Palvelukeskuksen käytön esteettömyys ikääntyneen vieraskielisen näkökulmasta

Kun esteettömyyteen kiinnitetään huomiota, puhutaan usein lähinnä fyysisestä esteettömyydestä. Kuitenkin monia ihmisiä koskettaa myös toisenlaiset, ei niin helposti havaittavat esteet heidän liikkuessaan julkisilla paikoilla. Julkiset paikat on tarkoitettu kaikkien käyttöön, mutta välillä kaikki eivät tunne oloaan syystä tai toisesta tervetulleeksi. Esteettömyydellä siis kuvataan usein fyysisiä esteitä kun taas saavutettavuudella yleensä abstrakteja esteitä kuten tiedon saamista tai asenneilmapiiriä.

Kaikille saavutettavissa olevan asian lähtökohtana on suunnittelu. Kun esimerkiksi viestintä suunnitellaan kaikille saavutettavaksi, ei tarvita erillistä selkokielisen viestinnän suunnittelua. Monipuoliset, valittavissa olevat vaihtoehdot tiedonsaantiin ovat saavutettavuuden perusta. Yksilöt voivat tällöin itse valita heille sopivimman tavan saada tietoonsa informaatiota. (Kurppa 2017.) Ikääntyneiden maahan muuttaneiden palvelutarpeista on vielä vähän tietoa. Kielitaidon ollessa heikko vieraassa kulttuurissa syrjäytymisen riski on suuri. Ikääntyneiden palveluihin tarvitaan lisää myös vieraskielisten tarpeiden huomioimista. Toiveena maahan muuttaneilla usein on tulla osaksi uutta yhteisöä. Parasta siis olisi, jos nykyisiä palveluita voitaisiin monipuolistaa niin, että ne palvelisivat aidosti kaikkia. (Laitinen 2018.)

Kävimme tutustumassa Kampin palvelukeskukseen 26.11.2019, jossa somalinaisten kuntosaliryhmä aloitti syksyllä 2019. Ryhmäläiset koottiin Jade -toimintakeskuksen asiakkaista, jotka olivat toivoneet kuntosalille pääsyä. Islamilaisessa kulttuurissa miehen ja naisen roolit ovat selkeästi eroteltuja. Naiset liikkuvat mielellään omissa ryhmissään (Hallenberg 2014). Tämä erottelu asetti kuntosalille tiettyjä ehtoja. Tilan tuli olla suojaisa, joka mahdollistaa naisten kuntoilun sopivissa varusteissa. Sopivat tilat ja aika löytyivät Kampin palvelukeskuksesta.
Jadessa järjestetään ryhmämuotoista, ohjattua toimintaa omalla kielellä eri ryhmien tarpeet huomioiden sekä yksilön tarpeen huomioivaa neuvontaa ja ohjausta annetaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on tukea vieraskielisten ikääntyvien kokonaisvaltaista hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta Suomessa.

Kampissa sijaitseva palvelukeskus taas on tarkoitettu kaikille iäkkäille ja työttömille kävijöille. Mutta kuinka helposti ikääntynyt vieraskielinen paikan löytää ja tuntee omakseen? Selvitimme tätä esteettömyyskartoituksella, jonka tarkoituksena oli selvittää Kampin palvelukeskuksen tilojen ja tunnelman esteettömyyttä ikääntyneiden vieraskielisten näkökulmasta. Taustamateriaalina kartoitukselle toimi Marja Säikän Kysymyksiä esteettömyyden ja moninaisuuden huomioimisesta palveluja järjestettäessä- kysymyspatteristo (Säikkä 2019).

Kysymyspatteristo pohjautuu Säikän 2018 julkaisemaan Ikääntyvät maahanmuuttajat palvelukeskuksen asiakkaina YAMK julkaisuun. Tarkastelimme kartoituksessa sosiaalista-, kulttuurista-, hengellistä- sekä kognitiivista esteettömyyttä. Käytännössä esteettömyyskartoitus koostui Kampin palvelukeskuksen tilojen havainnoinnista sekä Jade-toimintakeskuksen asiakkaiden ja työntekijän haastattelusta, lisäksi saimme tilaisuuden keskustella Kampin palvelukeskuksen työntekijän kanssa.

Jaden asiakkaat kokivat palvelukeskuksen ilmapiirin hyväksi. Tähän vaikutti etenkin työntekijöiden lämmin vastaanotto ja kohtaaminen. Kävi ilmi, että ryhmäläiset kaipasivat enemmän tietoa palvelukeskuksessa järjestettävästä toiminnasta. He totesivat, että mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi liikuntaryhmiin saisi olla enemmänkin. Ryhmäläiset olivat kiinnostuneita myös yhteisestä toiminnasta palvelukeskuksen vakikävijöiden kanssa. Asiakkaat kokivat kuntosaliryhmässä käymisen todella hyödyllisenä omalle terveydelle. Tulevaisuus näyttää, millaista yhteistoimintaa jatkossa kehitellään ja kuinka vieraskieliset kokisivat palvelukeskustoiminnan entistä avoimemmaksi. Myös jatkossa on tarpeen toimia avoimuuden vahvistamiseksi sekä kynnysten madaltamiseksi.

Geronomiopiskelijat Tanja Rönkä & Henna Järvinen Metropolia

Lähteet:
Hallenberg, Helena 2014. Sukupuoliroolit ja seksuaalisuuden alue islamissa. Duodecim terveyskirjasto. Saatavana osoitteessa: . Luettu 9.1.2020.

Kurppa, Ari 2017. Saavutettavuus. Invalidiliitto. Saatavana osoitteessa:. Luettu 14.12.2019.

Laitinen, Jaana 2018. Ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä nousee lähivuosina nopeasti. Talentia lehti 5.11.2018. Saatavana osoitteessa: . Luettu 20.12.2019.

Säikkä, Marja 2019. Kysymyksiä esteettömyyden ja moninaisuuden huomioimisesta palveluja järjestettäessä. Saatavana osoitteessa: . Luettu 7.12.2019.

Liikunta kuuluu kaikille?

Liikunnan tarkoitus on parantaa ja ylläpitää henkilön toimintakykyä sekä terveyttä. Liikuntapalveluita tulisi myös tarjota kaikille tasavertaisesti ja palveluissa huomioida yhdenvertaisuus ikään tai henkilön taustaan katsomatta.

Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Iäkkäiden maahan muuttaneiden liikuntamahdollisuudet ovat selkeästi heikommat kuin kantaväestöön kuuluvien.

Ryhmiä on tarjolla muutama. Ryhmien löytäminen on kuitenkin vaikeata, koska digitaalinen tiedottaminen ei aina löydä kohderyhmäänsä. Lisäksi vaikeasti käytettävät digitaaliset ilmoittautumisjärjestelmät heikentävät muutenkin iäkkäiden, mutta erityisesti vieraskielisten pääsyä palveluiden piiriin. Ryhmien hyödyntämistä vaikeuttaa myös maahanmuuttajataustaisten omat monenlaiset terveyskäsitykset ja tietämättömyys liikunnan hyödystä arjen hyvinvointiin (terveyslukutaito). Myös yksinliikkumisen pelko vaikeuttaa monen ikääntyneen itsenäistä liikkumista. Kaikki liikuntaryhmät ja paikat eivät myöskään ole esteettömiä maahanmuuttajille.

Harjoitteluni aikana olen työstänyt selvitystä Jadelle ja Eläkeläiset ry:lle, jossa olen tarkastellut liikuntamahdollisuuksien, yhdenvertaisuuden, sekä tasa-arvon kehittymistä ikääntyneiden maahanmuuttajien liikuntamahdollisuuksien saralla pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa. (Helsinki, Espoo, Vantaa).

Selvityksessäni korostuu järjestöjen merkitys maahanmuuttajataustaisten liikuntamahdollisuuksien tarjoajina merkittävänä kunnan tarjoavien palveluiden lisänä. Huomattavaa kuitenkin on, että ikääntyvien maahanmuuttajien liikuntaa tukevaa toimintaa tarjoaa vain muutama järjestö ja yhdistys.

Jadella on tarjota erilaisia liikuntamahdollisuuksia kävijöilleen hyvinvointiryhmiä, kävelyfutista, kuntosalivuoro somalinkielisille naisille, sekä uintia musliminaisille. Jaden toiminnasta liikunta onkin ollut vuodesta toiseen suosituin ryhmätoimintamuoto.

Sonja

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kuulumisia luovuuden ja liikunnan parista!

Ulkoliikuntaa kentällä

Jade II -projektin kiinankieliset ja arabiankieliset asiakkaat lähtivät syyskuun lopussa Kisakeskukseen kahdeksi vuorokaudeksi ihastelemaan syksyä, liikkumaan luonnossa ja käsittelemään luovin menetelmin ikääntymistä uudessa maassa. Leiri toteutettiin yhdessä Eläkeläiset ry:n kanssa. Yhdessä tekeminen ja luonnossa liikkuminen olivat leirin kantavia voimia.

 

Liikunnan lisäksi leirin tavoitteena oli käsitellä erilaisilla luovilla menetelmillä omaa elämäntilannetta ja siihen liittyviä tunteita. Kaunis syksy innoitti osallistujia sanoittamaan ikääntyvän maahanmuuttajan ajatuksia tunnekuvissa. Valokuvatyöpajassa osallistujat lähtivät luontoon tunteen ja ajatuksen kanssa. Tehtävänä oli kuvata omaan elämään liittyvää tunnetta tai ajatusta ja esitellä halutessaan ajatuksensa muille. Kuvat ja ajatukset veivät meidät ikääntyvän maahanmuuttajan ajatuksiin.

 

Kuvin, runoin ja taiteen avulla voi kuvata jotain sellaista, johon sanat eivät riitä. Asiakkaat työstivät leirin aikana ajatuksia teksteiksi, taiteeksi, kuviksi ja sitä kautta avasivat pohtimaansa muille: mitä on ikääntyä uudessa kotimaassa?  Miten oma elämänhistoria vaikuttaa siihen, mitä nyt ajattelen tai teen?

Leirin vapaa-ajalla asiakkaat saunoivat, kävivät sienestämässä, kuuntelivat musiikkia ja viettivät aikaa yhdessä. Kommelluksilta ei vältytty, mutta kaikki saivat nauttia leiristä omalla tavallaan! Kiitos leiristä kaikille!

Leirin tuotokset esiteltiin Kantin pysäkillä Elämän syksy -tapahtumassa 3.10. Elämän syksy oli Jaden kaikkien kolmen kieliryhmän asiakkaiden ideoima ja toteuttama. Kiinankieliset, arabiankieliset ja somalinkieliset lähtivät innolla mukaan suunnittelemaan juhlaa.

Elämän syksy -juhlassa oli eräs tärkeä erityispiirre: tavoitteena oli, että kukaan ei esiinny, vaan juhla sisältää vain yhteistoiminnallista ohjelmaa. Osallistujat pääsivät mukaan pelkän katselemisen ja kuuntelemisen sijasta!

Juhlassa osallistujat saivat tutustua mm. arabialaisen kahvin valmistukseen, opetella shakkia, somalialaisia käsitöitä ja arabiankielisiä kirjaimia, runojen kirjoittamista ja tanssia.

Juhlaan oli kutsuttu kaikki ne, joita kiinnostaa kuulla ja nähdä, miltä elämän ihana syksy näyttää ikääntyvän maahanmuuttajan silmin. Juhlaa vietti ainakin sata ikääntyvää maahanmuuttajaa, heidän ystäviään, Jaden yhteistyökumppania, Kantin asukasta ja juhlasta muuten kiinnostunutta.

Juhlan tarjoilut olivat ihana sekoitus kaikkien kieliryhmien ruokakulttuureja, juhla oli suurta iloa alusta loppuun. Jos meno hirvitti, rauhallisempaa menoa löytyi somalialaisten käsitöiden parista ja tutkimalla asiakkaiden leirillä ottamia kuvia ja taideteoksia. Iltapäivä huipentui yhteistansseihin, joita kaikki ryhmät ohjasivat.

Juhlasta ei energiaa puuttunut! Tätä on ikääntyvän maahanmuuttajan kaunis elämän syksy: ihana, värikäs ja täynnä elämää!

Suvi

Vertaisryhmätoiminta kotoutumisen edistäjänä

Omakielinen vertaisryhmätoiminta on yksi merkittävä kotoutumisen väline, ja se vastaa tietynlaisiin kotoutumisen tarpeisiin. Uuteen ympäristöön ja yhteiskuntaan sopeutuminen vie aikaa, sillä uutta opittavaa on paljon uuden kielen opiskelusta puhumattakaan. Sopeutumisen välineiden, informaation ja vertaistuen jakaminen omalla äidinkielellä on ikääntyvälle maahanmuuttajalle erittäin tärkeää kotoutumisen kannalta.

Vertaisryhmässä jaetaan arkea muiden samankaltaisia tilanteita kokeneiden ihmisten kanssa. Ryhmässä on myös mahdollisuus tutussa ja turvallisessa tilanteessa kysyä itseä askarruttavia asioita. Kotoutumisen eri vaiheissa olevat maahanmuuttajat tukevat toisiaan monissa kysymyksissä. Pidempään Suomessa asuneilla on vastauksia, joita lyhyemmän aikaa täällä asuneet kaipaavat. Kokemusten vaihto tuo osallistujille vertaistukea: osallistuja ei ole tilanteessaan yksin, vaan joku on kokenut asian samoin ja löytänyt mahdolliseen haasteeseen sopivan ratkaisun.

Uuteen maahan muuttaminen rikkoo ihmisen sosiaalisia verkostoja, ja niitä on vieraskielisessä maassa haastavaa luoda uudelleen. Kielen oppiminen erityisesti ikääntyvillä maahanmuuttajilla on merkittävästi vaikeampaa kuin lapsilla ja nuorilla, jolloin ikääntyvä on vaarassa joutua syrjäytymisen ja yksinäisyyden uhkaamaksi. Sen lisäksi, että omakielinen vertaistuellinen ryhmässä jaetaan tietoa, ryhmä voi paikata aukkoja osallistujan sosiaalisessa verkostossa.

Vaikka vertaistuellinen ryhmä on paikka jakaa vaikeitakin asioita, ryhmässä keskusteleminen on ensisijaisen länsimainen tapa jakaa omassa elämässä eteen tulevia vaikeita asioita. Maahan muuttanut henkilö ei välttämättä koe tarvitsevansa tukea ja apua, jolloin vertaisryhmästä voidaan puhua keskusteluryhmänä. Vertaistoiminta ei ole välttämättä ikääntyville maahanmuuttajille lähtökohtaisesti tuttua, mutta kokemuksen kautta toimintamalli tulee tutuksi. Viikottainen tai muuten säännöllisesti toteutettava ryhmätoiminta luo rutiineja arkeen ja kasvattaa luottamusta osallistujan ja järjestäjän välille. Omakieliseen matalan kynnyksen toimintaan on helppoa tulla mukaan. Toimintamuodon kautta ikävätkin kokemukset voidaan kääntää voimavaraksi ja maahan muuttaneen (nuoren, aikuisen tai ikääntyvän) osallisuus vahvistuu.

VeTo-verkosto

Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-toiminnan koordinoima VeTo-verkosto on maahanmuuttajien vertaistoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkosto pääkaupunkiseudulla. Verkosto on toiminut vuodesta 2008, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yli 70 organisaatiota. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajien vertaistuesta kiinnostuneet järjestötoimijat sekä kunnalliset ja yksityisen sektorin toimijat. Verkostotapaamisissa jäsenet jakavat tietoa omista vertaistoiminnoistaan, koulutuksista, vapaaehtoistoiminnasta ja muista ajankohtaisista asioista. Jäsenet pitävät yhteyttä toisiinsa erilaisin viestimisvälinein, joten tieto erilaisista tapahtumista ja tilaisuuksista saavuttaa kohderyhmän hyvin. VeTo-verkosto järjesti 26.10.2016 miniseminaarin Helsingissä otsikolla ” Vertaistoiminta ja kotoutuminen – toimivat mallit käyttöön!”. Seminaarissa osallistujat pääsivät tutustumaan vertaistoiminnan hyväksi todettuihin käytäntöihin ja toimintamalleihin sekä keskustelemaan vertaistoiminnan roolista kotoutumisessa.

veto-seminaari

yuko

 

 

 

 

 

 

VeTo-seminaari 26.10.2016 (kuvat VeTo-verkoston).

Jade II:n vertaisryhmät

Jade II -projektin vertaistuelliset keskusteluryhmät ovat keskenään eri vaiheissa. Somaliäidit (ikääntyneet somalinaiset) ovat kokoontuneet vertaisryhmätoiminnan parissa jo useamman vuoden ajan, joten Kantin pysäkin tilat, ryhmän keskustelusäännöt ja projektin toiminnot ovat heille tuttuja. Sen sijaan projektin arabiankielinen ryhmätoiminta on käynnistynyt vasta tämän vuoden keväällä: ryhmädynamiikka kehittyy edelleen ja ryhmään tulee uusia jäseniä. Kaikki ryhmät ovat avoimia, ja osallistujat käyvät toiminnassa omien aikataulujensa mukaan, toiset useammin ja toiset harvemmin.  Keskusteluryhmien toiminta on juurtunut jo melko hyvin, mutta haluamme jatkossa antaa ryhmäläisille enemmän vastuuta ja avaimia toiminnan kehittämiseen myös itsenäisesti. Projektitiimi katsoo tällä hetkellä tulevaisuuteen ja tekee työtä ryhmien itsenäistymisen vahvistamiseksi.

Meiltä on toisinaan kysytty, miksi ryhmätoimintamme on suunnattu erikseen somalin-, arabian- ja kiinankielisille ryhmille. Eikö olisi hyvä jos ryhmien jäsenet kohtaisivat myös toisiaan? Jo Jade-projektin (2013-2015) aikana on todettu, että omakielinen toiminta (oman äidinkielen puhuminen) on tärkeää luottamuksen syntymiseksi ja ryhmän kiinteyden ja osallisuuden takaamiseksi. Jade II haluaa säilyttää toiminnan omakielisyyden, jotta aito vertaistuellinen näkökulma säilyy. Projektin eri kieliryhmien sekoittaminen onnistuu helpommin retkillä ja tapahtumissa kuin keskusteluryhmässä, jonka tavoitteena on vertaisuuden rakentaminen ja omien kokemusten jakaminen. Jade II:n ryhmät ovat olleet yhdessä mm. kulttuuritapahtumissa ja retkellä Seurasaaressa. Tietyt asiat voivat toki avautua keskusteluun paremmin silloin, kun asiasta keskustelee monikielisessä ryhmässä. Samoin suomen kielen opiskelua voi myös tukea monikielisyys, jolloin suomi on kielenä ensisijainen kommunikaation väline. Näitä mahdollisuuksia pyrimme tarjoamaan lisää myös projektin tulevaisuudessa.

 

Suvi & Susanna

 

Sieniretki Nuuksioon yhteistyössä Suomi-Syyria Ystävyysseuran kanssa

قمنا في الأسبوع الماضي في رحلة مشتركة من تنظيم مشروع يادي وجمعية الصداقة الفنلندية ، وذلك في إطار العمل المشترك بيننا و تم الإتفاق أن نحجز الباص ونشتري وجبات طعام خفيفة بالإضافة إلى العصائر، وكان الإنطلاق في الساعة العاشرة صباحاً ، وبالفعل أتى المشاركون في الرحلة و إنطلقنا إلى نوكسيو لجمع الفطر والتمتع بالطبيعة والمناظر الجميلة .

Olimme viime viikolla yhteisessä Jade II-projektin ja Suomi-Syyria Ystävyysseura ry:n sieniretkellä. Päätettiin varata bussi ja ostaa kevyitä aterioita, jonka lisäksi mehut.  Retki alkoi kymmeneltä aamulla, ja jo osallistujat tulivat ja lähdimme Nuuksioon kerämään sieniä ja nauttimaan luonnosta ja kauniista maisemista.

في طريق الذهاب إستمعنا إلى الموسيقى العربية وكان الفرح موجود على وجوه المشاركين . وعندما وصلنا ذكرنا بعض التعليمات بأن لا نقطف أو نتناول فطر غير معروف إذا كان سام أم لا ويجب لأن نسأل من كان لديه خبرة بهذا الموضوع ، و بأن نبقى قريبين من بعضنا في الغابة، كان الجو جميلاً ومشينا ببطئ لكي لا يتعب المشاركين من المشي وبدأنا بجمع الفطر والتمتع بالجو الجميل والمناظر الأجمل

Menomatkalla kuunneltiin arabialaisten musiikkia ja ilo näkyy kaikkien kasvoilta.

Kun saavuimme minä mainitsin joitakin ohjeita, ei poiminta tai käsitellä sieniä kun on tuntematon, ja pitää kysyä jos myrkyllinen vai ei. Tällöin pitää kysyä henkilöltä, jolla on kokemusta tästä aiheesta, ja että me pysyä lähellä toisiaan metsässä. Tunnelma oli mukava ja kävelimme hitaasti, jottei väsyttää osallistujille kävellä ja aloitimme kerätä sieniä ja nauttia tunnelmasta ja kauniit maisemat.

وكان لا بد من الجلوس لتناول الطعام مع بعضنا ، وفي جو إجتماعي جميل جلسنا لنتبادل المأكولات المختلفة وقمنا بشوي الفطر الذي جمعه أحدهم  وحاولنا الغناء مع بعضنا وقام المشاركون بطرح فكرة القيام بعمل مشترك مع جمعية الصداقة السورية الفنلندية والذهاب إلى تالين أو السويد في الباخرة وهذا الطرح لاقى ردود إيجابية ومن الممكن في المستقبل أن نقوم بهذا العمل المشترك

Sitten oli tarpeen istua alas syömään keskenään, mukava sosiaalinen ilmapiiri kun istuimme.

Jakaamme eri ruokia ja me grillasimme sieniä. Yritimme laulaa keskenään yhden laulua joko kaikki tuntevat, ja osallistujat esitti ajatuksen yhteisestä toimista Suomi-Syyria Ystävyysseuran kanssa. Voimme mennä Tallinnaan tai Ruotsiin ja tämä ehdotus tapasi positiivisia vastauksia. On mahdollista, että tulevaisuudessa voimme tehdä tätä työtä yhdessä.

وفي نهاية الرحلة دبكنا على أنغام الموسيقى الشرقية وإنتهى مشوارنا بهذه اللحظات السعيدة للمجموعة العربية

Matkan lopussa teimme  Dabka-tanssia arabiamusiikkien kanssa. Retki toi onnellisia hetkiä arabialaiselle ryhmälle.

Fardoos

 

sieniretki-2sieniretki-sienet

 

liikuntaryhmista syyskuu 2013

[mk_image_slideshow images=”6984,6920,6983″ image_width=”770″ image_height=”350″ effect=”fade” animation_speed=”700″ slideshow_speed=”7000″ pause_on_hover=”false” smooth_height=”true” direction_nav=”true” width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_fancy_title tag_name=”h2″ style=”true” color=”#2a3625″ size=”20″ font_weight=”normal” margin_top=”0″ margin_bottom=”18″ font_family=”none” align=”left” width=”1/1″ el_position=”first last”]

JADEN LIIKUNTARYHMÄT STARTTASIVAT!

[/mk_fancy_title] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [vc_column_text disable_pattern=”true” align=”left” margin_bottom=”0″ width=”1/1″ el_position=”first last”]

[mk_dropcaps content=”J” style=”fancy-style” width=”1/1″ el_position=”first last”][vc_column_text width=”1/1″ el_position=”first last”]

ade projektin liikuntaryhmät lähtivät käyntiin elokuun viimeisellä viikolla runsain osallistujamäärin: jo ensimmäisellä kerralla mukana liikkumassa oli 23 naista. Osa ryhmäläisistä olikin vanhoja tuttuja jo vuodesta 2008 järjestetyistä somalinaisten liikuntaryhmistä, mutta mukana oli myös uusia kasvoja – sana on selkeästi levinnyt. Ensimmäinen kerta menikin pitkälti kuulumisten vaihtoon ja tutustumiseen, jonka lomassa herättelimme kehoa liikkuvuus- ja venyvyysharjoitteilla.

Syyskuun aikana olemme jo ehtineet hikoilla lihaskuntojumpan merkeissä, venytellä itseemme lisää pituutta, kehittää tasapainoa sekä ihailla kauniita Töölön rantoja kävelylenkin lomassa. Liikuntaryhmien päätavoitteena onkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja fyysisen toimintakyvyn säilyttäminen ja kehittäminen, joka tukee jokapäiväistä arjen aherrusta. Ryhmäläisille on myös tarkoitus tehdä kahdesti vuodessa toimintakykyä mittaavat testit, jotta projektin toiminnan vaikuttavuutta voidaan mitata ja arvioida.

Syyskaudella tarkoituksena on luoda hyvä pohja talven liukkauksiin ja muihin haasteisiin: kehittää tasapainoa, parantaa aerobista kuntoa ja vahvistaa lihaksistoa. Näitä silmällä pitäen tulemme niin sauvakävelemään kuin jumppaamaan, sekä myöhemmin syksyllä toivottavasti myös uimaan ja vesivoimistelemaan. Ahkeraa aherrusta on siis luvassa, mutta näissä ryhmissä ei motivaatiota liikkumiseen puutu!

 

Satu Sileekangas

[/vc_column_text]