meet over the past months! All of you have made it possible to make Jade a home-like place, you are my Jade family ❤️

I have learnt so much about different cultures. Respect and equality are the fundamentals at Jade. Marginalized immigrant seniors are being well taken care of and socially included here. Even though cross different language groups, quite few of the clients might not even be able to communicate with those from another language group, but everyone has made sure to share their smile, friendliness, laughters and positive attitude.

Jade welcomes volunteers, student interns as well as student projects. If you are calm, friendly and interested in multicultural environment, don’t hesitate to contact Jade, my mentors they don’t bite 😉

Keep up the good spirit!

Best Regards

Lian

Jade elections coming up

Hi everyone, my name’s Lian and I started my 6 week-long internship with Jade Activity Center in January. In Europe, Finland is the first country to face steep aging due to post-war (1945-1949) cohorts. According to Tilastokeskus, in 2010 the ratio of seniors above the age of 65 was 15%, while 7 years later in 2017, the number has dramatically increased to 21.4%. In the near future this number would expand even faster since more immigrants in Finland are stepping into the pensioners’ age as well. Owing to the fact that the most efficient way of maintaining a healthy society is by improving people’s opportunities for wellbeing and enhancing their capabilities, immigrants seniors social inclusion issues should be noticed by the Finnish society, which is also why I believe that organizations like Jade should be recognized and supported by more people.

 

This is the fourth week of my internship, so far I have enjoyed working at Jade. Luckily I have 2 great supervisors Susanna and Inka to mentor me through my placement. It’s has been really rewarding to participate and study about how Jade activity center functions. Democracy and equality is respected here. Everyone’s free to express their opinions except for debates that’s related to religion or politics. According to me, in Jade, the most appealing system would be the annual group representatives election which functions like a mini parliament. Each ethnic group would elect their own representatives, whom will take the responsibility and guide the group for the whole year until the next election. During the election, anyone can nominate themselves and give a passionate speech about why they are running for the position. Voting is taken anonymously. Experts are also invited to individual groups to explain about Finnish election system when it’s around the parliament election period. All the service users take this seriously, which is an excellent start for understanding and integrating into Finnish society.

 

Interaction with the service users has also been a great learning process for me. By my observation almost all of the activities that Jade organizes would lead to integration to some extent. For instance, game evening leading by Jari, all the participates would play board games such as scrabble together which they can practice and learn more Finnish vocab. Another example would be knitting course taught by the Finnish senior volunteers, our volunteer ladies are very patient and supportive, they explain everything in easy Finnish so that the Somali seniors could study a new hobby while learning Finnish at the same time.

 

Arabic Group Election

 

So far, the most valuable perspective I have learnt from the service users would be, despite the fact that most of the seniors would like to help their children out with taking care of the little ones or some portion of the chores even, they still longing for interactions outside of their home, hobbies and activities which they could participate with their friends. It is said by the service users that, Jade activity time is the only time when they get to hangout with friends.

 

Best Regards

Lian

JADE hakee järjestötyöntekijää vuodelle 2019

Ikääntyvien maahan muuttaneiden JADE-toimintakeskus/Käpyrinne ry hakee järjestötyöntekijää Helsinkiin vuodelle 2019.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on ehdottanut avustusta Käpyrinne ry:lle Paikka auki II -ohjelmasta ja avustuksella palkataan JADE toimintakeskukseen alle 30-vuotias vaikeasti työllistyvä nuori tai osatyökykyinen henkilö (ei ikärajaa) 12 kk määräaikaiseen työsuhteeseen. Työntekijävalinta on ehdollinen, kunnes olemme saaneet varsinaisen avustuspäätöksen alkuvuodesta 2019.

JADE -toimintakeskus on ikääntyvien maahan muuttaneiden kohtaamispaikka ja monikulttuurisen vanhustyön osaamiskeskus, jossa toteutetaan yli 50-vuotiaiden vieraskielisten vertaisryhmätoimintaa, ohjaus- ja neuvontapalveluita ja erilaisia harrasteryhmiä. JADE tuottaa tietoa vanhustyön kehittämis- ja vaikuttamistyöhön sekä kouluttaa vanhustyön ammattilaisia moninaisuuskysymyksissä.

Palkattavan työntekijän tehtäviin kuuluu JADE-toimintakeskuksen toimistotyötehtävät ja avustavat ryhmätoiminnan ohjaus- ja valmistelutehtävät (toimintakeskuksen kävijöiden vastaanotto, siivous- ja ylläpitotehtävät, tiedottaminen ja viestintätehtävät).

Toivomme työntekijältä:

  • Kokemusta monikulttuurisesta ympäristöstä tai työyhteisöstä
  • Erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja asiakaspalveluotetta
  • Viestintäosaamista ja sosiaalisen median tuntemusta
  • Ryhmänohjaustaitoja ja organisointikykyä

Arvostamme myös:

  • Kohderyhmämme kielten osaamista (somali, arabia, kiina, kurdi, ja muut kielet)
  • Kokemusta ikääntyvien parissa tehtävästä työstä
  • Kokemusta vapaaehtoistyöstä
  • Omaa työskentelyä arvioivaa ja kehittävää työotetta

Vapaamuotoiset hakemukset (liitteenä CV) tulee toimittaa sähköpostitse 1.2.2019 klo 16.00 mennessä susanna.lehtovaara@kapyrinne.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa JADE-toimintakeskuksen suunnittelija Susanna Lehtovaara, puh. 050 3710555, perjantaisin klo 10-15 (11.1., 18.1. ja 25.1.). Haastattelut järjestetään viikoilla 6 ja 7. Lisätietoja JADE-toimintakeskuksesta www.jadetoimintakeskus.fi , https://www.facebook.com/JADEtoimintakeskus/ ja emojärjestöstämme www.kapyrinne.fi.

Harjoittelu lähenee loppuaan…

Hei kaikille!
Syksy on vierähtänyt huomaamatta ja harjoitteluni JADE-toimintakeskuksessa lähenee loppuaan. Perjantai 9.11. on viimeinen harjoittelupäiväni. Kolmeen kuukauteen on mahtunut monenlaista toimintaa keskusteluryhmien lisäksi. On ollut sieniretki, retki Seurasaareen ja museoretki Helsingin kaupunginmuseoon. Pelikerho ja Suomen historia- ja kulttuuripiiri ovat tämän syksyn uusia kerhoja. Torstaina JADEN oma joukkue edustaa Käpylän Pysäkin talviolympialaisissa. Toivomme menestystä joukkueellemme!

Harjoitteluaikana olen oppinut monia asioita. Ryhmäläisiltä olen oppinut ennakkoluulottomuutta ja ystävällisyyttä. Kiitos, että olette ottaneet minut avosylin vastaan. JADE:n toiminta on osoittautunut korvaamattomaksi. Tilat Töölössä ovat kodikkaat ja turvalliset. Harjoittelussa olen oppinut kohtaamaan eri kulttuureista tulevia ryhmäläisiä. Olen tutustunut moninaiseen järjestökenttään ja olen oppinut järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyden. Yhteistyöllä asioita tuodaan esille, kehitetään palveluita ja edistetään eri asiakasryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Mikään ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä ja vaikuttamistoiminta vaatii tekijältään pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Historiapiirin ohjaaminen on ollut minulle tärkeä kokemus. Historiasta oppii aina uutta ja piirissä käydään mielenkiintoisia keskusteluja. Piirin ohjaaminen on kehittänyt ohjaustaitojani ja olen opetellut selko suomen käyttöä.

Haluan kiittää kaikkia ryhmäläisiä mukavasta ja mielenkiintoisesta syksystä. Kiitos Inkalle ja Susannalle hyvästä vastaanotosta. On ollut mukavaa työskennellä kanssanne!

En kuitenkaan jätä JADE:a kokonaan. Jatkan Suomen historia- ja kulttuuripiirin ohjaamista ainakin tämän syksyn ajan. Piiri kokoontuu seuraavan kerran 14.11.

Nähdään joka toinen keskiviikko!

Terveisin,

Minna

Historia- ja kulttuuripiirin uutisia: museoretki

Historia- ja kulttuuripiirin museoretki Helsingin kaupunginmuseoon 17.10.

 

1867 . Panoraama Tähtitieteellisestä observatoriosta Ulriikaporinvuorelta ( Tähtitorninvuorelta) pohjoiseen. Vasemmalla Unioninkatu, keskellä Saksalainen kirkko, oikealla Eteläsatama, Pakkahuoneenlaituri. Taustalla Pohjoisesplanadi 17-7.

 

 

Historia- ja kulttuuripiiri kokoontuu JADE – toimintakeskuksessa joka toinen keskiviikko klo 10-12. Piirissä on jo vakituiset osallistujat. Kiitos kaikille osallistujille! Historiapiirin ohjaaminen on ollut myös minulle mielenkiintoista ja antoisaa. Kuinka moni asia onkaan päässyt unohtumaan! Aiheena on Suomen historia ja kulttuuri. Kolmella edellisellä kerralla olemme ehtineet perehtyä Suomen muinaishistoriaan ja Ruotsin vallan aikaan. Piirin jäsenet toivoivat museokäyntiä, joten lähdimme museoretkelle viime keskiviikkona 17.10.Retken kohde oli Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin kaupunginmuseossa on tällä hetkellä kiinnostavia näyttelyitä: Helsingin valitut palat, Lasten kaupunki ja Aikakone.  Aloitimme kierroksen Helsingin valitut palat-näyttelystä. Näyttely oli mielenkiintoinen ja antoi meille kaikille uutta tietoa Helsingin historiasta aina nykypäivään asti. Hotelli Tornista otettu panoraamakuva oli vaikuttava. 1950-luvun huonetta tutkiessamme löytyi yhtäläisyyksiä piirimme jäsenten kotimaihin. Huone sai myös miettimään, miten ahtaasti silloin asuttiin.

 

 

Vanha yleisöpuhelin toi muistoja mieleen!

 

 

 

 

 

 

 

Nykypäivästä erityistä mielenkiintoa herätti Skeittarin silmä –  kuva- ja videonäyttely.  Myös Lasten kaupunki – näyttely oli mielenkiintoinen. Vanha luokkahuone pulpetteineen ja liitutauluineen oli vaikuttava. Kysymyksiä herätti toisen huoneen seinällä oleva vanha lukujärjestys ja siinä luetellut oppiaineet, kuten laskento, kielioppi, laulu ja piirustus. Mummola-huone toi myös minulle lapsuuden muistoja mieleen.

 

Koulun penkillä

 

Aikakone – huone oli vaikuttava. Tosin emme tällä kertaa päässeet kokeilemaan itse aikakonetta. Nyt oli syysloma, joten museossa oli paljon lapsia ja aikakoneeseen oli jatkuva jono.  Ihmetystä herätti muun muassa se, miten ennen on saatu pyykit kuivumaan talvipakkasessa.

 

Tämä oli kaikille osallistujille ensimmäinen vierailu Helsingin kaupunginmuseossa. Jo itse museorakennus eli Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus, Sederholmin, talo on vaikuttava. Tulevilla historiapiirin kerroilla voimme myös perehtyä museon verkkoaineistoon muun muassa historiallisiin valokuviin. Jatkamme historia- ja kulttuuripiirissä myös koko Suomen historian aiheilla. Käsittelemme muun muassa Venäjän vallan aikaa ja itsenäisyyden aikaa. Tarkoitus on jatkaa piirin kokoontumisia tämän syksyn loppuun asti.

Syysterveisin,

Minna