Ikääntyvien tukeminen korona-aikana

Syksyllä 2020 koronan toinen aalto rantautui Suomeen. Viranomaisten linjausten mukaan ihmisten kohtaamisia ja sosiaalista kanssakäymistä rahoitettiin ja myös osa julkisista paikoista suljettiin ja ihmiset pystyivät hoitamaan vain välttämättömiä asioita. Myös me jouduimme sulkemaan JADE:n toimipaikan ovet lokakuun alusta lähtien uudestaan ja välttämään läsnäoloa vaativia tapaamisia. Ikääntyvät ryhmäläiset pelkäsivät koronaa ja samanaikaisesti tarvitsivat enemmän tietoa tilanteesta. Lisäksi monet olivat henkisen tuen tarpeessa ja halusivat keskustella JADE:n ohjaajien kanssa. Ystävien ja tuttavien tapaamisen vähentyminen ja kanssakäymisten rajoittuminen vaikutti erityisesti yksin asuvien ikääntyneiden henkiseen hyvinvointiin. Huoli koronasta aiheutti epätoivoa vieraskielisten ikääntyneiden keskuudessa, mistä saattoi seurata masennusoireita.

Sopeutumista muuttuviin tilanteisiin

JADE:n henkilökunta ja toiminta sopeutui tähän tilanteeseen siirtämällä toimintaa digitaaliseen etämuotoon. Käytimme ryhmien ja jäsenten yhteydenpitoon Whatsapp- ja Jitsi Meet –sovelluksia, joilla voi järjestää suorana verkon yhteydellä toimivia video- ja äänikokouksia. Ohjaajat järjestivät ohjelmaa ja vieraskielisten ryhmätoimintaa etäkokouksina. Näin ryhmätapaamiset ja toiminta edistyivät suunnitellusti. Etätoiminta kuitenkin edellytti, että JADE:n ryhmien jäsenet osasivat käyttää etämuodossa käytössä olevia sovelluksia. Me järjestimme syksyn aikana Whatsappin ja Jitsi Meet- sovellusten käyttöön liittyvää ohjausta ja koulutusta. Sovellusten opettelemiseen meni aikaa ja kohtasimme haasteita, koska JADE:n jäsenet eivät olleet käyttäneet niitä aiemmin. Jäsenet ymmärsivät, että sovellusten oppiminen on heidän parhaaksi ja paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa. Tiimimme onnistui motivoimaan ja innostamaan jäseniä opettelemaan digitaalisten keinojen käyttöä ryhmätoiminnassa.

Etätoiminta korvasi kasvokkaiset tapaamiset myös keväällä 2021 ja Jaden jäsenet tapasivat toisensa verkkoyhteyden välityksellä ja osallistuivat ryhmätoimintaan. Ryhmätoiminnassa jäsenet keskustelivat, jakoivat ajatuksia ja saivat päivitettyä tietoa koronatilanteesta. JADE:n ryhmätoiminnan seurauksena ikääntyneet saivat mielenrauhaa ja heidän henkinen hyvinvointinsa parani – he hymyilivät nyt entistä enemmän. JADE pääsi tavoitteisiinsa säännöllisellä, suunnitelmallisella, sinnikkäällä ja kärsivällisellä työotteella.

JADE:n tiimi sai aikaan innostusta ja hyvinvointia kuudelle kieliryhmälle. Tiimimme tarjosi ryhmille säännöllisesti ajantasaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, hallituksen ja Helsingin kaupungin julkaisemaa tietoa koronasta ja terveysohjeita suojautumiskeinoista. JADE:ssa vieraili asiantuntijoita, kuten psykologeja ja sairaanhoitajia, jotka vastasivat ryhmäläisten kysymyksiin. Kun ryhmäläiset saivat tietoa ja ymmärsivät toimintaohjeita, heillä oli turvallisempi olo. Ryhmätoiminta jatkui verkossa etämuodossa koko kevään ja tiimi piti koronatilannetta tarkkaan silmällä, mikäli toimintaa olisi jossain vaiheessa voitu avata.

Kevään ryhmätoimintaa toteutettiin onnistuneesti etänä

Tällä hetkellä JADE tarjoaa jäsenilleen tietoa rokotusasioista ja järjestää palveluohjausta ryhmätoiminnan lisäksi. JADE:ssa järjestetään verkossa myös suomen kielen kerhotoimintaa ja jooga-liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Koronatilanteessa ikääntyvät liikkuvat vähemmän ja jooga tarjoaa heille hyvän mahdollisuuden liikkua omassa kodissa verkkoyhteyden välityksellä. Tällä hetkellä hallituksen linjausten mukaan sisätiloissa voi turvavälejä noudattamalla järjestää enintään kuuden hengen tapaamisia ja ulkotiloissa aikuisten harrastustoimintaa voi järjestää vapaammin.

JADE noudattaa terveys- ja turvallisuusohjeita ja on aloittanut pienimuotoisesti ryhmätapaamiset ulkotiloissa toukokuun puolivälin jälkeen. Ryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti ja tapaamisia järjestetään säännöllisin välein myös kesän aikana lomakuukautta lukuun ottamatta. Etätoiminnasta saadun palautteen perusteella lähes kaikki ikääntyvät kokevat, että ovat saaneet luotettavaa ja tärkeää tietoa koronasta ja rokotuksista JADE:n tiimiltä ryhmätoiminnassa. Ryhmän jäsenet ja JADE:n tiimiläiset toivovat, että koronatilanne paranee ja ryhmät voivat jatkaa toimintaansa läsnäolon ja kasvokkaisten tapaamisten muodossa.

Hyvää loppukevättä toivottaen, JADE:n koordinaattori Jila Samandar Poor

Sauvakävelyä puistossa
Ryhmätoiminnan käynnistämistä toukokuun lopussa ulkoilemalla

Luonnosta hyvinvointia terveyden ylläpitämiseksi

Työharjoitteluni JADEssa lähenee valitettavasti loppuaan, vaikka mielelläni jäisin vielä pidemmäksikin aikaa. Harjoitteluni aluksi aavistelin, että tulen matkan varrella oppimaan paljon ja niin todellakin kävi. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta työskennellä ihmisten parissa ja heidän hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikka tilanteen vuoksi en päässytkään tapaamaan ryhmäläisiä kasvotusten, pääsin keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia heidän kanssaan verkon välityksellä. Olen saanut hyvin tutkia vaihtoehtoisia tapoja hyvinvoinnin edistämiseksi ja siihen liittyviä monimuotoisia aspekteja ikääntyvien vieraskielisten näkökulmasta, kun perinteiset sosiaaliset kokoontumiset eivät ole olleet mahdollisia.

Mielekkäässä etäryhmätoiminnassa tarvitaan luovuutta

Edelleen vallitseva pandemiatilanne on koetellut meistä jokaisen kärsivällisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ryhmäläisilläkin olisi suuri toivo ja tarve takaisin yhdessä tekemisen pariin. Fyysisesti kokoontumisia emme ole vielä pystyneet järjestämään, joten luovuutta olemme todella saaneet käyttää voidaksemme luoda sosiaalisten tapahtumien tilalle jotain muuta innostavaa. Ilmapiirin kohottamiseksi olemme kokeilleet erilaisia aktiviteetteja, mihin itse kukin pystyisi osallistumaan turvallisesti kotoa käsin, ja mitkä kuitenkin toisivat iloa arkeen ja edesauttaisivat hyvinvointia. Yksi näistä aktiviteeteista on WhatsAppissa ja WeChatissa toimiva luontokerho, jossa jokaviikkoisen tehtävän tiimoilta ryhmäläiset jakoivat kokemuksiaan kuvien välityksellä. Luontokerhon avulla osallistujilla on mahdollisuus saada hyvinvointia luonnosta sekä liikuntaa raittiissa ilmassa, heidän omien resurssiensa mukaan.

" "
Ryhmäläisten luontokerhossa jakamia kuvia

Luonto hyvinvoinnin lähteenä

Hyvinvoinnin kannalta luonnon hyödyt jaetaan usein kolmeen eri kategoriaan – fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Fyysisiin hyötyihin kuuluu muun muassa verenpaineen alentuminen, kipujen mahdollinen hälveneminen ja aktiivisuuden lisääntyminen. Psyykkisiin hyötyihin voi kuulua stressin lieventyminen, mielialan koheneminen ja hyvänlaatuisen unen parantuminen. Sosiaalisesti ajatellen olemme luonnossa samoillessamme avoimempia ja tutustumme helpommin muihin ihmisiin. Parhaimmat terveyshyödyt luonnosta saadaan silloin kun pääsemme vierailemaan siellä usein ja itsenäisesti. (Mielenterveystalo 2021.)

Luonnon merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu paljon ja esimerkiksi pohjoismaiden välillä on tehty yhteistyötä eri projektein, jotta luonnon hyödyt otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon eri kohderyhmien kanssa, esim. integraatiossa (Gentin, Chondromatidou, Pitkänen, Dolling, Præstholm & Pálsdóttir 2018). Käyttäisin sanaa ’integraatio’ varovaisesti, sillä sen merkitys vaihtelee. Geldof (2016, 147) määrittelee integraation nimenomaan vastavuoroiseksi. Aito integraatio tapahtuu, kun maasta toiseen muuttava saa pitää kiinni omista kulttuurisista juuristaan samalla omaksuen uuden maan kulttuuria osaksi itseään. Kohdemaan yhteiskunnan tulee siis myös muuttua vastaanottamaan uusia asukkaitaan paremmin. Se tarkoittaa sitä, että palveluja tulisi monitoroida jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jotta ne pysyisivät saavutettavissa meille jokaiselle.

Saavutettavuudesta ja luonnon hyvinvoinnista keskustellessa on tärkeää muistaa ihmisten monimuotoisuus. Kuten Lyytimäki ja Sipilä (2009, 312–313) kertovat, eri maisemista toiseen muuttaneet voivat kokea luonnon eri tavoin. Metsä voi jonkun mieleen vaikuttaa pelottavalta, jolloin siellä vieraileva henkilö ei tule saamaan siitä samoja terveyshyötyjä kuin siellä huoletta vaeltava. Toisaalta myös henkilön ikä ja toimintakyky vaikuttavat siihen, miten luonto koetaan tai kuinka usein siitä pääsee hyötymään (Lyytimäki & Sipilä 2009, 312). Reipas ja hyväkuntoinen henkilö pääsee helposti lähtemään kauemmaksi kansallispuistoihin, kun taas ikääntyvillä voi vastaan tulla haasteita. Jaden ryhmäläisillekin esille nostettuja vaihtoehtoja luonnon hyötyjen saamiseksi ovat lisäksi virtuaaliset metsäkävelyvideot sekä kasvien kasvattaminen kotona (Mielenterveystalo 2021).

Innostusta löytyy, tietoa tarvitaan

Tuodaksemme luontoalueiden hyötyjä ryhmäläisille esille, pidimme ryhmäkeskusteluja, joissa kerroimme muun muassa 112-mobiilisovelluksesta eksymisen turvaksi ja jokamiehenoikeuksista, jotta jokainen pääsisi turvallisesti ja luontoa kunnioittaen liikkumaan. Jokamiehenoikeudet voivat olla vieraskielisille uusi käsite ja jos niitä ei tunne ja saa kulkemisestaan negatiivista palautetta, voi luontoelämys muuttua ikäväksi (Faehnle, Jokinen, Karlin ja Lyytimäki 2010, 45). Ryhmäläisten toiveesta kerroimme myös kalastusluvista ja -säännöistä. Ryhmäkeskusteluja pitäessäni olen huomannut, miten paljon vieraskieliset iäkkäät ovat järjestöjen avun tarpeessa. Ryhmäläisiltä löytyisi mielenkiintoa ja innostusta eri asioihin, mutta tieto niistä on saavuttamattomissa ja näin ollen järjestöjen omankielisten ryhmänohjaajien tiedotuksen varassa.

Haluan kiittää ajatuksia herättävästä ja oppimisen täyteisestä työharjoittelujaksosta. Toivottavasti pääsemme pian turvallisesti nauttimaan luonnon hyödyistä yhdessä ja saamme mukaan heidätkin, jotka ovat jääneet etäryhmien ulkopuolelle.

-Mari Pöllänen-

Lähteet

Faehnle, M., Jokinen, J., Karlin, A. & Lyytimäki, J. 2010. Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37992/SY_1_2010_kaupunkiluonto_ja_monikulttuurisuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Geldof, D. 2016. Super diversity in the heart of Europe – How migration changes our society. Leuven; Uitgeverij Acco.

Gentin, S., Chondromatidou, A. M., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm, S. & Pálsdóttir, A. M. 2018. Defining nature-based integration – perspectives and practices from the Nordic countries. Finnish Environment Institute. Viitattu 10.5.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236244/SYKEre_16_2018.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Lyytimäki, J. & Sipilä, M. 2009. Hopping on one leg – The challenge of ecosystem disservices for urban green management. Urban Forestry & Urban Greening, 8, 309-315. Artikkeli ResearchGatessa. Viitattu 12.5.2021. https://www.researchgate.net/publication/223685731_Hopping_on_one_leg_-_The_challenge_of_ecosystem_disservices_for_urban_green_management

Mielenterveystalo. 2021. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Viitattu 11.5.2021. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Digitalisaation haasteet


Palveluita on siirretty ja niitä siirretään yhä enemmän digitaaliseen muotoon ja internetissä käytettäväksi. Digitaalisuuden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, mikä parantaa palveluiden saavutettavuutta, koska niitä on mahdollista käyttää ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä parantaa joidenkin ihmisten elämänlaatua ja avaa tulevaisuuteen uusia mahdollisuuksia.

Vaikka digitalisaatio lisää monien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin, saattaa se silti jättää monet ihmiset palveluiden ulkopuolelle. Digisyrjäytymisen taustalla on monia syitä. Esteenä verkossa asioimiseen voi olla muun muassa laitteen puuttuminen, taloudellinen tilanne, heikot digitaidot, vamma tai muu toimintarajoite. Myös korkea ikä ja kokemattomuus verkkopalveluiden käytössä aiheuttaa digisyrjäytymistä (Papunet, i.a.)  Suomessa on yli 65-vuotiaita henkilöitä noin 1,18 miljoonaa. Tilastokeskus (2017) arvioi, että heistä noin 500 000 henkilöä ei käytä tietotekniikkaa lainkaan. Neuvottelukunnan vanhusjärjestöt arvioivat, että tietotekniikkaa käyttävistä suurin osa tarvitsee siihen opastusta ajoittain. (Valtiovarainministeriö, i.a.) Verkkopalveluiden käytössä on haasteena niiden vaikea käytettävyys sekä saavutettavuus. (Papunet, i.a.) 

Iäkkäiden ihmisten haasteena sähköisessä asioinnissa voivat olla erilaiset terveydelliset ongelmat. Lisäksi osa palveluista on saatettu tehdä niin mutkikkaiksi, että ne pelottavat iäkkäämpiä. (Valtiovarainministeriö, i.a.) Saavutettavuudessa tulisi huomioida ja tunnistaa erilaisten ihmisten tarpeet. Vieraskielisten osalta on tärkeää, että he osaavat käyttää erilaisia verkkopalveluita sujuvasti, jotta he löytävät tarvitsemansa palvelut. Selkokieliset verkkopalvelut hyödyttäisivät monia vieraskielisiä, mutta myös monia valtakieliä puhuvia. Selkokielisyys helpottaa myös lomakkeiden ja muun informaation kääntämistä toiselle kielelle. (Uudenmaan liitto, 2019.) 

Lain säädännössä edellytetään, että julkisten palveluiden käyttäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Kaikilla ei ole kykyä tai edes mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita ja tämän vuoksi tulee olla tarjolla muitakin vaihtoehtoja asiointiin ja tiedon saantiin. (Kotimaisten kielten keskus, 2018) Harjoittelun aikana olen huomannut, etteivät kaikki palvelut olekaan kaikkien tavoitettavissa. Iäkkäät vieraskieliset ovat heikommassa asemassa, sillä heidän kohdallansa tulisi huomioida iän ja kielitaidon tuomat haasteet. Monista palveluista löytyy tietoa, ainoastaan suomen ja ruotsin kielellä, mikä ei tavoita iäkkäitä vieraskielisiä. Suomen kielen ja digiosaamisen puutteet vaikeuttavat merkittävästi iäkkäiden vieraskielisten yhteiskunnassa toimimista. Harjoittelussa JADEssa minusta hienointa oli nähdä, kuinka vieraskieliset iäkkäät saivat palveluneuvontaa ja opastusta omalla äidinkielellä. Jäinkin pohtimaan harjoittelussani, järjestötyön merkitystä yhteiskunnassa, koska ilman sitä moni heikossa asemassa oleva jäisi ilman tukea.

Johanna, sosionomiharjoittelija DIAK

Lähteet:

Uudenmaan liitto Digitukea maahanmuuttajille – haasteena tarpeeksi yksilölliset palvelut – Uudenmaan liitto

Valtiovarainministeriö Digitalisaatio ei saa syrjäyttää – Valtiovarainministeriö (vm.fi)

Papunet Digisyrjäytyminen | Papunet

Kotimaisten kielten keskus Mistä on selkeät ja helppokäyttöiset digipalvelut tehty? – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)