Kieliharjoittelusta kohti työelämää

Aika, jonka vietin Jade-toimintakeskuksessa työharjoittelussa, oli monella tapaa erittäin tuottavaa.  Henkilökunta oli erittäin ystävällinen, seurallinen, avulias ja tuki minua.  Minulle annettiin yksityiskohtainen suunnitelma toiminnoista ja tehtävistä, joihin osallistuisin, joita tekisin ja oppisin.

Minulle annettiin tilaisuus aina osallistua heidän suunnittelukokouksiinsa.  Näiden tapaamisten aikana harjoittelin kuunteluani ja ymmärrystäni ja paransin samalla suomen kielen sanastoani ja lauseitani. Opin myös, kuinka päivittäinen toiminta keskuksessa on suunniteltu.  Koko henkilökunta kommunikoi aina kanssani suomeksi, mikä oli myös suuri apu, koska suomen kieleni on parantunut paljon saapumiseni jälkeen.

Kokemusta vertaistoiminnasta

Minulle annettiin tilaisuus olla vuorovaikutuksessa iäkkäiden maahanmuuttajien eri kansallisuusryhmien kanssa.  Nämä auttoivat minua tietämään, miten kommunikoida heidän kanssaan vertaistukijana.  Pystyin myös ymmärtämään heidän erilaisia ​​vaikeuksiaan ja tarpeitaan sekä kokemaan, miltä heistä tuntui kuulua ystävälliseen ja tukevaan yhteisöön.

Minua kannustettiin menemään viikoittaisille retkille joidenkin ryhmien kanssa.  Näiden retkien aikana saimme fyysisiä harjoituksia, aterioita ja keskustelimme yhdessä.  Tämä oli myös osa kokemustani tärkeästä vertaistukijan näkökulmasta, joka on keinojen löytäminen pitämään asiakas aktiivisena ja onnellisena.

Osallistuin useisiin iäkkäiden ryhmäkokouksiin. Näissä kokouksissa keskustelimme asiakkaiden kanssa henkilökohtaisesti ja verkossa. Teimme heidän kanssaan suunnitelmia heidän toiveidensa ja tarpeidensa perusteella. Minun on opittava järjestämään ja isännöimään tällaisia ​​kokouksia tulevaisuudessa.

Osallistuin monikulttuurisen vertaisryhmän ohjaamiseen yhdessä Jilan kanssa.
Ryhmässä keskustellaan suomen kielellä ja tehdään ruokaa yhdessä.

Uuden oppimista ja vanhan kertaamista

Välillä sain toimistotehtäviä.  Nämä tehtävät vaativat joskus minun käyttämään erilaisia ohjelmia, PowerPointia, Facebookia, Internet Exploreria ja tulostus-/kopiointikoneita.  Kaikki nämä ohjelmat ovat suomeksi, joten niiden käyttö auttoi minua todella kehittämään kykyä käyttää niitä suomen kielellä.

Olen saanut usein työhön liittyviä ja erittäin arvokkaita neuvoja henkilökunnalta. Nämä neuvot auttoivat minua harjoittelun aikana ja ovat erittäin hyödyllisiä työelämässäni tulevaisuudessa. Jaden henkilökunta esitteli minulle Suomen Pakolaisavun järjestämän vertaistukikoulutuksen.  Ilmoittauduin koulutukseen, ja sen jälkeen sain vertaisohjaajan todistuksen. Profiilini sisällytettiin myös Suomen Pakolaisavun tietopankkiin vapaaehtois-/työmahdollisuuksia varten.

Kiinan kielitaitoni päivitettiin. Vuorovaikutukseni ansiosta kiinalaisten asiakkaiden kanssa pystyin päivittämään suuren osan kiinankielestä, jonka olin melkein unohtanut. Minun on vielä opittava uusia sanoja ja ilmaisuja. Sekä minä että Anni -ohjaaja olimme iloisia voidessamme kommunikoida heidän kielellään.

Haluan lopettaa kiittämällä Jaden henkilökuntaa, joka hyväksyi minut tekemään työharjoitteluni heidän organisaatiossaan. Kiitän heitä siitä, että he ovat jatkuvasti mukavia ja kannustavat minua aina kokeilemaan asioita, oppimaan ja saamaan itseluottamusta. Toivon tulevaisuudessa, että voin usein löytää aikaa tulla avuksi Jadeen.

Parfait Sunjo

Voit lukea harjoittelun alkuajan ajatuksiani lisää täältä: https://jadetoimintakeskus.fi/ajatuksia-harjoittelun-ensimmaisista-viikoista/

Suomen Pakolaisavun vertaisohjaajakoulutuksesta saat lisätietoa täältä: https://vertaistoimijat.fi/

Ajatuksia harjoittelun ensimmäisistä viikoista

Hei, olen Parfait.  Olen Suomessa asuva.  Minä olen kamerunilainen.  Olen naimisissa ja minulla on poika.  Opiskelen suomea Taitotalossa.  Teen tällä hetkellä työharjoitteluani Jade -toimistokeskuksessa.  Tämä on toinen viikko siellä.

Tämä viikko on ollut mielenkiintoinen viikko minulle.  Maanantaina minulla oli tilaisuus seurata Jilaa ja joitakin asiakkaitamme retkelle ja liikuntaan.  Menimme Mustikkamaalle puistoon, joka on meren rannalla.  Ilmapiiri siellä oli erittäin rauhallinen ja virkistävä.  Pelkään vettä lapsuuden hukkumiskokemuksen vuoksi.  Tykkään kuitenkin olla tällaisissa maisemissa.  Pidän myös luonnosta kovasti.  Siellä otimme valokuvia, teimme fyysisiä harjoituksia ja söimme välipalaa.  Juttelimme jonkin aikaa ja lähdimme myöhemmin iloisena ja rentoutuneena.

Liikuntaretkellä Mustikkamaalla meren rannassa

Jännittäviä kokemuksia kiinankielisessä ryhmässä

Tiistaina alkoi minulle uusi kokemus.  Minulle annettiin tilaisuus auttaa Nashwaa (henkilökunnan jäsen) kommunikoimaan/keskustelemaan kiinalaisen ryhmän jäsenten kanssa verkossa.  Olin hieman hermostunut, koska on kulunut yli 5 vuotta siitä, kun viimeksi puhuin kiinaa.  En ollut varma pystynkö hallitsemaan kieltä, mutta Nashwan rohkaisun, positiivisen asenteen ja ohjauksen ansiosta sain jonkin verran itseluottamusta ja pystyin auttamaan.

Keskiviikkona tuli uusia ja mielenkiintoisia haasteita.  Anni (työntekijä), joka on kiinalaisen ryhmän uusiohjaaja, tuli ja minä avustin häntä ja Nashwaa keskusteluissa toisen kiinalaisen ryhmän kanssa.  Tähän mennessä en ollut enää hermostunut Nashwan avun ansiosta, vaikka kiinalainen sanastoni on edelleen hyvin rajallinen.  Anni on suomalainen, joka opiskeli kiinalaisessa yliopistossa, joten olin erittäin iloinen voidessani osallistua keskusteluihin hänen kanssaan, koska minulla on mahdollisuus muistaa unohdetut sanat ja lauseet sekä oppia uusia.  Anni oli erittäin pätevä kiinan kielellä.  Sujuva ja luottavainen.  Olin täysin vaikuttunut.  Kiinalaiset jäsenet olivat yhtä vaikuttuneita, iloisia ja yllättyneitä.  He kysyivät häneltä niin paljon kysymyksiä enempää hänestä, koska he tunsivat olevansa yhteydessä häneen.

Ryhmätoiminta aktivoituu

Torstai ja keskiviikko olivat erittäin vilkkaita ja aktiivisia päiviä Jade -toimintakeskuksessa.  Viruksen pelosta huolimatta monet arabia-, farsi-, kurdii- ja somali -ryhmien jäsenet vierailivat keskuksessa keskustellakseen, ja saadakseen neuvoa, apua, tukea sekä ylläpitääkseen ystävyyssuhteita.  Kaikki olivat erittäin ystävällisiä ja sosiaalisia.  Näiden vanhempien maahanmuuttajien kanssa Jadessa saan tietää ja ymmärtää, miksi he tulevat sinne, miltä heistä tuntuu siellä ollessaan, millaista apua he tarvitsevat ja miten Jade tukee ja auttaa heitä.

Lopuksi minun on sanottava, että Jaden työntekijät ovat tukeneet minua erittäin paljon.  Välissämme ei ole esteitä.  He ovat erittäin sitoutuneita, seurallisia ja aina valmiita auttamaan minua oppimaan.  He aina muistavat varmistaa, että en jää ulkopuolelle.  Vaikka he ovatkin niin kiireisiä, olen yllättynyt siitä, että joku aina muistaa tarkistaa minut ja aika ajoin selittää, mitä tapahtuu ja mitä voin tehdä auttaakseni.  Tällainen tuki ei ole yleistä, joten olen todella onnekas ja arvostan sitä.

Parfait Sunjo, Jaden harjoittelija

Vilkuttamista vai verryttelyä?

Harjoittelu Jade-toimintakeskuksessa

Työharjoittelu oli minulle erittäin hyödyllinen, koska seurasin yhdistyksen toimintaa, paransin suomen kielen taitojani ja osallistuin käytännön työhön.

Vuoden 2020 tutkimustulosten mukaan 8 prosenttia Suomen väestöstä on ulkomaalaistaustaista.  Suomessa on monia yhdistyksiä, Jade on yksi näistä yhdistyksistä. Jade on Euroopan ulkopuolisten maiden vanhusten kohtaamispaikka, ja se päivittää jatkuvasti toimintaansa asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Työharjoittelun aikana Jadessa minulla oli tilaisuus seurata henkilökohtaisesti, miten kokoukset pidettiin, mitä otettiin huomioon tapahtumaohjelmia laadittaessa, miten he toimivat yhteistyössä kuntien ja muiden instituutioiden kanssa sekä miten tuettiin yhdistyksen jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta.  Lisäksi kaikille Jade -ohjelmille tehdään erilaisia ​​aktiviteetteja, joissa on jäseniä eri kielistä ja kulttuureista.

Viiden viikon aikana kuulin ja puhuin paljon, mikä nopeutti suomen kielen ymmärtämistä, uusien sanojen oppimista ja vahvisti sanavarastoani.  Myös Jaden sosiaalisen median tileille kirjoittamani artikkelit tukivat kirjoitustaitojeni kehittämistä. Tämä rohkaisi minua.  Keskustelut Jaden työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa ovat olleet minulle hyvä tapa harjoittaa puhetta.

Osallistuin yhdistykseen paitsi tarkkailijana myös aktiivisena tiimin osallistujana.  Suunnittelin viiden viikon taidepajan. Lisäksi suunnittelin joka tiistai saapuvien asiakkaiden kanssa, kuinka voimme luoda taiteellisia tuotteita ylimääräisestä tavarasta ja luonnosta keräämistämme materiaaleista.  Otin siis myös vastuun työharjoittelun aikana ja tämä oli minulle varsin jännittävää.  Keskiviikot ovat Jaden retkipäiviä, ja yleensä näinä päivinä on asiakkaita monista eri kulttuureista.  Tulevien asiakkaiden kanssa järjestetään pitkiä kävelylenkkejä, keskustellaan ja kaikki asiakkaat tarjoavat valmiiksi valmistettuja paikallisia herkkuja toisilleen sekä kuuntelevat musiikkia ja tanssivat.  Tänä aikana dokumentoin nämä retket valokuvilla.  Nykyään on tosiasia, että sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa laajemmat yleisöt.  Jade on yhdistys, joka käyttää aktiivisesti sosiaalisen median tilejään.  Prosessin aktiivisena osallistujana otin valokuvia tapahtumista ja jaoin ne Jaden sosiaalisen median tileille.  Oli rohkaisevaa kirjoittaa suomeksi ja jakaa nämä kuvat sosiaalisessa mediassa.

Olen kiinnostunut sosiaalialasta ja haluan mennä sosionomin alalle ammattikorkeakouluun, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt, millaista työelämä tällä alalla Suomessa oli.  Jaden kollegoiden avun ja neuvojen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän.

Uskon, että Suomessa yhteiskuntatutkimuksia tekevän yhdistyksen työn tarkkailu, aktiivinen osa näitä opintoja ja suomen kielen parantaminen vaikuttavat suuresti tulevaisuuden suunnitelmiini.  Lopuksi haluan kiittää koko Jade -perhettä, erityisesti Susannaa, Nashwaa ja Jilaa.

-Gulizar-

Terveysneuvontaa ikääntyville somalinkielisille naisille korkean verenpaineen ennaltaehkäisystä

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti suurin riskitekijä, joka on aiheuttanut globaalisesti huomattavan määrän ennenaikaisia kuolemia. Yli 60-vuotiailla henkilöillä on huomattavasti kohonnut verenpaine. Se johtuu suurimmaksi osaksi elintavoista ja sen vuoksi terveellisillä elämäntavoilla voidaan ennaltaehkäistä kohonnutta verenpainetta. Lisäksi kohonnut verenpaine voi johtua perinnöllisestä taipumuksesta. Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ravitsemuksella ja liikunnalla on iso rooli, kuten suolan ja liiallisen alkoholikäytön vähentäminen sekä ylipainon laihduttaminen.

Olemme kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa Laurean ammattikorkeakoulusta. Toteutimme opinnäytetyömme kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisystä ja kohderyhmänä oli ikääntyneet somalinkieliset naiset. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli edistää terveellisten elämäntapojen omaksumista somalinkielisten ikääntyvien naisten keskuudessa.

Opinnäytetyön tuotokset toteutimme videovälitteisenä terveysneuvontana ja ne koostuivat kohonneesta verenpaineesta, terveellisistä elämäntavoista, verenpaineen mittauksesta sekä sen omaseurannasta. Terveysneuvontaohjausvideoita oli kaksi. Lähetimme videot Jade-toimintakeskuksen somaliryhmän ohjaajalle, joka välitti kohderyhmälle videot heidän yhteiseen Whatsapp-ryhmään. Kohderyhmällä oli viikko aikaa katsoa terveysneuvontaohjausvideot, jonka jälkeen pidimme heille yksilöhaastattelut puhelimitse. Opinnäytetyön haasteltavia oli kaiken kaikkiaan 27 henkilöä.

Haasteltavat kaikki kokivat aiheemme tarpeelliseksi itselleen ja oppivat lisää kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisystä. Lisäksi haastatteluista nousi esiin omankielisen terveysneuvonnan tärkeys kohderyhmälle. Kaikki haastateltavat kokivat itselleen ensiarvoisen tärkeänä, että saivat ohjausvideoistamme omankielistä terveysneuvontaa. Valtaosa haastateltavista toivoi lisää omankielistä terveysneuvontaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä aiheista muun muassa liittyen diabetekseen.

Tästä linkistä pääset tutustumaan opinnäytetyöhömme http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315864

Safiya & Amina

Survey highlights on elderly immigrants and corona vaccinations

As the Finnish government started to introduce new corona vaccinations as a strategy to fight Covid-19 pandemic, concerns arose among the organisations working in the field of multicultural and diverse elderly care. Is authority taking into consideration the elderly, who belong to ethnic and language minorities, in their informative communication? (It is known that those belonging to language minority are systematically left out of services within a society. What then occurs during a global pandemic when extra care should be directed to the older population, is every one of the older population taken into consideration?)

A collaboration with different organisations in the capital region of Finland commenced and a low threshold-survey was conducted. The working team consisted of personnel from The Pensioners’ multicultural activities, JADE Activity Centre, The Association of Carers in Helsinki and Vantaa’s Omaisneuvo-activity, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne’s Kotona täälläkin -project, Multicultural Memory Centre Finland and Monikko’s Paloma activity.

Reasons for the survey

With this survey, the working team wanted to know what their elderly clients’ thoughts were and how much up to date and relevant information they have gotten regarding corona vaccinations. The survey reached a little over 200 people who are clients in the organisations. The clients are over 50 years of age whose native language is other than Finnish, Swedish or English. They were contacted via phone call interviews that group facilitators conducted in the client’s native language. Alternatively, the clients were able to fill an electronic form independently. The survey does not meet the criteria for scientific research but nonetheless gives some insight on the situation from the target groups point of view.

Who were reached?

Majority of the respondents were Russian speakers (40%). The least reached language groups were Dari, Persian, French and Somalian speakers, which together added up to about 10% of the respondents. Regarding age, 60-69-year-olds were best reached and most of the respondents’ home municipality is in the Helsinki metropolitan area. Most of the reached responders were women, 79% with 21% men which reflects the gender ratio in the organisations in general.

Opinions

At the time of the survey in February and March, 47% of the respondents were going to take a vaccination and the most popular argument was that they did not want to get seriously ill (81%). 24% were not going to take a vaccination and their most popular argument was that they did not think it was safe (62%). 29% did not know whether to take a vaccination or not and their most popular reasoning was that they did not yet have enough information on the safety and benefits of the vaccinations (85%).

Sources of information

The respondents had an opportunity to pick multiple options to list their sources of information. The most popular answers in order were:

1. From Finnish media – 51%

2. From family members or acquaintances in Finland – 43%

3. Searching independently online – 41%

Many felt that they had not received enough information on how their home municipality is organising corona vaccinations (57%) with only 27 % feeling that they had received information sufficiently. Information from organisations reached 20% of the respondents while authorities reach was insignificant.

Approximately half of the respondents need help with seeking information about the vaccinations or about booking an appointment for vaccination or needing a translator on site to understand instructions when getting a vaccination.

The respondents had an opportunity to give open answers on what would be the easiest way for them to receive information. Most popular answer was to get information in written form in one’s native language. The easiest way to book a vaccination appointment was with some help from another person or by phone/internet.

Observations from the interviewers

From group facilitator’s observations can be interpreted that many were waiting for vaccinations because of fear and concerns towards Covid-19. The respondents had a strong wish for a clearer and more accessible informative communication, preferably in their own language. Since the pandemic is a serious situation that might affect anyone’s health, it is understandable that information in a language one fully understands is wanted. In a critical situation one seeks information they have access to which can lead to misinformation as different countries have different instructions regarding corona vaccinations.

Among the respondents, there were troubles to understand the vaccination procedure. When is their time to get a vaccination and how to book the time for it? They also had a wish to know about possible side effects the vaccines might have. Other issues that were causing concern were new forms of the virus as well as different vaccine manufacturers. Some had had more information e.g., on the Sputnik V -vaccine and therefore felt it was more effective.

Report on Corona Vaccinations amongst Older Migrants in Finland: https://jadetoimintakeskus.fi/wpee/wp-content/uploads/2021/04/Corona-vaccinations-amongst-older-migrants-in-Finland_report_final.pdf

Mari Pöllänen, Social sciences intern at JADE, Spring 2021

Luonnosta hyvinvointia terveyden ylläpitämiseksi

Työharjoitteluni JADEssa lähenee valitettavasti loppuaan, vaikka mielelläni jäisin vielä pidemmäksikin aikaa. Harjoitteluni aluksi aavistelin, että tulen matkan varrella oppimaan paljon ja niin todellakin kävi. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta työskennellä ihmisten parissa ja heidän hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikka tilanteen vuoksi en päässytkään tapaamaan ryhmäläisiä kasvotusten, pääsin keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia heidän kanssaan verkon välityksellä. Olen saanut hyvin tutkia vaihtoehtoisia tapoja hyvinvoinnin edistämiseksi ja siihen liittyviä monimuotoisia aspekteja ikääntyvien vieraskielisten näkökulmasta, kun perinteiset sosiaaliset kokoontumiset eivät ole olleet mahdollisia.

Mielekkäässä etäryhmätoiminnassa tarvitaan luovuutta

Edelleen vallitseva pandemiatilanne on koetellut meistä jokaisen kärsivällisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ryhmäläisilläkin olisi suuri toivo ja tarve takaisin yhdessä tekemisen pariin. Fyysisesti kokoontumisia emme ole vielä pystyneet järjestämään, joten luovuutta olemme todella saaneet käyttää voidaksemme luoda sosiaalisten tapahtumien tilalle jotain muuta innostavaa. Ilmapiirin kohottamiseksi olemme kokeilleet erilaisia aktiviteetteja, mihin itse kukin pystyisi osallistumaan turvallisesti kotoa käsin, ja mitkä kuitenkin toisivat iloa arkeen ja edesauttaisivat hyvinvointia. Yksi näistä aktiviteeteista on WhatsAppissa ja WeChatissa toimiva luontokerho, jossa jokaviikkoisen tehtävän tiimoilta ryhmäläiset jakoivat kokemuksiaan kuvien välityksellä. Luontokerhon avulla osallistujilla on mahdollisuus saada hyvinvointia luonnosta sekä liikuntaa raittiissa ilmassa, heidän omien resurssiensa mukaan.

" "
Ryhmäläisten luontokerhossa jakamia kuvia

Luonto hyvinvoinnin lähteenä

Hyvinvoinnin kannalta luonnon hyödyt jaetaan usein kolmeen eri kategoriaan – fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Fyysisiin hyötyihin kuuluu muun muassa verenpaineen alentuminen, kipujen mahdollinen hälveneminen ja aktiivisuuden lisääntyminen. Psyykkisiin hyötyihin voi kuulua stressin lieventyminen, mielialan koheneminen ja hyvänlaatuisen unen parantuminen. Sosiaalisesti ajatellen olemme luonnossa samoillessamme avoimempia ja tutustumme helpommin muihin ihmisiin. Parhaimmat terveyshyödyt luonnosta saadaan silloin kun pääsemme vierailemaan siellä usein ja itsenäisesti. (Mielenterveystalo 2021.)

Luonnon merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu paljon ja esimerkiksi pohjoismaiden välillä on tehty yhteistyötä eri projektein, jotta luonnon hyödyt otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon eri kohderyhmien kanssa, esim. integraatiossa (Gentin, Chondromatidou, Pitkänen, Dolling, Præstholm & Pálsdóttir 2018). Käyttäisin sanaa ’integraatio’ varovaisesti, sillä sen merkitys vaihtelee. Geldof (2016, 147) määrittelee integraation nimenomaan vastavuoroiseksi. Aito integraatio tapahtuu, kun maasta toiseen muuttava saa pitää kiinni omista kulttuurisista juuristaan samalla omaksuen uuden maan kulttuuria osaksi itseään. Kohdemaan yhteiskunnan tulee siis myös muuttua vastaanottamaan uusia asukkaitaan paremmin. Se tarkoittaa sitä, että palveluja tulisi monitoroida jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jotta ne pysyisivät saavutettavissa meille jokaiselle.

Saavutettavuudesta ja luonnon hyvinvoinnista keskustellessa on tärkeää muistaa ihmisten monimuotoisuus. Kuten Lyytimäki ja Sipilä (2009, 312–313) kertovat, eri maisemista toiseen muuttaneet voivat kokea luonnon eri tavoin. Metsä voi jonkun mieleen vaikuttaa pelottavalta, jolloin siellä vieraileva henkilö ei tule saamaan siitä samoja terveyshyötyjä kuin siellä huoletta vaeltava. Toisaalta myös henkilön ikä ja toimintakyky vaikuttavat siihen, miten luonto koetaan tai kuinka usein siitä pääsee hyötymään (Lyytimäki & Sipilä 2009, 312). Reipas ja hyväkuntoinen henkilö pääsee helposti lähtemään kauemmaksi kansallispuistoihin, kun taas ikääntyvillä voi vastaan tulla haasteita. Jaden ryhmäläisillekin esille nostettuja vaihtoehtoja luonnon hyötyjen saamiseksi ovat lisäksi virtuaaliset metsäkävelyvideot sekä kasvien kasvattaminen kotona (Mielenterveystalo 2021).

Innostusta löytyy, tietoa tarvitaan

Tuodaksemme luontoalueiden hyötyjä ryhmäläisille esille, pidimme ryhmäkeskusteluja, joissa kerroimme muun muassa 112-mobiilisovelluksesta eksymisen turvaksi ja jokamiehenoikeuksista, jotta jokainen pääsisi turvallisesti ja luontoa kunnioittaen liikkumaan. Jokamiehenoikeudet voivat olla vieraskielisille uusi käsite ja jos niitä ei tunne ja saa kulkemisestaan negatiivista palautetta, voi luontoelämys muuttua ikäväksi (Faehnle, Jokinen, Karlin ja Lyytimäki 2010, 45). Ryhmäläisten toiveesta kerroimme myös kalastusluvista ja -säännöistä. Ryhmäkeskusteluja pitäessäni olen huomannut, miten paljon vieraskieliset iäkkäät ovat järjestöjen avun tarpeessa. Ryhmäläisiltä löytyisi mielenkiintoa ja innostusta eri asioihin, mutta tieto niistä on saavuttamattomissa ja näin ollen järjestöjen omankielisten ryhmänohjaajien tiedotuksen varassa.

Haluan kiittää ajatuksia herättävästä ja oppimisen täyteisestä työharjoittelujaksosta. Toivottavasti pääsemme pian turvallisesti nauttimaan luonnon hyödyistä yhdessä ja saamme mukaan heidätkin, jotka ovat jääneet etäryhmien ulkopuolelle.

-Mari Pöllänen-

Lähteet

Faehnle, M., Jokinen, J., Karlin, A. & Lyytimäki, J. 2010. Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37992/SY_1_2010_kaupunkiluonto_ja_monikulttuurisuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Geldof, D. 2016. Super diversity in the heart of Europe – How migration changes our society. Leuven; Uitgeverij Acco.

Gentin, S., Chondromatidou, A. M., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm, S. & Pálsdóttir, A. M. 2018. Defining nature-based integration – perspectives and practices from the Nordic countries. Finnish Environment Institute. Viitattu 10.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236244/SYKEre_16_2018.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Lyytimäki, J. & Sipilä, M. 2009. Hopping on one leg – The challenge of ecosystem disservices for urban green management. Urban Forestry & Urban Greening, 8, 309-315. Artikkeli ResearchGatessa. Viitattu 12.5.2021. https://www.researchgate.net/publication/223685731_Hopping_on_one_leg_-_The_challenge_of_ecosystem_disservices_for_urban_green_management

Mielenterveystalo. 2021. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Viitattu 11.5.2021. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Digitalisaation haasteet


Palveluita on siirretty ja niitä siirretään yhä enemmän digitaaliseen muotoon ja internetissä käytettäväksi. Digitaalisuuden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, mikä parantaa palveluiden saavutettavuutta, koska niitä on mahdollista käyttää ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä parantaa joidenkin ihmisten elämänlaatua ja avaa tulevaisuuteen uusia mahdollisuuksia.

Vaikka digitalisaatio lisää monien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin, saattaa se silti jättää monet ihmiset palveluiden ulkopuolelle. Digisyrjäytymisen taustalla on monia syitä. Esteenä verkossa asioimiseen voi olla muun muassa laitteen puuttuminen, taloudellinen tilanne, heikot digitaidot, vamma tai muu toimintarajoite. Myös korkea ikä ja kokemattomuus verkkopalveluiden käytössä aiheuttaa digisyrjäytymistä (Papunet, i.a.)  Suomessa on yli 65-vuotiaita henkilöitä noin 1,18 miljoonaa. Tilastokeskus (2017) arvioi, että heistä noin 500 000 henkilöä ei käytä tietotekniikkaa lainkaan. Neuvottelukunnan vanhusjärjestöt arvioivat, että tietotekniikkaa käyttävistä suurin osa tarvitsee siihen opastusta ajoittain. (Valtiovarainministeriö, i.a.) Verkkopalveluiden käytössä on haasteena niiden vaikea käytettävyys sekä saavutettavuus. (Papunet, i.a.) 

Iäkkäiden ihmisten haasteena sähköisessä asioinnissa voivat olla erilaiset terveydelliset ongelmat. Lisäksi osa palveluista on saatettu tehdä niin mutkikkaiksi, että ne pelottavat iäkkäämpiä. (Valtiovarainministeriö, i.a.) Saavutettavuudessa tulisi huomioida ja tunnistaa erilaisten ihmisten tarpeet. Vieraskielisten osalta on tärkeää, että he osaavat käyttää erilaisia verkkopalveluita sujuvasti, jotta he löytävät tarvitsemansa palvelut. Selkokieliset verkkopalvelut hyödyttäisivät monia vieraskielisiä, mutta myös monia valtakieliä puhuvia. Selkokielisyys helpottaa myös lomakkeiden ja muun informaation kääntämistä toiselle kielelle. (Uudenmaan liitto, 2019.) 

Lain säädännössä edellytetään, että julkisten palveluiden käyttäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Kaikilla ei ole kykyä tai edes mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita ja tämän vuoksi tulee olla tarjolla muitakin vaihtoehtoja asiointiin ja tiedon saantiin. (Kotimaisten kielten keskus, 2018) Harjoittelun aikana olen huomannut, etteivät kaikki palvelut olekaan kaikkien tavoitettavissa. Iäkkäät vieraskieliset ovat heikommassa asemassa, sillä heidän kohdallansa tulisi huomioida iän ja kielitaidon tuomat haasteet. Monista palveluista löytyy tietoa, ainoastaan suomen ja ruotsin kielellä, mikä ei tavoita iäkkäitä vieraskielisiä. Suomen kielen ja digiosaamisen puutteet vaikeuttavat merkittävästi iäkkäiden vieraskielisten yhteiskunnassa toimimista. Harjoittelussa JADEssa minusta hienointa oli nähdä, kuinka vieraskieliset iäkkäät saivat palveluneuvontaa ja opastusta omalla äidinkielellä. Jäinkin pohtimaan harjoittelussani, järjestötyön merkitystä yhteiskunnassa, koska ilman sitä moni heikossa asemassa oleva jäisi ilman tukea.

Johanna, sosionomiharjoittelija DIAK

Lähteet:

Uudenmaan liitto Digitukea maahanmuuttajille – haasteena tarpeeksi yksilölliset palvelut – Uudenmaan liitto

Valtiovarainministeriö Digitalisaatio ei saa syrjäyttää – Valtiovarainministeriö (vm.fi)

Papunet Digisyrjäytyminen | Papunet

Kotimaisten kielten keskus Mistä on selkeät ja helppokäyttöiset digipalvelut tehty? – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)

Sosionomiopiskelijana työharjoittelussa JADEssa

"Luontotaidetta"

Tervehdys kaikille,

Olen Mari, ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Laurean ammattikorkeakoulusta englanninkieliseltä linjalta. Hakeuduin sosiaalialalle opiskelemaan, sillä olen kiinnostunut tasa-arvoisuuden edistämisestä ja yhteisöllisestä tekemisestä. Olen myös kiinnostunut luontolähtöisten ja luovien menetelmien käyttämisestä eri kohderyhmien kanssa heidän hyvinvointinsa edistämiseksi.

Monikulttuurisuus on minulle myös yksi mielenkiinnon aihe, sillä uskon että tuntemalla eri kulttuureja ja tapoja tulemme avarakatseisemmiksi. Kulttuurituntemus voi auttaa saamaan uusia näkökulmia elämään ja auttaa ongelmienratkaisussa. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä JADEssakin painotetaan, että yksittäinen henkilö tai edes ryhmä ei ole kulttuurinsa edustaja. He ovat ensisijaisesti yksilöitä, joiden maailma koostuu monesta muustakin asiasta kuin kulttuurista, kuten ikääntymisestä.

Olen JADE toimintakeskuksessa asiakastyöharjoittelussa tutustumassa keskuksen toimintaan ja kehittämässä vuorovaikutustaitojani erilaisissa asiakaskohtaamistilanteissa. Tulen olemaan täällä yhteensä 10 viikkoa, jona aikana toivon oppivani paljon ikääntyvien vieraskielisten parissa työskentelystä ja yleensäkin organisaatiotoiminnasta. Hain JADEen harjoitteluun sillä näin heidän toimintansa tärkeänä ja sellaisena, minkä parissa toivoisin itsekin tulevaisuudessa työskenteleväni.

Nyt olen ehtinyt olla JADEssa kaksi viikkoa ja olen jo päässyt tutustumaan eri keskusteluryhmiin, alkanut suunnittelemaan aktiviteetteja ryhmäläisille, sekä ideoimaan viestintää toisen työharjoittelijan kanssa. Täällä saan työskennellä myös omien kiinnostuksen kohteideni parissa, kun esimerkiksi käynnistän aiemmin pyörineen luontokerhon uudelleen. Luontokerhon tavoitteena on seurailla kevään merkkejä rauhallisesti luonnossa liikkuen ja valokuvien välityksellä jakaa kokemuksia muiden ryhmäläisten kanssa, vaikkemme näekään toisiamme kasvokkain. Käsityökerho olisi toinen aktiviteetti, joka voisi tuoda mieluista tekemistä arkeen kotoa käsin. Sen puitteissa kokeilemme ensimmäisenä origamin taittelua ja jatkossa ryhmäläisten toiveiden mukaan neulomis- sekä ompelutehtäviä.

JADEsta löytyy lämminhenkisiä ja ahkeria työntekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ajamastaan asiasta. Olen iloinen päästessäni tänne työharjoitteluun ja pyrin työskentelemään kovasti, jotta pystyn tuomaan oman korteni kekoon. Sen tiedän, että tulevien viikkojen aikana tulen oppimaan paljon.

Oikein lämmintä kevättä kaikille!

-Mari Pöllänen-

Harjoittelu JADE-Toimintakeskuksessa

"Neulomisen opetusta."

Moikka kaikille, 

Olen Johanna ja opiskelen tällä hetkellä toista vuotta Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Aloitin viime viikolla 10 viikon työharjoitteluni Jadessa. Hain JADEen työharjoitteluun, koska halusin työharjoitteluni kautta saada uusia kokemuksia, jotta voin kehittyä ammatillisesti. Olen aikaisemmin työskennellyt paljon nuorten kanssa, jonka vuoksi halusin saada uusia oppimiskokemuksia ikääntyvien vieraskielisten palveluneuvonnasta, osallisuuden edistämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä. 

Tämänhetkisen koronatilanteen vuoksi pyrimme työskentelemään mahdollisimman paljon etänä. Onnekseni JADEssa on toimintaa myös etäyhteyksin, joten olen voinut tutustua JADEn yhteisöön. Mielestäni on hienoa, että JADE tarjoaa erilaisia aktiviteetteja koronatilanteesta huolimatta. JADE tarjoaa tällä hetkellä esimerkiksi opetusta omalla kielellä, palveluneuvontaa, suomen kielen tunteja, jumppatunteja sekä peli-iltoja.  

Harjoittelussa tulen toteuttamaan monenlaisia tehtäviä. Näitä ovat muun muassa viestinnän kehittäminen, ryhmämateriaalin tekeminen, osallistuminen ryhmätoimintaan, palveluneuvonta, viestinnän kehittäminen sekä palveluneuvonnan analysointi Nashwan kanssa, jossa pyrimme kokoamaan yhteen palveluneuvonnan haasteita. Viime viikolla kokosin kuntavaaleista ryhmämateriaalin siinä toivossa, että kuntavaalit olisivat huhtikuussa, mutta vallitsevan korotilanteen vuoksi on päätetty, että kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Kuntavaaleissa myös muun maan kansalaisilla on mahdollisuus äänestää, mikäli on täyttänyt 18-vuotta ja Suomessa on ollut kotikunta kahden vuoden ajan. Tämä on mielestäni hienoa, koska monissa muissa vaaleissa vaaditaan Suomen kansalaisuus.  

Etäyhteyksissä on omat haasteensa, jonka vuoksi olen jäänyt kaipaamaan yhteisön normaalia toimintaa kasvotusten JADE-toimintakeskuksessa. Toivonkin, että kevään mittaan koronatilanne helpottaisi ja pystyisimme järjestämään yhteistä toimintaa ulkona. 

Pysykää terveinä sekä pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne! 

Johanna, sosionomiharjoittelija