Terveysneuvontaa ikääntyville somalinkielisille naisille korkean verenpaineen ennaltaehkäisystä

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti suurin riskitekijä, joka on aiheuttanut globaalisesti huomattavan määrän ennenaikaisia kuolemia. Yli 60-vuotiailla henkilöillä on huomattavasti kohonnut verenpaine. Se johtuu suurimmaksi osaksi elintavoista ja sen vuoksi terveellisillä elämäntavoilla voidaan ennaltaehkäistä kohonnutta verenpainetta. Lisäksi kohonnut verenpaine voi johtua perinnöllisestä taipumuksesta. Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ravitsemuksella ja liikunnalla on iso rooli, kuten suolan ja liiallisen alkoholikäytön vähentäminen sekä ylipainon laihduttaminen.

Olemme kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa Laurean ammattikorkeakoulusta. Toteutimme opinnäytetyömme kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisystä ja kohderyhmänä oli ikääntyneet somalinkieliset naiset. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli edistää terveellisten elämäntapojen omaksumista somalinkielisten ikääntyvien naisten keskuudessa.

Opinnäytetyön tuotokset toteutimme videovälitteisenä terveysneuvontana ja ne koostuivat kohonneesta verenpaineesta, terveellisistä elämäntavoista, verenpaineen mittauksesta sekä sen omaseurannasta. Terveysneuvontaohjausvideoita oli kaksi. Lähetimme videot Jade-toimintakeskuksen somaliryhmän ohjaajalle, joka välitti kohderyhmälle videot heidän yhteiseen Whatsapp-ryhmään. Kohderyhmällä oli viikko aikaa katsoa terveysneuvontaohjausvideot, jonka jälkeen pidimme heille yksilöhaastattelut puhelimitse. Opinnäytetyön haasteltavia oli kaiken kaikkiaan 27 henkilöä.

Haasteltavat kaikki kokivat aiheemme tarpeelliseksi itselleen ja oppivat lisää kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisystä. Lisäksi haastatteluista nousi esiin omankielisen terveysneuvonnan tärkeys kohderyhmälle. Kaikki haastateltavat kokivat itselleen ensiarvoisen tärkeänä, että saivat ohjausvideoistamme omankielistä terveysneuvontaa. Valtaosa haastateltavista toivoi lisää omankielistä terveysneuvontaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä aiheista muun muassa liittyen diabetekseen.

Tästä linkistä pääset tutustumaan opinnäytetyöhömme http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061315864

Safiya & Amina

Jade etsii uusia & innokkaita ryhmänohjaajia

Ikääntyvien vieraskielisten kohtaamispaikka JADE-toimintakeskus, Jade yhteisö ry etsii elokuusta 2021 alkaen vahvistusta tiimiimme! Oletko sinä kiinnostunut vertaisryhmätoiminnan järjestämisestä ja haluatko työssäsi edistää vieraskielisten ikääntyvien yhdenvertaisuutta?

RYHMÄNOHJAAJA (somali/kiina)

Etsimme tuntityöntekijöitä somalin- ja kiinankielisten ryhmien ohjaajiksi. Ryhmänohjaajan työtehtäviin kuuluu Jaden ikääntyvien omankielisten ryhmien ohjaus ja sisältöjen suunnittelu sekä ikääntyvien henkilökohtainen neuvonta ja palveluohjaus. Työtunteja on sopimuksen mukaan 3-6 h/vko ja ne ajoittuvat ryhmätoiminnan lukujärjestyksen mukaisesti arkipäivisin klo 10-16 välille.

Toivomme työntekijältä:

  • Kokemusta monikulttuurisesta ympäristöstä tai työyhteisöstä
  • Ryhmänohjaustaitoja ja hyvää organisointikykyä
  • Erinomaisia vuorovaikutustaitoja
  • Oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia vaihtelevissa tilanteissa

Arvostamme myös:

  • Kokemusta ikääntyvien parissa tehtävästä työstä
  • Monipuolista kielitaitoa
  • Kokemusta vapaaehtoistyöstä
  • Vertaisryhmänohjaajan kokemusta tai koulutusta

Mikä JADE on?

JADE-toimintakeskus on ikääntyvien vieraskielisten kohtaamispaikka ja moninaisen vanhustyön osaamiskeskus, jossa toteutetaan yli 50-vuotiaiden vertaisryhmätoimintaa, ohjaus- ja neuvontatyötä ja erilaisia ikääntyville suunnattuja harrasteryhmiä. JADE tuottaa tietoa vanhustyön kehittämis- ja vaikuttamistyöhön sekä kouluttaa vanhustyön ammattilaisia moninaisuuskysymyksissä.

Tietoa meistä: www.jadetoimintakeskus.fi

Miten haet?

Lähetä hakemuksesi ja CV:si sähköpostitse 8.8.2021 mennessä: nashwa.khatiri[a]jadeyhteiso.fi. Laita sähköpostiviestiin otsikko: JADE ryhmänohjaaja

Lisätietoja tehtävästä antaa Nashwa Khatiri, puh. 050 440 9097 ajalla 5.-7.7. klo 10-14 ja 2.-5.8. klo 10-14. Haastattelut järjestetään viikolla 32-33 ja työ alkaa elokuun puolen välin jälkeen tai sopimuksen mukaan.

JADE-toimintakeskus osaksi Jade yhteisö ry:tä

JADE-toimintakeskus edistää vieraskielisten ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta omakielisen vertaisryhmätoiminnan, palveluohjauksen ja kohtaamispaikassa toteutuvan avoimen, matalan kynnyksen toiminnan kautta. Varsinaisen ryhmätoiminnan lisäksi toimimme moninaisen vanhustyön asiantuntijana ja tarjoamme mm. koulutuksia ja tietoiskuja vanhustyön toimijoille ja alan opiskelijoille.

JADE lentää omille siivilleen

Järjestössämme vieraskielisten ikääntyvien tueksi tehtävän työn juuret ovat yli 12 vuoden takaa, ja ensimmäinen varsinainen Jaden nimellä tutuksi tullut kehittämishanke alkoi jo vuonna 2013. Olemme kuluneiden vuosien varrella kasvaneet Jadena suuremmaksi toimijaksi ja mukaan on tullut uusien kieliryhmiä, toimintoja sekä laaja verkosto erilaisia yhteistyökumppaneita. Tällä hetkellä Jaden vertaisryhmätoimintaa tarjotaan kuudella eri kielellä, jonka lisäksi harrastustoimintaan ja kerhoihin ovat tervetulleita kaikki yli 50-vuotiaat Suomeen muuttaneet, jotka tukea ja toimintaa arkeensa kaipaavat.

Toiminnan kasvaessa ja laajentuessa heräsi ajatus myös omille siiville nousemisesta, jota olemme taustaorganisaatiomme Käpyrinne ry:n kanssa työstäneet jo muutaman vuoden. Kehittämisinnokkuuden ja yhteisen sparrauksen seurauksena olemmekin nyt, kesällä 2021, itsenäistymässä ja muutamme pois emopesästä Käpyrinne ry:stä heinäkuussa! Olemme sydämellisesti kiitollisia hyvälle kasvualustalle, josta on hienoa nyt ponnistaa omille siiville. JADE-toimintakeskuksen työ jatkuu Jade yhteisö ry:ssä ja tavoitat tutut työntekijät jatkossakin osoitteesta Topeliuksenkatu 17 C 25. Uudet yhteystiedot olemme päivittäneet jo nyt verkkosivuille!

JADEn kesätoimintaa

Kesäkuun 2021 aikana Jadessa järjestetään kesätoimintaa aina maanantaista torstaihin klo 12-14, jolloin ulkoilemme, liikumme ja retkeilemme säävarauksella. Kesätoiminta on avointa kaikille yli 50-vuotiaille 😊  Heinäkuun lomailelle tuttuun tapaan ja elokuussa palaamme syyskauden toimintaan uusilla ideoilla ja virityksillä! Iloa ja valoa kesään!

Survey highlights on elderly immigrants and corona vaccinations

As the Finnish government started to introduce new corona vaccinations as a strategy to fight Covid-19 pandemic, concerns arose among the organisations working in the field of multicultural and diverse elderly care. Is authority taking into consideration the elderly, who belong to ethnic and language minorities, in their informative communication? (It is known that those belonging to language minority are systematically left out of services within a society. What then occurs during a global pandemic when extra care should be directed to the older population, is every one of the older population taken into consideration?)

A collaboration with different organisations in the capital region of Finland commenced and a low threshold-survey was conducted. The working team consisted of personnel from The Pensioners’ multicultural activities, JADE Activity Centre, The Association of Carers in Helsinki and Vantaa’s Omaisneuvo-activity, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne’s Kotona täälläkin -project, Multicultural Memory Centre Finland and Monikko’s Paloma activity.

Reasons for the survey

With this survey, the working team wanted to know what their elderly clients’ thoughts were and how much up to date and relevant information they have gotten regarding corona vaccinations. The survey reached a little over 200 people who are clients in the organisations. The clients are over 50 years of age whose native language is other than Finnish, Swedish or English. They were contacted via phone call interviews that group facilitators conducted in the client’s native language. Alternatively, the clients were able to fill an electronic form independently. The survey does not meet the criteria for scientific research but nonetheless gives some insight on the situation from the target groups point of view.

Who were reached?

Majority of the respondents were Russian speakers (40%). The least reached language groups were Dari, Persian, French and Somalian speakers, which together added up to about 10% of the respondents. Regarding age, 60-69-year-olds were best reached and most of the respondents’ home municipality is in the Helsinki metropolitan area. Most of the reached responders were women, 79% with 21% men which reflects the gender ratio in the organisations in general.

Opinions

At the time of the survey in February and March, 47% of the respondents were going to take a vaccination and the most popular argument was that they did not want to get seriously ill (81%). 24% were not going to take a vaccination and their most popular argument was that they did not think it was safe (62%). 29% did not know whether to take a vaccination or not and their most popular reasoning was that they did not yet have enough information on the safety and benefits of the vaccinations (85%).

Sources of information

The respondents had an opportunity to pick multiple options to list their sources of information. The most popular answers in order were:

1. From Finnish media – 51%

2. From family members or acquaintances in Finland – 43%

3. Searching independently online – 41%

Many felt that they had not received enough information on how their home municipality is organising corona vaccinations (57%) with only 27 % feeling that they had received information sufficiently. Information from organisations reached 20% of the respondents while authorities reach was insignificant.

Approximately half of the respondents need help with seeking information about the vaccinations or about booking an appointment for vaccination or needing a translator on site to understand instructions when getting a vaccination.

The respondents had an opportunity to give open answers on what would be the easiest way for them to receive information. Most popular answer was to get information in written form in one’s native language. The easiest way to book a vaccination appointment was with some help from another person or by phone/internet.

Observations from the interviewers

From group facilitator’s observations can be interpreted that many were waiting for vaccinations because of fear and concerns towards Covid-19. The respondents had a strong wish for a clearer and more accessible informative communication, preferably in their own language. Since the pandemic is a serious situation that might affect anyone’s health, it is understandable that information in a language one fully understands is wanted. In a critical situation one seeks information they have access to which can lead to misinformation as different countries have different instructions regarding corona vaccinations.

Among the respondents, there were troubles to understand the vaccination procedure. When is their time to get a vaccination and how to book the time for it? They also had a wish to know about possible side effects the vaccines might have. Other issues that were causing concern were new forms of the virus as well as different vaccine manufacturers. Some had had more information e.g., on the Sputnik V -vaccine and therefore felt it was more effective.

Report on Corona Vaccinations amongst Older Migrants in Finland: https://jadetoimintakeskus.fi/wpee/wp-content/uploads/2021/04/Corona-vaccinations-amongst-older-migrants-in-Finland_report_final.pdf

Mari Pöllänen, Social sciences intern at JADE, Spring 2021

Ikääntyvien tukeminen korona-aikana

Syksyllä 2020 koronan toinen aalto rantautui Suomeen. Viranomaisten linjausten mukaan ihmisten kohtaamisia ja sosiaalista kanssakäymistä rahoitettiin ja myös osa julkisista paikoista suljettiin ja ihmiset pystyivät hoitamaan vain välttämättömiä asioita. Myös me jouduimme sulkemaan JADE:n toimipaikan ovet lokakuun alusta lähtien uudestaan ja välttämään läsnäoloa vaativia tapaamisia. Ikääntyvät ryhmäläiset pelkäsivät koronaa ja samanaikaisesti tarvitsivat enemmän tietoa tilanteesta. Lisäksi monet olivat henkisen tuen tarpeessa ja halusivat keskustella JADE:n ohjaajien kanssa. Ystävien ja tuttavien tapaamisen vähentyminen ja kanssakäymisten rajoittuminen vaikutti erityisesti yksin asuvien ikääntyneiden henkiseen hyvinvointiin. Huoli koronasta aiheutti epätoivoa vieraskielisten ikääntyneiden keskuudessa, mistä saattoi seurata masennusoireita.

Sopeutumista muuttuviin tilanteisiin

JADE:n henkilökunta ja toiminta sopeutui tähän tilanteeseen siirtämällä toimintaa digitaaliseen etämuotoon. Käytimme ryhmien ja jäsenten yhteydenpitoon Whatsapp- ja Jitsi Meet –sovelluksia, joilla voi järjestää suorana verkon yhteydellä toimivia video- ja äänikokouksia. Ohjaajat järjestivät ohjelmaa ja vieraskielisten ryhmätoimintaa etäkokouksina. Näin ryhmätapaamiset ja toiminta edistyivät suunnitellusti. Etätoiminta kuitenkin edellytti, että JADE:n ryhmien jäsenet osasivat käyttää etämuodossa käytössä olevia sovelluksia. Me järjestimme syksyn aikana Whatsappin ja Jitsi Meet- sovellusten käyttöön liittyvää ohjausta ja koulutusta. Sovellusten opettelemiseen meni aikaa ja kohtasimme haasteita, koska JADE:n jäsenet eivät olleet käyttäneet niitä aiemmin. Jäsenet ymmärsivät, että sovellusten oppiminen on heidän parhaaksi ja paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa. Tiimimme onnistui motivoimaan ja innostamaan jäseniä opettelemaan digitaalisten keinojen käyttöä ryhmätoiminnassa.

Etätoiminta korvasi kasvokkaiset tapaamiset myös keväällä 2021 ja Jaden jäsenet tapasivat toisensa verkkoyhteyden välityksellä ja osallistuivat ryhmätoimintaan. Ryhmätoiminnassa jäsenet keskustelivat, jakoivat ajatuksia ja saivat päivitettyä tietoa koronatilanteesta. JADE:n ryhmätoiminnan seurauksena ikääntyneet saivat mielenrauhaa ja heidän henkinen hyvinvointinsa parani – he hymyilivät nyt entistä enemmän. JADE pääsi tavoitteisiinsa säännöllisellä, suunnitelmallisella, sinnikkäällä ja kärsivällisellä työotteella.

JADE:n tiimi sai aikaan innostusta ja hyvinvointia kuudelle kieliryhmälle. Tiimimme tarjosi ryhmille säännöllisesti ajantasaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, hallituksen ja Helsingin kaupungin julkaisemaa tietoa koronasta ja terveysohjeita suojautumiskeinoista. JADE:ssa vieraili asiantuntijoita, kuten psykologeja ja sairaanhoitajia, jotka vastasivat ryhmäläisten kysymyksiin. Kun ryhmäläiset saivat tietoa ja ymmärsivät toimintaohjeita, heillä oli turvallisempi olo. Ryhmätoiminta jatkui verkossa etämuodossa koko kevään ja tiimi piti koronatilannetta tarkkaan silmällä, mikäli toimintaa olisi jossain vaiheessa voitu avata.

Kevään ryhmätoimintaa toteutettiin onnistuneesti etänä

Tällä hetkellä JADE tarjoaa jäsenilleen tietoa rokotusasioista ja järjestää palveluohjausta ryhmätoiminnan lisäksi. JADE:ssa järjestetään verkossa myös suomen kielen kerhotoimintaa ja jooga-liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Koronatilanteessa ikääntyvät liikkuvat vähemmän ja jooga tarjoaa heille hyvän mahdollisuuden liikkua omassa kodissa verkkoyhteyden välityksellä. Tällä hetkellä hallituksen linjausten mukaan sisätiloissa voi turvavälejä noudattamalla järjestää enintään kuuden hengen tapaamisia ja ulkotiloissa aikuisten harrastustoimintaa voi järjestää vapaammin.

JADE noudattaa terveys- ja turvallisuusohjeita ja on aloittanut pienimuotoisesti ryhmätapaamiset ulkotiloissa toukokuun puolivälin jälkeen. Ryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti ja tapaamisia järjestetään säännöllisin välein myös kesän aikana lomakuukautta lukuun ottamatta. Etätoiminnasta saadun palautteen perusteella lähes kaikki ikääntyvät kokevat, että ovat saaneet luotettavaa ja tärkeää tietoa koronasta ja rokotuksista JADE:n tiimiltä ryhmätoiminnassa. Ryhmän jäsenet ja JADE:n tiimiläiset toivovat, että koronatilanne paranee ja ryhmät voivat jatkaa toimintaansa läsnäolon ja kasvokkaisten tapaamisten muodossa.

Hyvää loppukevättä toivottaen, JADE:n koordinaattori Jila Samandar Poor

Sauvakävelyä puistossa
Ryhmätoiminnan käynnistämistä toukokuun lopussa ulkoilemalla

Luonnosta hyvinvointia terveyden ylläpitämiseksi

Työharjoitteluni JADEssa lähenee valitettavasti loppuaan, vaikka mielelläni jäisin vielä pidemmäksikin aikaa. Harjoitteluni aluksi aavistelin, että tulen matkan varrella oppimaan paljon ja niin todellakin kävi. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta työskennellä ihmisten parissa ja heidän hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikka tilanteen vuoksi en päässytkään tapaamaan ryhmäläisiä kasvotusten, pääsin keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia heidän kanssaan verkon välityksellä. Olen saanut hyvin tutkia vaihtoehtoisia tapoja hyvinvoinnin edistämiseksi ja siihen liittyviä monimuotoisia aspekteja ikääntyvien vieraskielisten näkökulmasta, kun perinteiset sosiaaliset kokoontumiset eivät ole olleet mahdollisia.

Mielekkäässä etäryhmätoiminnassa tarvitaan luovuutta

Edelleen vallitseva pandemiatilanne on koetellut meistä jokaisen kärsivällisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ryhmäläisilläkin olisi suuri toivo ja tarve takaisin yhdessä tekemisen pariin. Fyysisesti kokoontumisia emme ole vielä pystyneet järjestämään, joten luovuutta olemme todella saaneet käyttää voidaksemme luoda sosiaalisten tapahtumien tilalle jotain muuta innostavaa. Ilmapiirin kohottamiseksi olemme kokeilleet erilaisia aktiviteetteja, mihin itse kukin pystyisi osallistumaan turvallisesti kotoa käsin, ja mitkä kuitenkin toisivat iloa arkeen ja edesauttaisivat hyvinvointia. Yksi näistä aktiviteeteista on WhatsAppissa ja WeChatissa toimiva luontokerho, jossa jokaviikkoisen tehtävän tiimoilta ryhmäläiset jakoivat kokemuksiaan kuvien välityksellä. Luontokerhon avulla osallistujilla on mahdollisuus saada hyvinvointia luonnosta sekä liikuntaa raittiissa ilmassa, heidän omien resurssiensa mukaan.

" "
Ryhmäläisten luontokerhossa jakamia kuvia

Luonto hyvinvoinnin lähteenä

Hyvinvoinnin kannalta luonnon hyödyt jaetaan usein kolmeen eri kategoriaan – fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Fyysisiin hyötyihin kuuluu muun muassa verenpaineen alentuminen, kipujen mahdollinen hälveneminen ja aktiivisuuden lisääntyminen. Psyykkisiin hyötyihin voi kuulua stressin lieventyminen, mielialan koheneminen ja hyvänlaatuisen unen parantuminen. Sosiaalisesti ajatellen olemme luonnossa samoillessamme avoimempia ja tutustumme helpommin muihin ihmisiin. Parhaimmat terveyshyödyt luonnosta saadaan silloin kun pääsemme vierailemaan siellä usein ja itsenäisesti. (Mielenterveystalo 2021.)

Luonnon merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu paljon ja esimerkiksi pohjoismaiden välillä on tehty yhteistyötä eri projektein, jotta luonnon hyödyt otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon eri kohderyhmien kanssa, esim. integraatiossa (Gentin, Chondromatidou, Pitkänen, Dolling, Præstholm & Pálsdóttir 2018). Käyttäisin sanaa ’integraatio’ varovaisesti, sillä sen merkitys vaihtelee. Geldof (2016, 147) määrittelee integraation nimenomaan vastavuoroiseksi. Aito integraatio tapahtuu, kun maasta toiseen muuttava saa pitää kiinni omista kulttuurisista juuristaan samalla omaksuen uuden maan kulttuuria osaksi itseään. Kohdemaan yhteiskunnan tulee siis myös muuttua vastaanottamaan uusia asukkaitaan paremmin. Se tarkoittaa sitä, että palveluja tulisi monitoroida jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jotta ne pysyisivät saavutettavissa meille jokaiselle.

Saavutettavuudesta ja luonnon hyvinvoinnista keskustellessa on tärkeää muistaa ihmisten monimuotoisuus. Kuten Lyytimäki ja Sipilä (2009, 312–313) kertovat, eri maisemista toiseen muuttaneet voivat kokea luonnon eri tavoin. Metsä voi jonkun mieleen vaikuttaa pelottavalta, jolloin siellä vieraileva henkilö ei tule saamaan siitä samoja terveyshyötyjä kuin siellä huoletta vaeltava. Toisaalta myös henkilön ikä ja toimintakyky vaikuttavat siihen, miten luonto koetaan tai kuinka usein siitä pääsee hyötymään (Lyytimäki & Sipilä 2009, 312). Reipas ja hyväkuntoinen henkilö pääsee helposti lähtemään kauemmaksi kansallispuistoihin, kun taas ikääntyvillä voi vastaan tulla haasteita. Jaden ryhmäläisillekin esille nostettuja vaihtoehtoja luonnon hyötyjen saamiseksi ovat lisäksi virtuaaliset metsäkävelyvideot sekä kasvien kasvattaminen kotona (Mielenterveystalo 2021).

Innostusta löytyy, tietoa tarvitaan

Tuodaksemme luontoalueiden hyötyjä ryhmäläisille esille, pidimme ryhmäkeskusteluja, joissa kerroimme muun muassa 112-mobiilisovelluksesta eksymisen turvaksi ja jokamiehenoikeuksista, jotta jokainen pääsisi turvallisesti ja luontoa kunnioittaen liikkumaan. Jokamiehenoikeudet voivat olla vieraskielisille uusi käsite ja jos niitä ei tunne ja saa kulkemisestaan negatiivista palautetta, voi luontoelämys muuttua ikäväksi (Faehnle, Jokinen, Karlin ja Lyytimäki 2010, 45). Ryhmäläisten toiveesta kerroimme myös kalastusluvista ja -säännöistä. Ryhmäkeskusteluja pitäessäni olen huomannut, miten paljon vieraskieliset iäkkäät ovat järjestöjen avun tarpeessa. Ryhmäläisiltä löytyisi mielenkiintoa ja innostusta eri asioihin, mutta tieto niistä on saavuttamattomissa ja näin ollen järjestöjen omankielisten ryhmänohjaajien tiedotuksen varassa.

Haluan kiittää ajatuksia herättävästä ja oppimisen täyteisestä työharjoittelujaksosta. Toivottavasti pääsemme pian turvallisesti nauttimaan luonnon hyödyistä yhdessä ja saamme mukaan heidätkin, jotka ovat jääneet etäryhmien ulkopuolelle.

-Mari Pöllänen-

Lähteet

Faehnle, M., Jokinen, J., Karlin, A. & Lyytimäki, J. 2010. Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37992/SY_1_2010_kaupunkiluonto_ja_monikulttuurisuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Geldof, D. 2016. Super diversity in the heart of Europe – How migration changes our society. Leuven; Uitgeverij Acco.

Gentin, S., Chondromatidou, A. M., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm, S. & Pálsdóttir, A. M. 2018. Defining nature-based integration – perspectives and practices from the Nordic countries. Finnish Environment Institute. Viitattu 10.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236244/SYKEre_16_2018.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Lyytimäki, J. & Sipilä, M. 2009. Hopping on one leg – The challenge of ecosystem disservices for urban green management. Urban Forestry & Urban Greening, 8, 309-315. Artikkeli ResearchGatessa. Viitattu 12.5.2021. https://www.researchgate.net/publication/223685731_Hopping_on_one_leg_-_The_challenge_of_ecosystem_disservices_for_urban_green_management

Mielenterveystalo. 2021. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Viitattu 11.5.2021. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Digitalisaation haasteet


Palveluita on siirretty ja niitä siirretään yhä enemmän digitaaliseen muotoon ja internetissä käytettäväksi. Digitaalisuuden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, mikä parantaa palveluiden saavutettavuutta, koska niitä on mahdollista käyttää ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä parantaa joidenkin ihmisten elämänlaatua ja avaa tulevaisuuteen uusia mahdollisuuksia.

Vaikka digitalisaatio lisää monien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin, saattaa se silti jättää monet ihmiset palveluiden ulkopuolelle. Digisyrjäytymisen taustalla on monia syitä. Esteenä verkossa asioimiseen voi olla muun muassa laitteen puuttuminen, taloudellinen tilanne, heikot digitaidot, vamma tai muu toimintarajoite. Myös korkea ikä ja kokemattomuus verkkopalveluiden käytössä aiheuttaa digisyrjäytymistä (Papunet, i.a.)  Suomessa on yli 65-vuotiaita henkilöitä noin 1,18 miljoonaa. Tilastokeskus (2017) arvioi, että heistä noin 500 000 henkilöä ei käytä tietotekniikkaa lainkaan. Neuvottelukunnan vanhusjärjestöt arvioivat, että tietotekniikkaa käyttävistä suurin osa tarvitsee siihen opastusta ajoittain. (Valtiovarainministeriö, i.a.) Verkkopalveluiden käytössä on haasteena niiden vaikea käytettävyys sekä saavutettavuus. (Papunet, i.a.) 

Iäkkäiden ihmisten haasteena sähköisessä asioinnissa voivat olla erilaiset terveydelliset ongelmat. Lisäksi osa palveluista on saatettu tehdä niin mutkikkaiksi, että ne pelottavat iäkkäämpiä. (Valtiovarainministeriö, i.a.) Saavutettavuudessa tulisi huomioida ja tunnistaa erilaisten ihmisten tarpeet. Vieraskielisten osalta on tärkeää, että he osaavat käyttää erilaisia verkkopalveluita sujuvasti, jotta he löytävät tarvitsemansa palvelut. Selkokieliset verkkopalvelut hyödyttäisivät monia vieraskielisiä, mutta myös monia valtakieliä puhuvia. Selkokielisyys helpottaa myös lomakkeiden ja muun informaation kääntämistä toiselle kielelle. (Uudenmaan liitto, 2019.) 

Lain säädännössä edellytetään, että julkisten palveluiden käyttäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Kaikilla ei ole kykyä tai edes mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita ja tämän vuoksi tulee olla tarjolla muitakin vaihtoehtoja asiointiin ja tiedon saantiin. (Kotimaisten kielten keskus, 2018) Harjoittelun aikana olen huomannut, etteivät kaikki palvelut olekaan kaikkien tavoitettavissa. Iäkkäät vieraskieliset ovat heikommassa asemassa, sillä heidän kohdallansa tulisi huomioida iän ja kielitaidon tuomat haasteet. Monista palveluista löytyy tietoa, ainoastaan suomen ja ruotsin kielellä, mikä ei tavoita iäkkäitä vieraskielisiä. Suomen kielen ja digiosaamisen puutteet vaikeuttavat merkittävästi iäkkäiden vieraskielisten yhteiskunnassa toimimista. Harjoittelussa JADEssa minusta hienointa oli nähdä, kuinka vieraskieliset iäkkäät saivat palveluneuvontaa ja opastusta omalla äidinkielellä. Jäinkin pohtimaan harjoittelussani, järjestötyön merkitystä yhteiskunnassa, koska ilman sitä moni heikossa asemassa oleva jäisi ilman tukea.

Johanna, sosionomiharjoittelija DIAK

Lähteet:

Uudenmaan liitto Digitukea maahanmuuttajille – haasteena tarpeeksi yksilölliset palvelut – Uudenmaan liitto

Valtiovarainministeriö Digitalisaatio ei saa syrjäyttää – Valtiovarainministeriö (vm.fi)

Papunet Digisyrjäytyminen | Papunet

Kotimaisten kielten keskus Mistä on selkeät ja helppokäyttöiset digipalvelut tehty? – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)

Ikääntyvien ohjauksen ja palveluneuvonnan kehittämistä

Toimistopöytä

Jadessa tarjotaan yksilön tarpeista lähtevää omakielistä matalan kynnyksen ohjausta ja palveluneuvontaa yli 50-vuotiaille vieraskielisille. Meihin voi olla suoraan yhteydessä puhelimitse, viestein tai käymällä paikan päällä toimintakeskuksen ollessa avoinna. Palveluneuvontaa tehdään osittain myös ryhmätoiminnan yhteydessä, silloin kun tarvetta tulee esille.

Tarjoamme apua muun muassa kurdiksi, somaliksi, dariksi, farsiksi, arabiaksi, mandariinikiinaksi, englanniksi ja suomeksi. Tavoitteenamme on tukea vieraskielisiä ikääntyneitä elämään yksilöllistä itsenäistä elämää ja löytämään ratkaisuja toimijuuden säilyttämiseen. Ikääntyvät ryhmäläiset ja toisinaan heidän omaiset ovat meihin laajasti yhteydessä kaikenlaisista asioista niin eri julkisen sektorin palveluista kuin erilaisten päätöksien kääntämisestä, pankkiasioinnissa ja vapaa-ajan asioissa, digiasioimisen opastamisessa, palvelutarpeen kartoituksen ajanvarauksesta, erilaisissa henkilökohtaisissa asioissa ja uusimpana koronavirusrokotteen ajanvarauksessa.

Neuvonnan tarve yleensä alkaa asiakkaan yhteydenotolla, jonka jälkeen kartoitamme, onko asia sellainen, joka hoituu kauttamme, esimerkiksi ajanvaraus terveyskeskukseen, vai etsitäänkö oikea viranomaistaho, johon ohjaamme asiakkaan tai autamme häntä ottamaan kontaktia heihin. Palveluneuvontarve hoituu joskus samalla kerralla, mutta useimmiten tarvitaan ainakin muutama kerta, jotta asia saadaan hoidettua tai varmistettua, että julkiselta puolelta on aktiiviset jatkotoimenpiteet. Apuamme pyydetään usein myös monimutkaisissa pattitilanteissa, joihin on yritetty saada apua jo moneen kertaan.

Koronapandemia on lisännyt avuntarvetta

Koronapandemia on muuttanut palveluneuvonnan ja kohtaamisen merkityksen monella eri tavalla. Osa siitä on pysynyt samana, mutta on myös tullut paljon uusia muutoksia. Koronapandemian aikana aito kohtaaminen ja läsnäolon tarve ovat korostuneet entisestään. Ryhmäläisillä on selkeä tarve arkisille kohtaamisille, kuten toki meillä kaikilla.

Jaden palveluneuvonta on siirtynyt suureksi osaksi etänä toimivaksi. Tämä on pistänyt meidät miettimään jatkuvasti, kuinka voimme auttaa, tukea ja neuvoa asioinnissa niin, että saamme tuettua ryhmäläistemme saavutettavuutta heidän tarvitsemiin palveluihin. Varsinkin kun moni viranomaistahon toimisto on kiinni ja puhelinpalvelussa on ruuhkaa. Asiointi on suurimmaksi osaksi siirretty verkkoon sähköisen tunnistamisen taakse. Moni iäkäs ryhmäläisemme kokee haasteita sähköisessä asioinnissa. Olemme joutuneet innovoimaan tilanteen mukaan, kuinka voimme auttaa ja saada asioita eteenpäin.

Olemme hoitaneet palveluneuvontaa niin puhelimitse, videopuhelimessa kuin myös etäyhteydellä tietokoneen ruutua jakamalla. Olemme myös käyttäneet näitä tapoja samanaikaisesti, jotta saisimme hoidettua palveluneuvontatarpeen. Joskus hätä on ollut akuutti, jolloin olemme hoitaneet asioita kasvomaskien ja turvavälien avulla toimistolla. Tällaiset tilanteet tuovat esille, kuinka tärkeää ja arvokasta työtä kolmannella sektorilla tehdään. Kuinka paljon teemmekään esityötä ennen kuin ihmiset pääsevät julkisten palveluiden piiriin.

Neuvontatyön kehittäminen ja vaikuttavuuden mittaaminen

Neuvontaa ja ohjausta seurataan erilaisilla mittareilla, joita käytämme työvälineinä. Olemme huomanneet palveluneuvontatarpeissa kasvua ja pienten asioiden kasautumista tilanteiksi, joissa tarvitaan erityistä tukea ja laajempaa selvitystyötä. Olemme pohtineet koronapandemian vaikutuksia eniten tukea kaipaaviin ja kasautuuko kertaluonteisesti hoidettavat asiointiasiat vaativamman tuen tarpeen asioiksi. Olemme Jadessa kevään aikana kehittäneet omaa mittaristoa ja vaikuttavuuden seuraamista uudelle tasolle. Haluamme paremmin seurata palveluneuvonnassa esille tulevien haasteiden ja palvelutarpeiden kasaantumista. Lisäksi haluamme selvittää, millaisissa tilanteissa tällaista kasautumista tapahtuu ja millaisia ratkaisuja siihen voisi löytyä.

Koronapandemia on osoittanut, että sähköisten palveluiden lisäksi täytyy olla myös fyysisesti saavutettavissa olevat asiointipisteet, joissa on työntekijöitä läsnä kaikille niille ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää sähköisiä palveluita tai verkkopankkitunnuksia. Toivon mukaan pääsemme pian kohtaamaan toisemme kokonaisvaltaisesti. Tämä on ollut vaikeaa aikaa, mutta uskomme parempaan huomiseen on vahva.

Nashwa

Mielen hyvinvointi ja yksinäisyys mietityttävät korona-ajassa

Ikääntyvien pärjäämistä selvittänyt kysely

Olemme neljän geronomiopiskelijan projektiryhmä Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tehtävänämme oli kurssiprojektina tutustua JADE-toimintakeskuksen ryhmänohjaajien teettämään psykososiaaliseen arviointikyselyyn Vieraskieliset ikääntyvät korona-ajassa, jonka avulla pyrittiin selvittämään, minkälaisia muutoksia asiakkaina olevien ikäihmisten elämässä on tapahtunut koronapandemian aikana ja kuinka he voivat tällä hetkellä. Lisäksi haluttiin tietää, miten JADE:n toiminta on pystynyt tukemaan heidän arjessa jaksamistaan ja kuinka toimintakeskus voisi jatkossa parantaa toimintaa entisestään poikkeustilanteeseen sopivaksi ikäihmisten tarpeet ja toiveet huomioiden. Kysely tehtiin osana JADE:n arviointia joulukuussa 2020.

Aiheeseen tutustuessamme panimme merkille, ettei palveluiden saatavuus ole suinkaan sama asia kuin saavutettavuus. Suomessa kyllä halutaan pitää yllä tasa-arvoa ja tarjota monipuolisia palveluita, mutta vieraskielisiin ikääntyneisiin liittyviä erityispiirteitä ei aina huomioida palveluita suunniteltaessa tai järjestettäessä. Vanhustyön kentälle saadaan tulevaisuudessa yhä enemmän kulttuurisensitiivisiä osaajia, jolloin myös palvelujärjestelmää kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tällä hetkellä omaisilla, järjestöillä ja vapaaehtoisilla on suuri merkitys vieraskielisen ikääntyneen palveluohjauksessa ja palveluiden saavutettavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisuissa. JADEn kyselyvastauksista käy ilmi, että omankieliset ryhmätoiminnot ovat hyvin merkityksellisiä, ja asiakkaat kokevat, että JADEsta saa apua aina tarvitessaan. Ryhmätoiminta mielletään myös hyväksi ympäristöksi käyttää ja opiskella suomen kieltä.

Vaikka suurin osa JADEn teettämään kyselyyn vastanneista kokee jaksavansa vielä ihan hyvin, vastauksista välittyy yksinäisyys, turhautuminen, pelko ja huoli. Korona-ajan rajoitukset ovat vaikuttaneet lähes jokaisen elämään jollain tapaa. Ulkoilu on vähentynyt, elämä koetaan ainakin ajoittain tylsäksi, mieliala ailahtelee ja huoli ryhmätoimintojen ja harrastusten keskeytymisestä ja toisaalta niiden jatkumisesta on suuri. Moni on hyvin harmissaan siitä, ettei voi tavata läheisiään ja ystäviään. Kuitenkin perhe ja uskonto ovat vahvoja tukipilareita vaikeinakin aikoina ja esimerkiksi liikunta, ulkoilu ja tv:n katselu koetaan virkistäväksi. Huomioimme näitä teemoja projektitoteutuksessamme.

"Projektiryhma vierailemassa arabian kielisessa ryhmassa verkonvalityksella."

Ryhmätoiminnassa keskusteltavaksi mielen hyvinvointi

Arviointikyselyyn vastanneet saivat esittää toiveita ryhmässä käsiteltävistä aiheista. Toiveisiin perustuen kokosimme materiaalipaketin, joka sisältää tietoa masennuksesta ja yksinäisyydestä, palveluohjausta, positiiviseen psykologiaan perustuvia keinoja lieventää masennusoireita ja vähentää yksinäisyyttä ja muutamia käytännön harjoituksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Käytimme esityksessämme selkosuomea ja selkokuvia, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä ikääntyvän vieraskielisen näkökulmasta ja helppo kääntää ryhmäläisten omalle kielelle.

Ohjasimme kahta eri ryhmää ja meidät otettiin lämpimästi vastaan kummallakin kerralla. Valtaosa JADEn teettämään kyselyyn vastanneista kertoo, että toimintakeskus on kuin toinen koti, sieltä on löytynyt ystäviä ja ryhmissä voi rohkeasti kertoa omista asioistaan omalla kielellä. Myös suomen kielen harjoittelu koettiin tärkeäksi. Yhteisöllisyyden tunne ja avoin ilmapiiri välittyi meillekin oikein hyvin. Jotkut toki olivat luontaisesti enemmän äänessä kuin toiset. Siksi kannustimme ryhmää keskustelemaan ja pyrimme huomioimaan, että jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi.

Ryhmänohjaukset sujuivat hyvin ja meille opiskelijoille oli erityisen hyödyllistä oppia työskentelemään ohjaajan kanssa, joka käänsi puhettamme ryhmäläisten omalle kielelle. Ohjaaja tarkensi joitakin käsitteitä omalle kulttuurille sopivammaksi, minkä kautta ryhmän jäsenet ymmärsivät mistä puhuimme. Yksinäisyys ja masennus eivät olleet kaikille osallistujille välttämättä tuttuja termejä entuudestaan. Ryhmänohjauksessa huomasimme, kuinka tärkeitä selkokielen lisäksi ovat myös selkokuvat, jotka tuottavat hyvää keskustelua. 

Saimme ryhmäläisiltä valtavan hyvää palautetta. Se tietysti lämmitti mieltä, mutta myös vahvisti onnistumisen kokemusta. Ryhmänohjauksissa käyttämillemme materiaaleille oli selkeä tarve ja ryhmäläiset kokivat saaneensa paljon hyödyllistä tietoa. Luovutimme diaesityksen JADEn käyttöön, ja toivomme sen poikivan vielä monia hyviä keskusteluita tulevaisuudessa. Me jatkamme eteenpäin yhtä hienoa kokemusta rikkaampana! Kiitos JADE ja ryhmäläiset! Toivomme kaikille terveyttä ja valoisia ajatuksia! Vaikka ajat on vaikeat, selviämme yhdessä toinen toistamme tukien.

Emmi-Lotta, Jenna, Marjo ja Soile

Sosionomiopiskelijana työharjoittelussa JADEssa

"Luontotaidetta"

Tervehdys kaikille,

Olen Mari, ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Laurean ammattikorkeakoulusta englanninkieliseltä linjalta. Hakeuduin sosiaalialalle opiskelemaan, sillä olen kiinnostunut tasa-arvoisuuden edistämisestä ja yhteisöllisestä tekemisestä. Olen myös kiinnostunut luontolähtöisten ja luovien menetelmien käyttämisestä eri kohderyhmien kanssa heidän hyvinvointinsa edistämiseksi.

Monikulttuurisuus on minulle myös yksi mielenkiinnon aihe, sillä uskon että tuntemalla eri kulttuureja ja tapoja tulemme avarakatseisemmiksi. Kulttuurituntemus voi auttaa saamaan uusia näkökulmia elämään ja auttaa ongelmienratkaisussa. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä JADEssakin painotetaan, että yksittäinen henkilö tai edes ryhmä ei ole kulttuurinsa edustaja. He ovat ensisijaisesti yksilöitä, joiden maailma koostuu monesta muustakin asiasta kuin kulttuurista, kuten ikääntymisestä.

Olen JADE toimintakeskuksessa asiakastyöharjoittelussa tutustumassa keskuksen toimintaan ja kehittämässä vuorovaikutustaitojani erilaisissa asiakaskohtaamistilanteissa. Tulen olemaan täällä yhteensä 10 viikkoa, jona aikana toivon oppivani paljon ikääntyvien vieraskielisten parissa työskentelystä ja yleensäkin organisaatiotoiminnasta. Hain JADEen harjoitteluun sillä näin heidän toimintansa tärkeänä ja sellaisena, minkä parissa toivoisin itsekin tulevaisuudessa työskenteleväni.

Nyt olen ehtinyt olla JADEssa kaksi viikkoa ja olen jo päässyt tutustumaan eri keskusteluryhmiin, alkanut suunnittelemaan aktiviteetteja ryhmäläisille, sekä ideoimaan viestintää toisen työharjoittelijan kanssa. Täällä saan työskennellä myös omien kiinnostuksen kohteideni parissa, kun esimerkiksi käynnistän aiemmin pyörineen luontokerhon uudelleen. Luontokerhon tavoitteena on seurailla kevään merkkejä rauhallisesti luonnossa liikkuen ja valokuvien välityksellä jakaa kokemuksia muiden ryhmäläisten kanssa, vaikkemme näekään toisiamme kasvokkain. Käsityökerho olisi toinen aktiviteetti, joka voisi tuoda mieluista tekemistä arkeen kotoa käsin. Sen puitteissa kokeilemme ensimmäisenä origamin taittelua ja jatkossa ryhmäläisten toiveiden mukaan neulomis- sekä ompelutehtäviä.

JADEsta löytyy lämminhenkisiä ja ahkeria työntekijöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ajamastaan asiasta. Olen iloinen päästessäni tänne työharjoitteluun ja pyrin työskentelemään kovasti, jotta pystyn tuomaan oman korteni kekoon. Sen tiedän, että tulevien viikkojen aikana tulen oppimaan paljon.

Oikein lämmintä kevättä kaikille!

-Mari Pöllänen-