Uutiset
Home / Uncategorized / Vieraskielisen ikääntyvän palvelupolku

Vieraskielisen ikääntyvän palvelupolku

0

Olen ollut viiden viikon työharjoittelussa JADE-toimintakeskuksessa 8.4.2019 alkaen. Harjoitteluni aikana olen selvitellyt, miten ikääntynyt vieraskielinen pääsee hänelle kuuluvien palveluiden pariin. Maahan muuttaneilla asiakkailla on usein palveluihin hakeutumisessa erilaisia esteitä, joita voivat olla muun muassa kieliongelmat, taloudelliset ongelmat, tietämättömyys palveluista tai ennakkoluulot ja luottamuspula viranomaisiin (Castaneda ym. 2012: 161) Heillä voi olla myös suuria haasteita palveluverkoston ymmärtämisessä, palvelupolkujen löytämisessä, palveluiden pariin hakemisessa sekä omien oikeuksien tuntemisessa (Rönkkö 2018: 24). Olisikin hyvä, että palveluita saisi selkokielisinä, mahdollisimman useilla kielillä, sekä kuvallisesti ilmaistuna. Tästä hyötyisivät ihan kaikki ihmiset, eivät ainoastaan ikääntyvät vieraskieliset.

Tänä päivänä ikääntyvien palveluihin ohjaus on pääkaupunkiseudulla keskitetty Seniori-infoon (Helsinki), Nestoriin (Espoo) ja Seniorineuvontaan (Vantaa). Tämän on ajateltu helpottavan sitä, ettei ikääntyvää juoksuteta paikasta toiseen eikä viranomaiselta toiselle, vaan palvelutarpeenarvio voidaan tehdä keskitetysti samassa paikassa. Tämä on hyvä ja helpottaa monen ikääntyvän arkea.

Pääsääntöisesti palvelut ovat suunniteltu suomen tai ruotsin kielellä saataviksi. Olen selvitykseni myötä pohtinut sitä, miksi näissä palveluneuvonnoissa ei ole saatavilla neuvontaa useammilla eri kielillä? Miksi muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä taitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole töissä näissä palveluneuvonnoissa? Vai eikö heidän suomen kielen taitonsa työnantajan mielestä riitä tähän työhön? Voisiko ajatella, että palveluneuvonnoissa tehtäisiin yhteistyötä työntekijöiden kesken myös kielellisten asioiden suhteen?

Usein ajatellaan, että vieraskielisten omaiset huolehtivat ikääntyvien hyvinvoinnista ja hoitavat palveluihin liittyvät asiat heidän puolestaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Suomessa on yhä useampia yksinäisiä vieraskielisiä ikääntyviä, joilla ei ole omaisia tai muuta tukiverkostoa huolehtimassa heidän hyvinvoinnistaan arjessa. Vieraskielisten ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa tasaisella tahdilla, joten vanhustenhuoltoon ja -palveluihin tarvitaan kulttuurista herkkyyttä sekä avoimuutta ja taitoa kohdata eri ryhmiä ja yksilöitä (Heikkinen ym. 2016: 100). Huomasin lukiessani vanhustyöhön liittyvää kirjallisuutta, ettei niissä ollut kuin yksi luku, joka käsitteli vieraskielisiä ikääntyviä ja kulttuurisensitiivisyyttä. Usein luvuissa oli hyvinkin stereotyyppisiä ajatuksia eri kulttuureista, vaikka meidän pitäisi kohdata maahan muuttanut ikääntyvä yksiönä omine erityistarpeineen.

Julkinen ja yksityinen sektori ei aina pysty täyttämään kaikkia vieraskielisten ikääntyvien tarpeita. Järjestöjen ja yhdistysten eli kolmannen sektorin toimijat paikkaavat kiitettävästi näitä aukkoja. Heidän toimintansa on vahvasti asiakaskeskeistä, lisäksi he toimivat vieraskielisten ikääntyneiden äänenä ja osallistumisen kanavana (Virtanen ym. 2011: 8). Olisikin hyvä, jos kaikki eri järjestöt, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, jotka tukevat ikääntyvien maahan muuttaneiden hyvinvointia, toimisivat yhdessä, fokuksena ikääntyneiden maahan muuttajien paremmat elinolosuhteet ja palveluiden ennalta ehkäisevä vaikutus. Palveluiden kehittämisprosessia maahan muuttaneiden ihmisten osalta täytyy viedä eteenpäin. Toimivuuteen ja joustavuuteen perustuva yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välillä takaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen onnistumisen parhaiten (Vesterinen 2011: 29). Olen saanut huomata, että työ on hidasta, mutta etenee kuitenkin pikkuhiljaa ja tahtoa löytyy parantaa ikääntyvien arkea.

JADE-toimintakeskuksesta saa ohjaus- ja neuvontapalvelua selkosuomen-, arabian-, kurdin-, somalin-, englannin- ja kiinankielellä. JADE:n tavoitteena on edistää ikääntyvien vieraskielisten osallisuutta ja näkyvyyttä ikääntyvien palveluissa ja toiminta tukee ikääntyvien vieraskielisten kotona asumista mahdollisimman pitkään, sekä lieventää yksinäisyyden kokemusta omankielisen ryhmätoimintaan osallistumisen muodossa. JADE:ssa on hyvä, lämmin ilmapiiri, jossa jokainen kävijä otetaan avosylin vastaan hänen taustastaan riippumatta.

Päivi

 

Lähteet:

Castaneda, Anu E., Rask, Shadia, Koponen, Päivikki, Mölsä, Mulki & Koskinen, Seppo (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL Raportti: 2012_061. Saatavilla myös sähköisesti: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90907/THL_RAP2012_061_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y, Luettu 10.5.2019.

Heikkinen, Eino, Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (2016). Vanheneminen eri kulttuureissa ja etnisissä ryhmissä. Teoksessa Heikkinen, Eino, Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. Helsinki: Duodecim

Vesterinen, Marja-Liisa (2011). Teoksessa Vesterinen, Marja-Liisa (toim.): SOTE- ennakointi – sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3. Iisalmi: Painotalo Seiska Oy. Saatavilla myös sähköisesti: http://www.oph.fi/download/133556_sote-ennakointi_loppuraportti.pdf, Luettu 10.5.2019.

Rönkkö, Eva (2018). Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Opas vanhusneuvostoille. Helsinki: Eläkeläiset ry. Saatavana osoitteessa: https://elakelaiset.fi/wp-content/uploads/opas_valmis_netti.pdf, Luettu 13.5.2019.

Virtanen, Petri, Suoheimo, Maria, Lamminmäki, Sara, Ahonen, Päivi & Suokas, Markku (2011). Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes, Helsinki.

 

Recommended Posts