Teknologian tulisi olla esteetöntä ja mahdollista kaikille

Heippa Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat täällä! Olemme tehneet nyt syksyn aikana yhteistyötä Jade -toimintakeskuksen kanssa ja se alkaa olla loppusuoralla, joten jaamme nyt projektin kulkua teille. Ensinnäkin iso kiitos Jaden henkilöstölle tästä mahdollisuudesta, jonka me saimme, yhteistyö kanssanne on ollut antoisaa ja opettavaa. Projektin lopputuotoksista tuli hyvät ja toivomme todella, että saatte ne käyttöönne mahdollisimman pian ja, että saatte niistä apua työssänne.

Yhteisen kokouksen jälkeen mietimme haasteita, joita nykyinen poikkeusoloaika Jaden toiminnalle aiheuttaa, ja mahdollisuudet etäyhteyksiin olivat rajalliset. Ehdotimmekin, että toteuttaisimme ohjevideot yleisimmille käyttöjärjestelmille (Ios ja Android) jonkin etäyhteysaplikaation lataamisesta sekä käyttämisestä. Helppokäyttöiseksi sovellukseksi osoittautui Microsoft Teams. Toimme myös esille, että arjessa itseohjautuvuutta voisi olla tukemassa tulkkaus -sovellus, joka voisi esimerkiksi tukea keskustelua muun kielisten kanssa. Tulkkaukseen toimivin sovellus on Microsoft Translator, jonka käyttöön ohjeistamme toisella videolla. Kolmanneksi loimme Jadelle valmiin etäyhteyksin toteutettavan tuokion käsikirjan, jota on helppo ohjata ja soveltaa ryhmien mukaan. Jaden toiveiden mukaisesti tuotimme kaikkiin materiaaleihin todella selkokieliset video-ohjeet.

Halusimme projektissamme ottaa huomioon sen, että tekniikka vie koko ajan sosiaalista elämää ja yhteisöllisyyttä enemmän verkkoon. Teknologian tulisi olla esteetöntä ja mahdollista kaikille aikuisille. Yhteydenpito internetin välityksellä on edullista ja joissakin tapauksissa jopa ilmaista. Videopuheluiden aikana voi esimerkiksi jakaa kuvia. (Multisilta 2014: 227-229.) Erilaiset tutkimukset tuovat esiin, että läheskään kaikilla ikääntyvillä ei ole käytössään tietokonetta tai erillistä internetyhteyttä. Monella nykypäivänä kuitenkin on jo puhelin. Norlundin (2010) mukaan ikääntyvät itse kaipaavat erilaisia virikkeitä mahdollistavaa teknologiaa. Selkokieliset ja yksinkertaiset ohjeet tukevat ikääntyviä rohkaistumaan ja opettelemaan uutta teknologiaa. (Stenberg 2014: 119-125.)

Ensimmäisten videoiden teema valikoitui siis siksi, että mahdollisuus toteuttaa tapaamisia etäyhteyksillä kasvaisi, kun ryhmiä ja yksilöitä voitaisiin ohjeistaa etäyhteysaplikaation lataamiseen. Etäryhmillä pystytään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Monella on koti-ikävä omaan synnyinmaahansa. Jotta muun kieliset maahanmuuttajat löytäisivät erilaiset heille tarkoitetut ryhmät, tarvitaan uudenlaisia keinoja tavoittaa ja tarjota heille näitä ryhmiä. (Sundell 2010: 11-12.)

Toiset videot tulkkausaplikaation lataamiseen valitsimme, koska luimme Sisäministeriön teettämän selvityksen, jossa selviää, että ikääntyvät maahanmuuttajat jättävät usein omia asiointejaan hoitamatta tai lykkäävät niitä pitkään, koska kielitaidon puuttuminen estää heitä ymmärtämästä asioita. Ymmärryksen puute ja osaamattomuus pelottaa ja asiat, kuten ajan varaaminen, tuntuu kovin vaikealta. (Törmä & Huotari & Toukkola & Pitkänen 2014: 115-116.)  Sillä tulkkia saattaa joutua odottamaan muutaman viikon varsinkin, jos tarve on tietyn sukupuoliselle tulkille. Esimerkiksi jotkut musliminaiset eivät voi käyttää miestulkkia. (Törmä & Huotari & Toukkola & Pitkänen 2014: 122.)

Kolmas projektituotoksemme oli elämänkaari ohjauskerran materiaali, joka rakentuu Power Point -esitykseen, johon jokaiseen diaan on tallennettu myös selkokielinen ääneen luku mahdollisuus. Elämänkerta -teema tukee muistelua ja vahvistaa identiteettiä. Ikääntyvä maahanmuuttaja pääsee myös itse tuomaan itseään esille haluamallaan tavalla, jolloin merkityksellisyys yhteisön jäsenenä vahvistuu. Mölsän (2008) mukaan oman elämänkokemuksen jakaminen on tärkeää. Se saa ikääntyneen maahanmuuttajan tiedostamaan, että heitä ja heidän kokemuksiaan arvostetaan. (Vainio 2010: 24-25.)

Ilman tätä projektia emme olisi ymmärtäneet ikääntyvien maahanmuuttajien ikääntyvän keskimäärin aikaisemmin kuin enemmistö Suomessa ikääntyy. Tämä vaatii ehdottomasti ennalta jo aikaisempaa reagointia palveluiden muokkaamiseen heidän tarpeitaan vastaaviksi. Tällä hetkellä pääsääntöisesti kolmas sektori kuten järjestöt tai kirkko vastaavat ikääntyvien maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä kielen harjoittelusta. Ikääntyville maahanmuuttajille ei ole omia palveluita eikä heidän tarpeitaan välttämättä ymmärretä tietämättömyyden vuoksi. Olemme todella kiitollisia tästä yhteistyöstä, kiitos vielä!

Lotta Surakka, Emma Manninen, Olga Hannunen & Noora Einola, Geronomiopiskelijat, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Multisilta, Jari 2014. Media ja yhteisölliset sovellukset. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.). Ikäteknologia. Raisio: Newprint Oy. 227-237. 

Sundell, Päivi 2010. Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa. Teoksessa: Vainio, Sanna & Pietarinen, Kati (toim.). Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmien ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. 9-19.

Stenberg, Lea 2014. Ikäihmisten asenteet, toiveet ja käyttökokemus. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.) Ikäteknologia. Raisio: Newprint Oy. 119-129

Törmä, Sinikka & Huotari, Kari & Toukkola, Kati & Pitkänen, Sari 2014. Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014. Helsinki: Grano Oy. 11-227.

Vainio, Sanna 2010. Kasvokkain ei olla yksin. Teoksessa: Vainio, Sanna & Pietarinen, Kati (toim.) Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmien ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. 20-36.

Kuva: Kuvia Suomesta – Joona Kotilainen

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymä on perustettu

Alppiruusu

TIEDOTE 

15.10.2020

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymä on perustettu 

Kuusi monikulttuurista vanhustyötä tekevää järjestötoimijaa yhdistyivät yhteenliittymäksi vahvistaakseen ja edistääkseen kohderyhmiensä asemaa Suomessa.

Monikulttuurisen vanhustyön osaamiselle on kasvava tarve, johon yhteenliittymä toiminnallaan vastaa. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välille sekä käytännön työkaluja, koulutusta, ohjaamista ja tiedon jakamista, jotta etnisiin vähemmistöihin kuuluvat iäkkäät voivat saada heidän hyvinvointiaan edistävät palvelut yhdenvertaisesti. Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen asia, myös taloudellisesti.

Yhteenliittymän tarkoitus on vahvistaa alan toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia, hyödyntää toistensa osaamista ja resursseja edunvalvontatyössä sekä tiivistää keskinäistä yhteistyötä etnisten ja kielellisten vähemmistöjen iäkkäiden aseman parantamiseksi Suomessa. Yhteenliittymällä saadaan koottua toimijoiden moniammatillista osaamista yhteen ja vaikuttamaan ikääntyvien vieraskielisten tilanteeseen alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Yhteenliittymän tavoite on parantaa vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä. Tavoite saavutetaan tekemällä työtä  vieraskielisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden parissa heidän arkensa tukemiseksi, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä lisäämällä eri toimijoiden tietoisuutta vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden tilanteista, tarpeista ja mahdollisuuksista.

Yhteenliittymän toiminta vahvistaa mukana olevien tahojen osaamista ja tiivistää yhteistä asiantuntemusta. Lisäksi yhteenliittymä tukee vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden parissa toimivia uusia tahoja, kuten kuntatyöntekijät, järjestöt ja hankkeet, verkostomaisella työotteella, jakamalla tietoa valtakunnallisesti sekä kutsumalla aiheesta kiinnostuneita mukaan tapahtumiin ja keskustelutilaisuuksiin. Tulevaisuuden visiona on toimia työkentän uusille tahoille tukijana ja kouluttajana. Yhteenliittymässä mukana olevat toimijat ovat pitkäaikaisia monikulttuurisen vanhustyön asiantuntijoita, joilla on omat toimintamuodot, vaikuttamiskanavat ja verkostot, laaja-alaista koulutuskokemusta aiheesta sekä syvällistä asiantuntemusta vieraskielisten ikääntyvien tukemisesta.

Yhteenliittymän toimijat:

1. järjestävät edunvalvontatilaisuuksia, kuten keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja vierailuja

2. laativat kannanottoja, lausuntoja ja selvityksiä

3. järjestävät koulutuksia ammattilaisille ja alan opiskelijoille

4. ohjaavat kohderyhmien ikääntyneitä toisten toimijoiden erityisosaamisen pariin

5. syventävät yhteistyötä viranomaisten suuntaan

6. toimivat toisilleen vertaistukena työn haasteellisissa kysymyksissä

Monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymän jäsenet:

  • Jade yhteisö ry (valtakunnallinen toiminta) 
  • ETNIMU-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry (valtakunnallinen) www.etnimu.fi
  • Omaisneuvo-toiminta, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry (pk-seudun toiminta) www.polli.fi 

Kieli hyvinvoinnin edistäjänä

MEDIATIEDOTE

KIELI HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Kieli ei ole vain viestinvaihdon väline, vaan mahdollisuus itseilmaisuun, tunteiden välittämiseen ja ympäröivän maailman jäsentämiseen. Viestintätilanne täydentyy eri aistein havaittavista vivahteista, kuten esimerkiksi huokauksista ja äänenpanoista, mutta siitä voi myös tehdä päätelmiä puhujan mielialasta ja persoonasta.

Kieli on tärkeä osa myös yksilön identiteettiä. Vieraan kielen osaamattomuuden on tutkitusti todettu voivan vaikuttaa negatiivisesti ikääntymisprosessiin. Maahan muuttaneilla on samanlaisia tarpeita ja odotuksia vanhenemisesta kuin muillakin ikääntyvillä, mutta heikko suomen kielen taito voi hankaloittaa arkea ja palveluiden saamista sekä heikentää näin hyvinvointia.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössämme perehdyimme JADE –toimintakeskuksessa toteutettavaan omakieliseen ohjaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen merkitys omakielisellä ohjauksella on ikääntyneen maahan muuttaneen arjessa. Omakielinen ohjaus tarkoittaa äidinkielellä tai tutuksi koetulla kielellä tapahtuvaa ohjausta, joka on lähtökohdiltaan sovitettu ikääntyvän maahan muuttaneen tarpeisiin.

Opinnäytetyömme mukaan kieli sekä vahvistaa että heikentää arjen toimijuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Yhteiseksi koettu kieli edistää erityisesti monipuolista tiedon saatavuutta ja sen soveltamista arjessa. Tiedon saanti korostui terveyttä koskevan tiedon osalta, mikä on huomionarvoista siksi, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet terveystiedon lukutaidon korreloivan hyväksi koetun terveyden kanssa. Ikääntyvälle maahan muuttaneelle yhteiseksi koettu kieli luo yhteyden toisiin ihmisiin. Yhteinen kieli ehkäisee yksinäisyyttä ja on olennainen keino tavoittaa keskustelukumppani yksinäisessä arjessa. JADE –toimintakeskus mahdollistaa kävijöillensä paikan kohdata saman kielisiä ja saada tietoa mitä he eivät muualta saa.

Lisätietoja sähköpostitse: meritta.posio@student.diak.fi ja pia.heinipuro@student.diak.fi

Meritta Posio ja Pia Heinipuro, sosionomi (YAMK)

Heinipuro, P. & Posio, M. (2019). Pelkkää puhetta? Omakielisen ohjauksen merkitys JADE -toimintakeskuksessa (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522222

Ikääntyvät vieraskieliset palvelukeskuksessa

Olimme Kampin palvelukeskuksessa, jossa somalitaustainen työntekijämme kertoi palvelukeskuksen työntekijöille somalikulttuurista ja islaminuskosta. Palvelukeskuksen työntekijät olivat toivoneet yhteistä tapaamista ja keskustelua, koska heillä oli alkanut somalinaisten kuntosaliryhmä yhteistyössä Jaden kanssa. Kävijämäärät ovat syksyn mittaan kasvaneet maksimiin, mikä kertoo ryhmän tarpeellisuudesta ja mielekkyydestä. Ryhmässä vuorottelevat ohjaajina Kampista muutama työntekijä sekä Jaden somalitaustainen työntekijä, joka toimii myös tulkkina. Tavoitteena on saada asiakkaat käymään ryhmässä itsenäisesti niin, että Jaden työntekijä jää aikanaan pois aktiiviohjaajista ja antaa taustatukea tarvittaessa.

Tällaista yhteistyötä palvelukeskusten ja Jaden välille muodostuu pikkuhiljaa lisää. Yhteistyön tavoitteena on totuttaa vieraskieliset kävijät palvelukeskukseen sekä sen työntekijöihin niin, että he rohkaistuisivat jossain vaiheessa tutustumaan myös muuhun palvelukeskustoimintaan. Haasteena eri kulttuuritaustasta tuleville kävijöille on havaittu esimerkiksi rauhallisen rukouspaikan löytäminen palvelukeskuksesta. Tilat ovat kovin varattuja ja rukous on monille tärkeä osa arkea ja päivän rukousaikoja täytyy noudattaa. Ratkaisuna Kampissa tulee mahdollisesti olemaan kutomotila, jota on jo aiemmin suunniteltu rentoutus- ja hiljentymistilaksi.

Toinen havaittu haaste oli, etteivät kävijät välttämättä muista kuinka kuntosalitilaan kuljetaan. Joka viikko tavataan eksyneen näköisiä ryhmäläisiä aulasta. Ratkaisuksi ehdotettiin somalinkielisten opasteiden kiinnittämistä aulaan aina kuntosalipäivänä. Ehdotus oli mielestäni hyvä ja vaikkeivat kaikki ryhmäläiset osaisi lukea, he ehkä tunnistavat oman kielensä. Jos opasteessa olisi nuoli ja myös kuva, se helpottaisi hahmottamista.

Geronomin näkökulmasta tällainen yhteistyö on mahtavaa. Oli ihan huippua päästä osalliseksi tähän tapaamiseen. Vaikutti vahvasti siltä, että kumpikin osapuoli haluaa aidosti luoda yhteisiä käytäntöjä ja on valmis tulemaan vastaan. Tapaaminen oli eteenpäin vievä ja avoin. Kampin työntekijät olivat kiinnostuneita Somalian kulttuurista ja uskonnosta ja halusivat ymmärtää asiakkaitaan paremmin. Jatkoehdotuksina kaavailtiin yhteistä käsityökerhoa sekä ruoanlaittoa niin, että eri kulttuurien edustajat saisivat opettaa toisilleen esimerkiksi ruokareseptejä.


-Geronomiopiskelija Henna

Luovuus sinussa – taideterapiaryhmä kiinalaisille

Työskentelimme kuluneen syksynä Jade-toimintakeskuksessa järjestäen kuusi kertaa kokoontuneen taideterapiaryhmän kiinalaisille naisille. Ryhmän teemana oli luovuuden herättely ja osallistujien toimijuuden vahvistaminen monitaiteisin menetelmin maalauksen, liikkeen ja musiikin kohtauspisteissä. Meille itsellemme ryhmätaideterapian opiskelijoina oli hurjan hedelmällistä ja kiinnostavaa päästä tutkimaan, miten taiteen ja läsnäolon kieli kantaa työskentelyssä, jossa varsinaista yhteistä kieltä ei ole. Kertojen edetessä huomasimme kuitenkin, että kohtaaminen yhdessä tekemisen, maalaamisen ja kehollisuuden keinoin kantaa pitkälle. Myös Google Translator toimi hyvänä apuna ja oli koskettavaa, kuinka sen kautta saimme kuulla hyvinkin poeettisia reflektioita taidetyöskentelystä ja osallistujien omista taidetöistä.

Ryhmä koostui hyvinvoivista, aktiivisista naisista, joista osa oli ollut Suomessa jo pitkään, 5-40 vuotta. Tärkeiksi teemoiksi taiteen kautta kohtaamisen lisäksi muodostui suhde luontoon ja Suomeen, sekä myös oman elämän ja kotimaan pohtiminen. Virittäydyimme maalaamiseen muun muassa helpoilla liikkeellisillä harjoituksilla, kuvien tai luontomateriaalien kautta. Työskentelimme maalaten yksin ja yhdessä. Kerran kävimme läheisessä puistossa hiljaisella luontokävelyllä ja teimme luontomandalan. Huomasimme, että liike ja yhdessä tekeminen oli monille luontaista. Kertojen edetessä keskittyminen ja rohkeus itsenäiseen maalaamiseen lisääntyi. Palautteena kerroista saimme kuulla, että muutosta on tapahtunut omassa mielessä ja toiminta on ollut rentouttavaa. Erään osallistujan sanoin: ”Kun tulee tänne, niin kaikki huolet ja murheet unohtuu. On rauha sydämessä. Joka kerta on tullut enemmän rohkeutta tekemiseen ja myös syventänyt sitä, miltä työskentely tuntuu.” Toivomme, että ryhmä saa jatkoa. Tuntuu, että tästä vasta yhteinen työskentely alkoi!

Elina Aho-Brennan ja Annika Ruuska

Ryhmätaideterapian opiskelijat Eino Roiha Säätiöstä

 

      

Sosionomiharjoitteluni Jadessa

Moikka kaikille,

Nimeni on Judy. Olen sosionomiopiskelija ja nyt olen harjoittelijana JADE -toimintakeskuksessa 8.5 asti.

Olen kotoisin Taiwanista. Äidinkieli on kiina ja taiwania, osaan myös englantia ja suomea. Olen ollut kiinnostunut maahanmuuttajiin liittyvästä työstä. Olin aikaisemmin työharjoittelijana muutamassa maahanmuuttajien kotoutumisen projektissa. Itse olen maahanmuuttaja ja tiedän että, kotoutumisen tie ei ole helppoa kulkea, erityisesti vanhuksille. Minulla on kulttuurien välisen viestinnän ja sosionomin koulutuksen tausta.  Toivon, että minun kokemus ja koulutus voivat auttaa muita maahanmuuttajia, ja mekin voimme oppia toisilta.

Olen ollut Jaden kiinakielisessä ryhmässä tulkkina viime syksystä. On ilo, että kiinalainen ryhmä on niin vilkas ja osallistuu toimintaan aktiivisesti.  Kyllä, porukalla on hauskaa yhdessä, ei tarvitse jäädä kotiin yksin. Minäkin opin jotain elämän viisautta heistä.

Tutustuin myös arabiankieliseen ryhmään ja somalinkieliseen ryhmään viime viikolla. Linnunpönttöjä tehtiin arabiakielisen ryhmän kanssa puutarhassa. Itseasiassa, se oli minun ensimmäinen kerta oppia, miten rakentaa linnunpönttö. Oli kiva nähdä sitä, että he rakensivat linnunpöntön innokkaasti. Porukka sai ikioma kaunis linnunpöntön kotiin, se on bonus. Somalinkielisen ryhmän kanssa olin mukana suomen kielen kurssilla ja keskusteluryhmässä viime viikolla. Ravitsemustiede oli kiinnostava aihe. Kun rasvaton maito ei maistu miltään ja kamelin maitoa ei ole Suomessa, ruoanlaiton tapa pitäisi muokata. Ymmärrän sitä, että kotimainen ruoka on tärkeä ja on sellainen lohdutuksen terapia, kun tulee koti-ikävää. Mutta terveyttä varten, vanhuksen on pakko oppia syömään kevyempi ja terveellisempi ruoka.

Lisäksi, aloitamme kiinakielisen palveluneuvonnan ensi tiistaina. Tarjoamme 3 kertaa palveluneuvontaa työharjoitteluni ajan. Se on tiistaina Kinaporissa klo 09:00-10:00 (17.4., 24.4., 8.5.). Tervetuloa jos tarvitsette apua vaikka lomakkeiden täyttämiseen, harrastuksen löytämiseen, sekä lääkäriajan varaamiseen!

大家好, 我是Judy  是一個社工學生 ,目前在翡翠活動中心實習到5月8號。

我是來自台灣,母語是中文和台語,我也會說英語和芬蘭語。

我一直對有關移民者的文化適應很有興趣, 也在好幾個有關幫助移民者的專案裡實習和當義工。  我了解移民者的文化適應之路並不容易, 尤其是在老年階段跨入另一個陌生的環境中。 希望這次藉由所學的跨文化溝通和社工,以及先前的經驗,可以更實際的幫助其他移民長者, 也能夠借此互相學習。

從去年秋天開始, 我就在斐翠中文小組裡當翻譯和指導員。 很高興看到中文小組的成員那麼踴躍的參與不同的活動, 也玩的很開心。 是啊, 大夥一起做比較有活力, 彼此互相交流 , 身心都健康了 。我自己也從組員身上學到了人生智慧。

上週也參與了阿拉伯語和索馬利亞語兩組的活動。和阿拉伯語組的成員一起去蓋了小鳥屋。 我其實也是第一次學會蓋小鳥屋。 看到成員蓋的很努力, 最後還可以把成品帶回家掛, 真的是很開心的體驗。 我也參與了索馬利亞語組的討論和芬蘭語學習。在討論中, 營養的主題相當吸引這些婦女。 當脫脂的牛奶嚐不出味道, 又買不到駱駝奶時, 只好改變飲食和烹調方法 。對移民著來說,家鄉味似乎是不可或缺也是相當有療效的, 尤其是想念家鄉時。 但出於健康的因素, 年老者還是要學會吃的清淡和健康些。

從下週二開始 17.4. , 針對50歲以上的年長者,斐翠活動中心提供了三次的中文諮詢活動 (17.4., 24.4., 8.5., 三天)。我會在早上9-10點在Kinapori服務中心幫忙, 要是需要填寫Kela表格, 與醫生預約,老人租屋, 還是尋找嗜好和健身小組..等, 我們都可以協助您。

Ensimmäisen päivä harjoittelussa. Työskentelen täällä 5 viikon ajan.

實實習的第一天😉 ,我將在這里工作5週。

 

Judy Huang

Uutta: Monikulttuurisen vanhustyön tietokirjasto

Monikulttuurisen vanhustyön tietokirjasto luotiin Jaden verkkosivuille sosiaali- ja terveysalana ammattilaisten, vanhuspalveluiden henkilökunnan ja alan opiskelijoiden käyttöön. Tietokirjastosta löydät linkkejä moninaisen ja monikulttuurisen vanhustyön tutkimuskirjallisuuteen ja artikkeleihin suomen ja englannin kielillä. Sivusto on koostettu Jade- ja Jade II -projektin aikana käytetystä kirjallisuudesta sekä hyödyllisistä tutkielmista ja opinnäytetöistä. Kaikki esillä olevat artikkelit ja julkaisut voi ladata verkosta, ja tietokirjastosta pääsee linkin kautta jokaiseen aineistoon. Tutkimusartikkeleita moninaisesta ja monikulttuurisesta vanhustyöstä löytyy tätä koostetta laajemmin, mutta erityisesti kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja lehdissä ilmestyneitä artikkeleita voi verkosta ladata vain erilaisilla oppilaitosten tunnuksilla ja kirjastojen kautta (erit. ammattikorkeakoulu tai yliopisto). Tietokirjastoa päivitetään tarpeen mukaan uuden tutkimustiedon ilmestyessä. Voit myös antaa meille palautetta ja ehdotuksia, millaista aineistoa monikulttuurista vanhustyötä käsittelevästä mateeriaalista haluaisit löytää tietokirjastosta.

Tietokirjastoon pääset tästä linkistä: Monikulttuurisen vanhustyön tietokirjasto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olemme tammikuussa päivittäneet myös koulutus- ja materiaalisivustojamme siten, että vierailija löytää tarvitsemansa materiaalin ja tiedon entistä paremmin. Sivustolla on julkaistu 15.11.2017 järjestetystä Maahanmuuttaja vanhuksena Suomessa -keskustelutilaisuudesta tehty videotallenne, joka toimii hyvänä pakettina myös opintomateriaaliksi. Videon kesto on 32:50 min. Keskustelutilaisuus toteutettiin yhteistyössä Eläkeläiset ry:n monikulttuurisen toiminnan kanssa ja videomateriaali on toteutettu yhteistyössä KSL -opintokeskuksen kanssa.

 

Maahanmuuttaja vanhuksena Suomessa –opintomateriaali from KSL-opintokeskus on Vimeo.

 

Työharjoittelijan syksy Jade II-projektissa

Viimeinen työharjoitteluni alkoi syyskuun alussa monikulttuurisen vanhustyön merkeissä. Olin ensimmäistä kertaa harjoittelussa kolmannella sektorilla ja projektityössä. Ja olihan se mukavaa. Nyt on kuitenkin harjoitteluni tullut päätökseen Jade II-projektissa, ja voin hyvin mielin sanoa, että minulla on ollut todella mielekäs, mielenkiintoinen ja kokemusrikas syksy. Yksikään päivä ei ollut samanlainen ja sain tutustua mahtaviin ihmisiin ja tehdä paljon erilaisia asioita.

Heti ensimmäisestä päivästä alkaen minut otettiin lämpimästi vastaan ja minulle oli jo suunniteltu tehtäviä harjoitteluni ajaksi. Ensimmäisellä viikolla sain olla jo monessa mukana mm. asiakkaiden kanssa sieniretkellä Nuuksiossa, somalinaisten uintia seuraamassa ja kahdessa eri verkostokokouksessa. Sain siis nähdä ja osallistua monenlaiseen toimintaan jo ensimmäisen viikon aikana ja samalla tapasin suurimman osan projektin asiakkaista sekä monikulttuurisen vanhustyön verkoston jäseniä. Huomasin jo ensimmäisen viikon aikana, miten monipuolista projektityö on ja että tämähän sopii minulle. Ryhmätoiminta on olennainen osa Jaden toimintaa, joten minäkin harjoittelijana osallistuin useamman kerran kaikkiin ryhmiin. Asiakkaat ottivat minut vastaan lämpimästi ja sain heti jutella heidän kanssa. Näissä kohtaamisissa huomasin, että vuorovaikutus asiakkaan kanssa sujui minulta helposti ja luonnollisesti.

Yksi mieleenpainuva tapahtuma oli meidän järjestämä kiinankielinen sosiaali- ja terveysinfotapahtuma, jossa minun tehtäväni oli kertoa Suomen eläkejärjestelmästä. Sain samalla selvittää Kelan kansainvälisten asioiden puolelta monia maahanmuuttajia koskevia seikkoja ja se oli mielenkiintoista. Sain myös useamman kerran seurata ja auttaa arabiankielisessä palveluohjauksessa. Tämä oli yksi minun lempiaiheita koko harjoittelussa, sillä pidän asiakkaiden auttamisesta ja haluan ohjata ja opastaa heitä eteenpäin ja samalla opettaa suomalaista palvelujärjestelmää. Tulevana geronomina tunnen hyvin vanhuspalvelujen toimintaympäristöt ja palvelurakenteen. Lisäksi opin paljon uutta muun muassa maahanmuuttajien tarvitsemista palveluista.

Yhtenä päivänä järjestin somalinaisten toiveesta heille hyvinvointipäivän. Kauneudenhoitoalan opiskelijat tulivat hieromaan naisten käsiä ja tekemään manikyyrejä. Tämän lisäksi meillä oli tarjolla hartiahierontaa sekä syötäväksi tarjoilimme raikkaita smoothieja sekä vihanneksia ja hedelmiä. Olin somalinaisten kanssa muutenkin ehkä eniten verrattuna muihin projektin asiakasryhmiin. Kävin heidän kanssaan tutustamassa Kisahallin seniorisäpinöihin ja tuolitansseihin. Somalinaiset kutsuivat minut myös Helsingin Islam-keskukseen vierailulle. Pääsin näkemään paikan, jossa somalinaiset kokoontuvat naisten kesken, juttelevat, syövät ja rukoilevat yhdessä.

Verkostoituminen on merkittävä osa Jadea. Sain osallistua projektin työntekijöiden mukana  monikulttuurisen vanhustyön työpajoihin ja verkostokokouksiin. Vaikuttamistyötä tehtiin myös Kuntamarkkinoilla, jossa olimme yhdessä muiden Eloisa ikä-hankkeiden kanssa esittelemässä omaa projektia ja Eloisa ikä -verkostoa. Oli mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea projektityö järjestössä pitää sisällään ja mitä kaikkea taustalla tapahtuu.

Pääkaupunkiseudulla tarvitaan paikkoja, jossa ikääntyneet maahanmuuttajat voivat kokoontua. Syksyn aikana näin mikä merkitys ryhmätoiminnalla ja vertaistuella on ikääntyneille maahanmuuttajille. Kaikki Jaden asiakkaat tulevat yhteisöllisistä kulttuureista ja tarvitsevat paikkoja, jossa tavata toisia ja puhua omalla äidinkielellään. Samalla he oppivat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista ja saavat lisäksi palveluohjausta, joka varmasti edistää heidän kotoutumistaan. Ryhmätoiminta tuo myös sisältöä arkeen uusista tuttavuuksista puhumattakaan. Jaden asiakasmäärä lisääntyi tämän syksyn aikana, joka tarkoittaa sitä, että tämänkaltaista toimintaa tarvitaan. Jo muutaman viikon jälkeen oivalsin, että minusta olisi mukavaa työskennellä järjestössä. Pidän monipuolisesta työnkuvasta, ihmisten kanssa työskentelystä ja erilaisista kohtaamisista. Päivät eivät ole koskaan samanlaisia eikä tietokoneen äärellä tarvitse viettää koko työpäivää. Tiesin jo ensimmäisen viikon jälkeen, että tulen viihtymään tässä ympäristössä.

Kehittämistehtävä projektille

Harjoittelun tavoitteisiin kuului tehdä pienimuotoinen kehittämistehtävä harjoittelupaikalle. Tehtäväni oli kerätä Jaden verkkosivuille materiaalipankki. Tämä oli minulle mielekäs kehittämistyö, sillä olin jo saanut tutustua monikulttuurisen vanhustyön kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin viime keväänä, kun teimme Jade II -projektille opinnäytetyötä. Olen kiinnostunut monikulttuurisesta vanhustyöstä, joten tämänkin vuoksi oli mukava etsiä ja lukea näitä tutkimuksia kyseistä aiheesta.

Materiaalien läpikäyminen vei aikaa, joten aloitin sen tekemisen heti työharjoitteluni alussa ja kokosin sitä pikkuhiljaa syksyn aikana. Sain opetella hieman WordPress-ohjelman käyttöä, joka oli minulle uusi tuttavuus ja sitä opettelisin mielelläni vielä lisää. Materiaalipankki tullaan julkaisemaan piakkoin täällä Jaden sivuilla. Materiaalipankista löytyy useita opinnäytetöitä vuosilta 2012-2017, julkaisuja sekä artikkeleita. Lopuksi keräsin materiaalipankkiin vielä muutamia kirjavinkkejä, jotka käsittelevät monikulttuurista vanhustyötä.

Syksyn aikana julkaisimme myös Jade II -projektille tekemämme opinnäytetyön. Meitä oli kolme vanhustyön opiskelijaa tekemässä yhdessä tätä lopputyötä. Opinnäytetyömme käsitteli monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia mielekkääseen elämään uudessa kotimaassa Suomessa. Tutkimuskohteenamme olivat projektin kiinan- ja arabiakieliset asiakkaat. Tässä linkki opinnäytetyöhömme: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100415718.

Pikkuhiljaa valmis geronomi

Oman toimintani lähtökohtana on ikääntyneen kuuleminen ja kuunteleminen, ikääntyneen omat tarpeet, toiveet ja odotukset. Tässä harjoittelussa huomasin, miten helposti osaan toimia kulttuuritaustoiltaan erilaisten ikääntyvien ihmisten kanssa ja kykenen  empaattiseen ja dialogiseen kohtaamiseen heidän kanssaan. Geronomin ammattitaitoon kuuluu moninaisten ikäihmisten kohtaaminen, asiakastyö ja tukeminen arjen haasteissa. Tämä viimeinen harjoittelu antoi oivan mahdollisuuden harjoitella juuri tätä ihmisten kohtaamista. Tärkeintä on toimia ihmisenä ihmiselle. Nämä ovat minun vahvuuksia työssä kuin työssä.

 

Meri Mensonen

 

Kiinankielinen sosiaali- ja terveyspalveluinfo 31.10.

Jade II kutsuu ikääntyvät kiinankieliset ja heidän perheensä projektin viimeiseen infotapahtumaan 31.10. Kinaporin monipuoliseen palvelukeskukseen. Tilaisuudessa asiantuntijat esittelevät valikoituja aiheita ja osallistujilla on mahdollisuus kysyä aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Paikalla on mandariinikiinankielinen tulkki. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Käsiteltävinä aiheina:

  • Eläkeasiat
  • Perintövero
  • Mitä tehdä kun läheinen kuolee?

Tästä voit ladata infotapahtuman mainokset (pdf): Kiinankielinen sosiaali- ja terveyspalveluinfo 31.10.2017

Työharjoitteluni alkoi Jadessa

Olen vanhustyön opiskelija Ammattikorkeakoulu Metropoliasta ja olen nyt aloittanut opintojeni viimeisen työharjoittelun, jonka teen Jade II -projektissa. Minua kiinnostaa vanhustyö monikulttuurisessa ympäristössä, joten tämä paikka oli mitä mainioin valinta juuri tähän harjoitteluun. Yksi harjoittelun tavoitteesta on myös tutustua järjestötoimintaan.

Nyt on kaksi viikkoa harjoittelua takana ja hyvältä tuntuu. Olen ehtinyt jo olla monessa mukana ja seurata projektin monipuolista toimintaa. Olen muun muassa saanut tutustua projektin ryhmätoimintaan sekä käynyt Nuuksiossa retkellä arabian- ja kiinankielisten ryhmäläisten kanssa. Tunnelma Nuuksiossa oli todella lämminhenkinen: nautimme aurinkoisesta syyssäästä, keräsimme sieniä, grillasimme nuotiolla, arabialainen musiikki soi ja tanssittiin. Erityisesti jonotus naisten suosimalle uintikurssille sekä somalinkielisten naisten liikuntatunnin jälkeinen hymy naisten kasvoilta on saanut minut huomaamaan, miten tärkeitä nämä ryhmät ovat heille. Näin vanhustyön opiskelijana, minulle on erittäin tärkeätä nähdä toimintaa, joka vaikuttaa ikäihmisen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.  Minusta on ollut mielenkiintoista seurata ryhmien toimintaa näin ulkopuolisena ja nähdä, miten eri kulttuurit kohtaavat. Olen saanut lämpimän vastaanoton asiakkailta.

Oli hauska huomata, että yhteinen kieli muutaman asiakkaan kanssa löytyi, vaikka en puhukaan heidän äidinkieltään: yhden asiakkaan kanssa on juteltu ruotsiksi, toisen espanjan kielellä ja useamman kanssa olen pärjännyt englannin kielellä. Tietysti minusta olisi mukavaa osata myös hieman arabiaa, kiinaa tai somalin kieltä, mutta se taitaa jäädä haaveeksi. Ehkä joku päivä…

Olen saanut osallistua kahteen verkostokokoukseen ja tavannut muita tahoja, jotka työskentelevät monikulttuurisen vanhustyön parissa tai muuten vain monikulttuurisessa ympäristössä. Nämä verkostotapaamiset ovat minulle tärkeitä ja tämä verkostotyö on iso osa järjestötyötä.

Opintoihini kuuluu tehdä pienimuotoinen kehittämistyö tässä harjoittelussa. Minun osaltani se tarkoittaa tietopankin kasaamista Jaden verkkosivuille, jotta kaikilla monikulttuurisuudesta ja ikääntymisestä kiinnostuneilla olisi mahdollisuus tutustua erilaisiin oppaisiin ja kirjallisuuteen. Tämä on minulle mieluisa pieni projekti, vaikkakin aika uutta. Onkin ihan hyvä tulla hieman pois omalta mukavuusalueelta.

 

Harjoitteluni kestää kutakuinkin marraskuun loppuun saakka, joten uskon tulevani tutuksi useamman asiakkaan kanssa. Projektin  lisäksi olen suunnitellut tutustuvani myös Käpyrinteen muuhun toimintaan, palvelutaloon ja vapaaehtoistoimintaan sekä ehkä johonkin toiseen järjestöön.

Olen todella tyytyväinen, että sain tulla tänne.

 

Meri Mensonen