Kasvokkain moninaisuuden kanssa: MOD-koulutus Suomen Punaisessa Ristissä

[mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_image src=”https://jadetoimintakeskus.fi/wpee/wp-content/uploads/2013/10/Mod-pallo.jpg” image_width=”770″ image_height=”350″ lightbox=”false” frame_style=”simple” target=”_self” caption_location=”inside-image” align=”center” width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [vc_column_text disable_pattern=”true” align=”left” margin_bottom=”0″ width=”1/1″ el_position=”first last”]

Sain osallistua syys-lokakuun vaihteessa Suomen Punaisen Ristin järjestämään MOD – koulutukseen (moninaisuus, oivallus & dialogi). Perustason koulutuksessa kehitimme monikulttuurisuustaitojamme reflektiivisyyden ja osallisuuden kautta. Kolmen päivän aikana 13 henkilön ryhmä joutui kasvotusten myös omien ennakkoluulojensa kanssa.

Ryhmätyöskentelymalli takasi sen, että jokainen sai tuoda näkemyksensä esille. Pohdimme paljon sitä, mitä ’suomalaisuus’ tarkoittaa. Mietimme minkälaisia suomalaista kansakuntaa yhdistävät myytit ja rituaalit ovat, mitä on ’Suomen historia’, keitä ovat suomalaiset sankarit ja mitkä asiat herättävät meissä pelkoja. Me pääsimme myös kokeilemaan roolileikin kautta, miten etnisten ryhmien välisiä konflikteja ratkaistiin Yhdysvaltojen siirtokunnissa. Elävimmin mieleeni jäivät dialogia ja väittelytaitoja vahvistavat harjoitukset, sekä ryhmätyö, jossa jouduimme päättämään, miten oikeudellinen vastuu jaetaan.

Joutuessani kasvokkain eriarvoisuuteen liittyvien kysymysten kanssa, jouduin väkisinkin pohtimaan myös omaa oppipolkuani ja niitä elämänvaiheita, joissa tietyt käsitykseni ja ennakko-odotukseni ovat muotoutuneet ja vahvistuneet. Me osallistujat olimme ns. maailmaa matkustaneita naisia, jotka olimme törmänneet myytteihin ’suomalaisuudesta’. Itse emme ehkä kokeneet edustavamme ”stereotyyppistä suomalaista”, mutta työskennellessämme toistimme kuitenkin käsityksiä kuin yhdestä suusta.

Jäin pohtimaan, olemmeko me ”suomalaiset” kuitenkaan niin jäykkiä, kosketusta pelkääviä ja vähäsanaisia kuin ryhmätöissä annoimme olettaa. Ryhmän kanssa emme päässeet koskaan halausasteelle, mutta puheenvuoroista käytiin lähes kilpaa ja nauru solisi useammin kuin kerran. Ennen kaikkea sain huomata, että puhuessani ’Suomesta’, seisoin rinta rinnan yksilöiden kanssa, jotka kaikki haluavat rakentaa yhdenvertaista, avointa ja hyvinvoivaa Suomea. Meidän mielipiteemme saattoivat olla eriäviä, mutta kaikkia meitä yhdisti halu oppia ja oivaltaa, sekä kumota ennakkoluuloja meistä itsestämme lähtien.

[/vc_column_text] [vc_column_text title=”MOD – koulutuksesta” disable_pattern=”false” align=”left” margin_bottom=”0″ width=”1/1″ el_position=”first last”]

MOD tarkoittaa ’moninaisuutta, oivallusta ja dialogia’. Menetelmä on kehitetty Ruotsissa kirkollisten toimijoiden taholta, ja myös Suomeen se on levinnyt evankelisluterilaisen seurakunnan kautta. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia monikulttuurisissa ympäristöissä sekä moninaisuudesta johtuvissa konflikteissa. Suomessa MOD on osa ev.lut. seurakunnan työntekijöiden monikulttuurisuuskoulutusta. Koulutuksiin voi kuitenkin osallistua kaikki niistä kiinnostuneet.

[/vc_column_text]

Ikääntyvien hyvinvointi Suomessa puhuttaa. Missä ovat ikääntyvät maahanmuuttajat?

[mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [vc_column width=”1/6″ el_position=”first”] [/vc_column] [mk_image_slideshow images=”7186″ image_width=”770″ image_height=”350″ effect=”fade” animation_speed=”700″ slideshow_speed=”7000″ pause_on_hover=”false” smooth_height=”true” direction_nav=”true” width=”2/3″] [vc_column width=”1/6″ el_position=”last”] [/vc_column] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_blockquote style=”line-style” font_family=”Arial, Helvetica, sans-serif” font_type=”safefont” text_size=”16″ align=”left” width=”1/1″ el_position=”first last”]

”Suomi jäljessä vanhusten hyvinvoinnissa – Ruotsi vertailun ykkönen” (YLE 1.10.2013), ”Selvitys: Ikääntyvien hyvinvointi Suomessa länsimaiden heikompaa” (HS 1.10.2013).

[/mk_blockquote] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [vc_column_text disable_pattern=”true” align=”left” margin_bottom=”0″ width=”1/1″ el_position=”first last”]

[mk_dropcaps content=”I” style=”fancy-style” width=”1/1″ el_position=”first last”]kääntyneiden hyvinvointia vertailleen selvityksen tulokset otettiin vastaan epäuskoisissa tunnelmissa eri tiedotusvälineissä. Suomi oli pudonnut sijalle 15. Huono sijoitus maalta, joka on tottunut pärjäämään kansainvälisissä vertailuissa.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin selvityksen toteutti kansainvälinen Help Age International – järjestö. YK:n tuella toteutettu kysely suunnattiin yli 60-vuotiaalle väestönosalle 91 eri maassa. Kysymyksissä selvitettiin ikääntyneiden hyvinvointia mittaamalla heidän taloudellisen ja terveydellisen hyvinvoinnin tilaa, työllistymis- ja koulutustasoa sekä toimintaympäristöä. Maat asetettiin järjestykseen niiden saamien yhteispisteiden perusteella.  Suomi ei päässyt 10 parhaan joukkoon ainoassakaan selvityksen osiossa. Huonoimmat pisteet sille ropisi työllisyys- ja koulutustasoa mittaavassa osiossa (27.). Parhaiten se pärjäsi taloudellista hyvinvointia tarkasteltaessa (14.).

Taloudellinen hyvinvointi   14.

Hyvinvoinnin tila                  21.

Työllisyys- ja koulutustaso 27.

Toimintaympäristö                18.

[/vc_column_text] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_fancy_title tag_name=”h2″ style=”true” color=”#4e543e” size=”14″ font_weight=”inhert” margin_top=”20″ margin_bottom=”20″ font_family=”none” align=”left” width=”1/1″ el_position=”first last”]

Entä missä ovat ikääntyvät maahanmuuttajanaiset?

[/mk_fancy_title] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [vc_column_text disable_pattern=”true” align=”left” margin_bottom=”0″ width=”1/1″ el_position=”first last”]

Ansaitun ensimmäisen sijan vertailussa ottanut Ruotsi otti kantaa siihen, etteivät tulokset heijasta maan sisäisiä eroja, jotka johtuvat sukupuolesta, tulotasosta tai muista epätasa-arvoa lisäävistä tekijöistä. Tämä on kysymys, jota myös meidän tulee pohtia.

Suomi pärjäsi hyvin taloudellista hyvinvointia selvittäneessä osiossa (sijoitus 14.) Maahanmuuttajien tulotaso on kuitenkin huomattavasti valtaväestä heikompi. Esimerkiksi Helsingissä maahanmuuttajat ovat noin 2,5 kertaisesti yliedustettuina toimeentulotuen asiakkaiden joukossa. Maahanmuuttajien köyhyyteen vaikuttaa työttömyyden lisäksi palkkatulojen epäsäännöllisyys ja palveluammattien matala palkkataso. Yli 55-vuotiaden kohdalla palkkatulojen säännöllisyys on ainakin somalitaustaisten naisten keskuudessa harvinaista. Eläkkeet jäävät mataliksi ja ne, jotka ovat muuttaneet Suomeen jo vanhempina, eivät ole ehtineet kerätä kansaneläkettä. Vaikka taloudellinen hyvinvointi on turvattu, kuuluvat he pienituloisten ryhmään.

Hyvinvointia mitannut osio tuli yllätyksenä vastaan: Suomi ei päässyt 20 parhaan listalle (sijoitus 21.). Ikääntyneiden maahanmuuttajien kohdalla tilanne on potentiaalisesti huolestuttava. Kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että ikääntyvät maahanmuuttajat kokevat terveydentilansa valtaväestöä heikommaksi. He sairastuvat kantaväestön lailla masennukseen, dementiaan ja ovat syrjäytymisvaarassa. Kuitenkin huono kielitaito, kulttuurin asettamat sukupuolinormit, yksinäisyys, taustalla oleva humanitäärinen kriisi sekä varttuneella iällä tapahtunut maahanmuutto lisäävät riskiä. Vuonna 2012 julkaistu laaja-alainen THL:n tutkimus maahanmuuttajien hyvinvoinnista nostaa esille selvän riskitekijän: 30‒64 vuotiaista somalinaisista 76‒80 % ilmoittaa kokeneensa kotimaassaan jonkun merkittävän trauman. Vaikka valtaosa somalitaustaisista kokee terveydentilansa hyväksi, tulee näin yleisesti koettu trauma ottaa huomioon.

Suomi pärjäsi selvityksessä heikosti ikääntyvien työllisyys- ja koulutustasoa mittaavassa osiossa (sijoitus 27.). Myös maahanmuuttajien kannalta tilanne näyttää Suomessa huonolta; maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kolminkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna. Vuonna 2011 se oli jopa 24 %, ja esimerkiksi somalien keskuudessa yli 50 %. Kun esimerkiksi ikääntyvien afrikkalaisten naisten ryhmässä luku- ja kirjoitustaito on heikkoa, voi työllistymistä pitää heidän kohdallaan lähestulkoon unelmana.

Kyselyn viimeinen osio tarkasteli hyvinvointia ylläpitävää toimintaympäristöä, jossa Suomi pärjäsi suhteellisen hyvä (sijoitus 18.) Ylläpitävään toimintaympäristöön katsotaan kuuluvan mm. perhe ja sosiaaliset verkostot, koettu turvallisuus asuinympäristössä, valinnan vapaus ja mahdollisuus käyttää julkista liikennettä. Kaikki nämä tekijät määrittävät ikääntyvien maahanmuuttajien kohdalla merkittävästi heidän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisuuksia ylläpitää sujuvaa arkea.

Kotoutuminen uuteen kotimaahan on tullut monelle eteen suunnittelemattomana yllätyksenä. Kielitaito on varsin usein heikkoa, ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitäneet verkostot ovat katkenneet maastamuuton yhteydessä. Torjuvat asenteet asuinympäristössä ja palveluiden huono tunteminen saattavat rajoittaa liikkumista ja kotoutumista toimintaympäristöön. Esimerkiksi somaleille ikääntyminen on merkinnyt perinteisesti siirtymää ikään, jolloin henkilöstä tulee arvostettu yhteisön jäsen, kulttuuriperinnön vaalija ja neuvonantaja. Maahanmuuton seurauksena perinteiset roolit ovat hämärtyneet. Moni miettii, millaista heidän elämänsä tulee olemaan kunnon heikentyessä.

[/vc_column_text] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [mk_fancy_title tag_name=”h2″ style=”true” color=”#4e543e” size=”14″ font_weight=”inhert” margin_top=”20″ margin_bottom=”20″ font_family=”none” align=”left” width=”1/1″ el_position=”first last”]

Mutta kertovatko nämä tulokset todellisuudessa yhtään mitään?

[/mk_fancy_title] [mk_padding_divider size=”40″ width=”1/1″ el_position=”first last”] [vc_column_text disable_pattern=”true” align=”left” margin_bottom=”0″ width=”1/1″ el_position=”first last”]

Kansainvälisten selvitysten tulosten pitävyyttä voidaan pohtia, sillä vedenpitävien mittareiden kehittäminen on käytännössä lähes mahdotonta. 91 maata kattavassa selvityksessä voidaan keskityttyä vain muutamaan hyvinvointia selittävään tekijään ja näitäkin mitata tutkijoiden määrittelemillä mittareilla, jotka eivät sovellu suoraan jokaiseen tutkimuskohteeseen.

Esimerkiksi Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että vanhimmat ikäluokat Suomessa eivät ole päässeet osaksi hyvinvointivaltion tuottamia koulutus- ja opintotukijärjestelmiä (HS 1.10.2013). Totta: Suomen tulevat ikääntyvien sukupolvet pärjännevät koulutustason noususta johtuen nykyistä paremmin. Monessa suuren tuloeron maassa laadukkaat koulutusjärjestelmät sen sijaan ovat edelleenkin rajoitettuja yksityiskouluja käyville.

Toisaalta esimerkiksi taloudellista hyvinvointia on mitattu selvityksessä vertaamalla eläkkeiden suuruutta maan ’ansioiden keskitasoon’. On syytä ottaa huomioon se, että suurten tuloerojen ja vähäisten hyvinvointipalvelujen maissa ’ansioiden keskitasoon’ suhteutettu eläke ei välttämättä takaa hyvää elintasoa. Kun selvityksessä ei ole annettu laatukriteereitä julkisen terveys- ja hyvinvointipalveluiden tasosta, heikossa asemassa elävät ihmiset saattavat voida julkiskuvaa huonommin. Usein he elävät käytännössä perheen tuen varassa. Kun tähän yhtälöön suhteutetaan eläkkeet, jotka vastaavat pientä osaa ’ansioiden keskitasosta’, monessa maassa käteen jää köyhyysrajan juuri ja juuri ylittävä summa.

Suomen suhteellinen asema taloudellisen hyvinvoinnin osalta voisi siis nousta, mikäli mittarit suhteutettaisiin eri konteksteihin ja julkisten palveluiden laatukriteereitä vastaaviksi. Tämä ei kuitenkin tarkoita sitä, että meidän ei tulisi ottaa selvityksen tuloksia tosissamme. Päinvastoin: on syytä pohtia, miksi hyvinvointi ei ulotu maan vanhimpiin ja miten Suomi selittää maan sisäisen epätasa-arvon!

Nyt on sopiva miettiä, miten ikääntyneiden hyvinvointia Suomessa voidaan parantaa ja miten hyviä elinvuosia saadaan lisää. Ennen kaikkea meidän tulee huolehtia siitä, että hyvä vanhuus voidaan taata mahdollisimman monelle sukupuolesta, tulotasosta, taustamaasta tai muusta epätasa-arvoa lisäävästä syystä huolimatta.

Jaden ryhmäläiset ovat osoittaneet jo projektin lyhyen toiminnan aikana tarmokkuutta ja halua toimia, osallistua ja kotoutua. Heikko suomen kielen taito, riittämätön toimeentulo ja epävarmuus omasta paikasta uudessa kotimaassa eivät saa olla esteitä toiminnallisuudelle ja hyvälle vanhuudelle. Suomen tulee ottaa tuloksesta opiksi. 15. sijalta voi vain parantaa.

Tutustu Help Age Internationalin selvitys täältä.

[/vc_column_text]