Teknologian tulisi olla esteetöntä ja mahdollista kaikille

Heippa Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat täällä! Olemme tehneet nyt syksyn aikana yhteistyötä Jade -toimintakeskuksen kanssa ja se alkaa olla loppusuoralla, joten jaamme nyt projektin kulkua teille. Ensinnäkin iso kiitos Jaden henkilöstölle tästä mahdollisuudesta, jonka me saimme, yhteistyö kanssanne on ollut antoisaa ja opettavaa. Projektin lopputuotoksista tuli hyvät ja toivomme todella, että saatte ne käyttöönne mahdollisimman pian ja, että saatte niistä apua työssänne.

Yhteisen kokouksen jälkeen mietimme haasteita, joita nykyinen poikkeusoloaika Jaden toiminnalle aiheuttaa, ja mahdollisuudet etäyhteyksiin olivat rajalliset. Ehdotimmekin, että toteuttaisimme ohjevideot yleisimmille käyttöjärjestelmille (Ios ja Android) jonkin etäyhteysaplikaation lataamisesta sekä käyttämisestä. Helppokäyttöiseksi sovellukseksi osoittautui Microsoft Teams. Toimme myös esille, että arjessa itseohjautuvuutta voisi olla tukemassa tulkkaus -sovellus, joka voisi esimerkiksi tukea keskustelua muun kielisten kanssa. Tulkkaukseen toimivin sovellus on Microsoft Translator, jonka käyttöön ohjeistamme toisella videolla. Kolmanneksi loimme Jadelle valmiin etäyhteyksin toteutettavan tuokion käsikirjan, jota on helppo ohjata ja soveltaa ryhmien mukaan. Jaden toiveiden mukaisesti tuotimme kaikkiin materiaaleihin todella selkokieliset video-ohjeet.

Halusimme projektissamme ottaa huomioon sen, että tekniikka vie koko ajan sosiaalista elämää ja yhteisöllisyyttä enemmän verkkoon. Teknologian tulisi olla esteetöntä ja mahdollista kaikille aikuisille. Yhteydenpito internetin välityksellä on edullista ja joissakin tapauksissa jopa ilmaista. Videopuheluiden aikana voi esimerkiksi jakaa kuvia. (Multisilta 2014: 227-229.) Erilaiset tutkimukset tuovat esiin, että läheskään kaikilla ikääntyvillä ei ole käytössään tietokonetta tai erillistä internetyhteyttä. Monella nykypäivänä kuitenkin on jo puhelin. Norlundin (2010) mukaan ikääntyvät itse kaipaavat erilaisia virikkeitä mahdollistavaa teknologiaa. Selkokieliset ja yksinkertaiset ohjeet tukevat ikääntyviä rohkaistumaan ja opettelemaan uutta teknologiaa. (Stenberg 2014: 119-125.)

Ensimmäisten videoiden teema valikoitui siis siksi, että mahdollisuus toteuttaa tapaamisia etäyhteyksillä kasvaisi, kun ryhmiä ja yksilöitä voitaisiin ohjeistaa etäyhteysaplikaation lataamiseen. Etäryhmillä pystytään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Monella on koti-ikävä omaan synnyinmaahansa. Jotta muun kieliset maahanmuuttajat löytäisivät erilaiset heille tarkoitetut ryhmät, tarvitaan uudenlaisia keinoja tavoittaa ja tarjota heille näitä ryhmiä. (Sundell 2010: 11-12.)

Toiset videot tulkkausaplikaation lataamiseen valitsimme, koska luimme Sisäministeriön teettämän selvityksen, jossa selviää, että ikääntyvät maahanmuuttajat jättävät usein omia asiointejaan hoitamatta tai lykkäävät niitä pitkään, koska kielitaidon puuttuminen estää heitä ymmärtämästä asioita. Ymmärryksen puute ja osaamattomuus pelottaa ja asiat, kuten ajan varaaminen, tuntuu kovin vaikealta. (Törmä & Huotari & Toukkola & Pitkänen 2014: 115-116.)  Sillä tulkkia saattaa joutua odottamaan muutaman viikon varsinkin, jos tarve on tietyn sukupuoliselle tulkille. Esimerkiksi jotkut musliminaiset eivät voi käyttää miestulkkia. (Törmä & Huotari & Toukkola & Pitkänen 2014: 122.)

Kolmas projektituotoksemme oli elämänkaari ohjauskerran materiaali, joka rakentuu Power Point -esitykseen, johon jokaiseen diaan on tallennettu myös selkokielinen ääneen luku mahdollisuus. Elämänkerta -teema tukee muistelua ja vahvistaa identiteettiä. Ikääntyvä maahanmuuttaja pääsee myös itse tuomaan itseään esille haluamallaan tavalla, jolloin merkityksellisyys yhteisön jäsenenä vahvistuu. Mölsän (2008) mukaan oman elämänkokemuksen jakaminen on tärkeää. Se saa ikääntyneen maahanmuuttajan tiedostamaan, että heitä ja heidän kokemuksiaan arvostetaan. (Vainio 2010: 24-25.)

Ilman tätä projektia emme olisi ymmärtäneet ikääntyvien maahanmuuttajien ikääntyvän keskimäärin aikaisemmin kuin enemmistö Suomessa ikääntyy. Tämä vaatii ehdottomasti ennalta jo aikaisempaa reagointia palveluiden muokkaamiseen heidän tarpeitaan vastaaviksi. Tällä hetkellä pääsääntöisesti kolmas sektori kuten järjestöt tai kirkko vastaavat ikääntyvien maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä kielen harjoittelusta. Ikääntyville maahanmuuttajille ei ole omia palveluita eikä heidän tarpeitaan välttämättä ymmärretä tietämättömyyden vuoksi. Olemme todella kiitollisia tästä yhteistyöstä, kiitos vielä!

Lotta Surakka, Emma Manninen, Olga Hannunen & Noora Einola, Geronomiopiskelijat, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Multisilta, Jari 2014. Media ja yhteisölliset sovellukset. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.). Ikäteknologia. Raisio: Newprint Oy. 227-237. 

Sundell, Päivi 2010. Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa. Teoksessa: Vainio, Sanna & Pietarinen, Kati (toim.). Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmien ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. 9-19.

Stenberg, Lea 2014. Ikäihmisten asenteet, toiveet ja käyttökokemus. Teoksessa: Leikas, Jaana (toim.) Ikäteknologia. Raisio: Newprint Oy. 119-129

Törmä, Sinikka & Huotari, Kari & Toukkola, Kati & Pitkänen, Sari 2014. Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014. Helsinki: Grano Oy. 11-227.

Vainio, Sanna 2010. Kasvokkain ei olla yksin. Teoksessa: Vainio, Sanna & Pietarinen, Kati (toim.) Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmien ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry. 20-36.

Kuva: Kuvia Suomesta – Joona Kotilainen

Päätöstilaisuus 23.1.2018 klo 11.30-18 Korjaamolla

Tervetuloa mukaan Jade II -projektin päätöstilaisuuteen!

Päätöstilaisuus järjestetään tiistaina 23.1.2018 klo 11.30 -18.00 Korjaamon Kulmasalissa (Töölönkatu 51, 00250 Helsinki). Projekti on edistänyt ikääntyvien maahanmuuttajien osallisuutta ja hyvinvointia ryhmätoiminnan, palveluneuvonnan ja vaikuttamistyön kautta vuosina 2016-2017. Päätöstilaisuuden seminaariosuudessa kuullaan puhujavieraita Suomesta ja Hollannista, kokemuksia projektin yhteistyökumppaneilta ja projektin ryhmätoimintaan osallistuneilta iäkkäiltä.

Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan 12.1.2018 mennessä oheisen linkin kautta: Jade II -projektin päätöstilaisuus.

Lämpimästi tervetuloa!

Susanna, Fardoos ja Suvi

Paatostilaisuus_ohjelma_2018_web

 

Maahanmuuttaja vanhuksena Suomessa -keskustelutilaisuus

Kooste Maahanmuuttaja vanhuksena Suomessa -keskustelutilaisuudesta 15.11.2017

Muutama viikko sitten Jade II -projekti järjesti yhdessä Eläkeläiset ry:n kanssa keskustelutilaisuuden Kansalaisinfossa, jossa joukko asiantuntijoita keskusteli iäkkäiden maahanmuuttajien palveluista Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tilaisuus oli suunnattu vanhuspalveluista päättäville, sosiaali-ja terveystoimialan virkamiehille, kotoutumisesta vastaaville toimijoille, vanhusneuvostoille, oppilaitoksille sekä tahoille, jotka kohtaavat ikääntyvää maahanmuuttajaväestöä työssään ja toimintakentässään. Vieraita tilaisuudessa oli reilu 50 ja tila oli täynnä. Panelisteiksi oli kutsuttu Sari Heikkinen (FT lehtori ja tutkija, Laurea Ammattikorkeakoulu), Susanna Piepponen (ylitarkastaja, TEM), Panu Artemjeff (erityisasiantuntija, OM), Susanna Huovinen (kansanedustaja SDP, puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry), Tuula Haavisto (kulttuurijohtaja, Helsingin kaupunki) ja Merja Etholén-Rönnberg (idän palvelualeen johtaja, Helsingin kaupunki). Ohjelma oli jaettu kolmeen eri teemaan, joista keskusteltiin ja joissa tarkentavia järjestäjien suunnittelemia kysymyksiä käytiin läpi. Myös yleisökysymyksiä ja kommentteja otettiin vastaan.

Iäkäs maahanmuuttaja kuntalaisena – Väliinputoaja vai aktiivinen asukas?

Ensimmäinenteema käsitteli iäkästä maahanmuuttajaa kuntalaisena. Teemassa pohdittiin sitä, onko hän väliinputoaja vai aktiivinen asukas. Samalla mietittiin, kenen vastuulla on iäkkään palvelupolun turvaaminen. Ensimmäisenä tässä keskustelussa ihmeteltiin sitä, miksi vanhuspalvelulaissa ei erityisemmin mainita ikääntyviä maahanmuuttajia. Kuitenkin vanhuspalvelulain mukaan kunnan vastuulla on järjestää iäkkäiden ihmisten palvelut. Keskustelussa mietittiin, että iäkkäitä maahanmuuttajia ei ole tavattu Suomessa kuin vasta lyhyen aikaa, eikä näin ollen heidän tarpeitaan ole vielä tarpeeksi huomioitu kansallisissa strategioissa tai laatusuosituksissa. Sari Heikkinen ihmetteli sitä, onko todella niin, että iäkkäiden maahanmuuttajien tulisi näkyä yhteiskunnassa ja katukuvassa paremmin, jotta heidän tarpeensa otettaisiin aidosti huomioon myös rakenteissa. Poissa strategioista, poissa mielestä?

Ikääntyvien maahanmuuttajien määrä on vielä melko alhainen, mutta se kasvaa vuosi vuodelta. Kotoutumiskoulutus sai kritiikkiä siitä, että yli 55-vuotiaiden maahanmuuttajien koulutuksen tarvetta ei huomioida tarpeeksi hyvin. Tähän vastattiin, että tilastojen mukaan ainoastaan 4 % kotokoulutukseen hakijoista on yli 55-vuotiaita. Kotokoulutus tulee kuulemma muuttumaan ensi vuoden puolella siten, että myös kansalaisopistojen kautta voi saada koulutusta eli koulutuspaikkoja pitäisi näin ollen olla enemmän tarjolla. Tämän lisäksi on panostettu maahanmuuttajien nopeaan työllistämiseen eri kokeiluin.

Miten huolehditaan siitä, että sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöillä on tarvittavaa asiakasosaamista, kun asiakkaana ei ole ns. normimummoa?

Toisena teemana keskustelussa pohdittiin sitä, miten huolehditaan, että sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöillä on tarvittavaa asiakasosaamista, kun asiakkaana ei ole ns. normimummoa. Susanna Huovisen mukaan Suomen hyvä lainsäädäntö, muun muassa vanhuspalvelulaki, luo hyvän pohjan kaikelle toiminnalle, joka koskee ikäihmisiä. Haasteen tuo kuitenkin toiminnan toteutus sekä suomalainen asenneilmapiiri.  Asenteiden muuttaminen ja siltojen rakentaminen poliittisen vastakkainasettelun sijaan tukisi asenneilmapiiriä parempaan suuntaan. Omista ennakkoluuloista pitäisi jokaisen päästä kiinni ja tätä kautta muuttaa omia asenteitaan.

Useampi panelisti mainitsi yhdeksi ratkaisuksi monimuotoisuuden tunnistamisen jo rekrytointivaiheessa, jolloin palkattaisiin eri kulttuuritaustaisia työntekijöitä. Tästä oltiin kyllä myös eri mieltä, joten keskustelu oli mielenkiintoista. Työnantajan rooli nähtiin tärkeänä, sillä työnantajan pitäisi edistää yhdenvertaisuutta ja tunnistaa erilaista osaamista. Lisäksi työnantaja voisi kannustaa työntekijöitään tuomaan esille omia vahvuuksiaan työpaikalla. Hyvä vinkin antoi Merja Etholén-Rönnberg sanomalla, että jokaisen olisi hyvä joskus uskaltaa mennä mukaan itselle vieraisiin porukoihin ja näin oppia muilta. Myös samaistuminen toisen asemaan saattaa auttaa asiakaskohtaamisissa. Moninaisuuskoulutus mainittiin yhtenä hyvänä täydennyskoulutuksena, joka antaisi työntekijöille sopivia työkaluja asiakaskohtaamisiin.

Miten turvata Suomeen muuttaneiden iäkkäiden palvelut ja toiminnan jatkuvuus?

Viimeisenä teemana olivat keinot ja mallit, joilla voitaisiin turvata Suomeen muuttaneiden iäkkäiden palvelut ja toiminnan jatkuvuus. Panelistis olivat hyvin samaa mieltä siitä, että tarvitaan foorumeita ja verkostoja, joissa eri organisaatiot ja muut toimijat, jotka tekevät työtä ikääntyvien maahanmuuttajien parissa, voisivat vaihtaa ja jakaa tietoa keskenään. Jotta ei tehtäisi samoja asioita uudelleen, on hyvien käytäntöjen jakaminen erittäin tärkeätä. Koordinointia tulisi myös kehittää eri toimijoiden välillä. Järjestöt, jotka työskentelevät maahanmuuttajien parissa, ovat myös avainasemassa kun puhutaan luottamuksen rakentamisesta maahanmuuttajayhteisön kanssa. Näiden ko. järjestöjen kanssa yhdessä tulisi rakentaa uusia toimintamalleja.

Kohtaamisia tarvitaan ja tämän vuoksi matalankynnyksen kohtaamispaikat ovat juuri niitä paikkoja, joissa se on mahdollista. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Helsingin monipuoliset palvelukeskukset, joihin on helppo mennä. Merja Etholén-Rönnbergin unelmana olisi saada Vuosaareen monikulttuurinen palvelukeskus, minne kaikki olisivat tervetulleita. Tuula Haavisto nosti yhtenä hyvänä esimerkkinä esille Helsingissä Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen, jossa iäkkäillä maahanmuuttajilla on ollut toimintaa muun muassa erilaisten ryhmien merkeissä jo useamman vuoden ajan. Samassa yhteydessä mainittiin Jade-projektit, jotka ovat toimineet Käpyrinne ry:ssä jo vuodesta 2013 alkaen.

Miten saada iäkkäät maahanmuuttajat palveluiden piiriin? 

Palvelut, joita maahanmuuttajat tarvitsevat, tulisivat sijaita keskitetysti saman katon alla. Euroopassa näin on esimerkiksi Portugalissa, jossa maahanmuuttajien palvelut sijaitsevat samassa paikassa. Muu Eurooppa näyttää olevan Suomea edellä näissä asioissa. Saimme kuitenkin iloksemme kuulla, että Helsinkiin avataan ensi vuoden alussa yksikkö, joka hoitaa maahanmuuttajien asioita vauvasta vaariin. Keskustelussa Panu Artemjeff nosti esille palvelumuotoilun mahdollisuudet uusien toimintamallien ja palveluiden kehityksessä. Palvelumuotoilun menetelmää olisi hyvä käyttää, koska siinä osallistetaan palveluiden käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteita, jotka edistäisivät ikäihmisen palveluita, pitäisi luoda yhdessä. Esimerkiksi Stadin ikäohjelmassa, olisi toiveena ollut saada myös iäkkäiden maahanmuuttajien äänet kuuluville.

Näiden lisäksi tiedottaminen nähtiin tärkeätä kanavana saada iäkkäät maahanmuuttajat palveluiden piiriin ja tässä tapauksessa tiedottaminen pitäisi tapahtua myös heidän lastensa kautta, sanoi Sari Heikkinen. On vaikea löytää oikeat palvelut oikea-aikaisesti, jos niistä ei ole koskaan kuullutkaan. Palveluiden selkeä avaaminen iäkkäälle maahanmuuttajalle on oleellista kun heidät halutaan palveluiden piiriin. Myös ennakoivaan ja oikea-aikaiseen palveluntarpeen kartoittamiseen tulisi lisätä resursseja, sillä usealla maahanmuuttajataustaisella henkilöllä palvelutarve voi alkaa jo aikaisemmin verrattuna kantasuomalaiseen ikäihmiseen. Ennaltaehkäiseminen tulee loppujen lopuksi myös taloudellisesti kannattavammaksi, kun palvelujen tarve huomataan ajoissa.  Iäkkäät maahanmuuttajat nähdään merkittävinä henkilöinä perheen sisällä ja näin ollen on tärkeätä, että he voivat hyvin.

Lopuksi haluaisin mainita yleisöstä tulleen hyvän neuvon, joka meidän kaikkien olisi hyvä pitää mielessä, kun olemme vuorovaikutuksessa iäkkäiden maahanmuuttajien kanssa: ”Eritysosaamisen lisäksi tarvitaan kyky kohdata ihminen ihmisenä ja tasavertaisesti.”  Mielestäni tällä neuvolla pärjää jo melko pitkälle.

 

 

Meri Mensonen

Kirjoittaja on geronomi-opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta

Mielekäs elämä Suomessa kootaan pienistä palasista täältä ja maailmalta

Opinnäytetyön toteuttaminen (Johanna Aunola, Meri-Maaria Mensonen & Anna Heinonen, Metropolia AMK)

Ikääntyneiden maahanmuuttajien mielekäs elämä Suomessa kootaan pienistä palasista täältä ja maailmalta

Ikääntyneiden maahanmuuttajien mielekäs elämä Suomessa rakentuu tavallisista asioista, kuten sujuvasta arjesta, yhteisöllisyydestä ja turvallisuuden tunteesta. Suomi tarjoaa paljon hyviä asioita, vaikka omien läheisten saaminen tänne ei aina olekaan helppoa, saati mahdollista. Vieraassa yhteiskunnassa esimerkiksi sotaa ja vainoa pakoon lähteneet ikääntyneet kokevat usein olevansa kuin juuriltaan revittyjä puita, jotka on istutettu uuteen paikkaan. Voimaantumiseen he tarvitsevat monenlaista tukea.

Kielitaidottomana maahanmuuttajana vieraassa yhteiskunnassa ja kulttuurissa ikääntyneiden avun tarve on suuri. Uusien ihmissuhteiden solmiminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus omana itsenään ovat tärkeitä kotoutumisen onnistumiseksi. Kotoutumisen onnistuminen riippuu myös siitä, onko asuminen Suomessa omaehtoista ja suunniteltua vai pakon sanelemaa. Kolmen Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijan yhteisessä opinnäytetyössä tartutaan aiheeseen arabian- ja kiinankielisten maahanmuuttajien kokemusten kautta ja selvitetään miten eri lähtökohdista ja syistä Suomeen muuttaneet ikääntyneet kokevat mielekkään elämän elementit omassa arjessaan.

Tutkimukseen haastateltiin kuutta (6) sekä arabian-, että mandariinikiinankielistä ikääntynyttä. Tutkimuksessa haettiin vastauksia esimerkiksi siihen, mitä toiveita, tarpeita ja odotuksia ikääntyneillä on tarjolla olevien ja kotoutumista edistävien ja tukevien palveluiden suhteen. Lisäksi selvitettiin, mitä haastateltavat itse ovat valmiita tekemään oman mielekkään elämän ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, ja miten ikääntyneet näkevät tulevaisuutensa nykyisessä kotimaassa Suomessa.

Tutkimuksen myötä opiskelijat tutustuivat eri lähtökohdista ja syistä Suomeen muuttaneisiin ikääntyneisiin miehiin ja naisiin. Haastattelutilanteet olivat vuorovaikutteisia ja nostattivat vilkasta keskustelua aiheen ympärillä. Haastateltavien tapaaminen kahteen kertaan syvensi molemminpuolisen luottamuksen tunnetta. Opiskelijoiden työtä ohjasi kulttuurisensitiivisyys ja aito mielenkiinto monikulttuurisuutta kohtaan.

Tutkimus on nyt jo osoittanut, että esimerkiksi ikä, ikääntyminen ja vanhuus nähdään eri tavalla eri kulttuureissa. Myös avun tarve, sen pyytäminen ja saaminen koetaan eri tavalla riippuen esimerkiksi ikääntyneen kulttuurisesta, sosiaalisesta ja maantieteellisestä ympäristöstä.

Tutkimuksen lopulliset tulokset ovat luettavissa myöhemmin syksyllä tällä sivustolla.

Johanna Aunola

(Anna, Johanna ja Meri)

نشاطات المشروع يادي إثنان للمجموعة العربية Jade II -projektin toiminta arabialaiselle ryhmälle

تأسست المجموعة العربية في ربيع عام 2016 وبدأت بزيادة أعداد المشاركين لأنهم شعروا أن هذه المجموعة وهذه النشاطات ضرورية لهم فهم يتعلمون أشياء جديدة و يتم تعزيز معرفتهم و مهاراتهم في الحياة من خلال عدة نشاطات في المشروع نقدّمها لهم وذلك مع الأخذ بعين الإعتبار رغباتهم و آمالهم

Arabiankielinen ryhmämme perustettiin keväällä 2016 ja osallistujien määrä alkoi kasvaa nopeasti, koska he kokivat, että tämä ryhmä ja nämä toimet ovat tarpeen heille. Ryhmäläisille on oman elämänkokemuksen kautta tullut paljon osaamista ja ryhmässä he voivat oppia lisää. Ryhmäläiset saavat toiminnasta uutta tietoa ja taitoa, omien toiveiden ja tavoitteidensa mukaan.

و من النشاطات الضرورية جلسة المحادثة الأسبوعية و الّتي من خلالها يلتقون حيث يجدون مكاناً يستطيعون من خلاله تقاسم هموم الحياة أفراحم وأحزانهم حيث لا معنى للفرح من دون وجود أحداً ما يشاركك فيه فمِن الممكن أن نتحدث عن مواقف مفرحة وجميلة حصلت خلال الأسبوع الذي مضى و أيضاً في حالة آلامهم ومشاكلهم يقومون بالتخفيف عن بعضهم ، وغالباً مايجدون حلا ًّ لمشاكلهم التي قد تعترضهم في حياتهم اليومية

Viikoittain kokoontuva keskusteluryhmä on erittäin tärkeä asia, sillä osallistujat voivat jakaa huolenaiheet ja surut sekä elämän ilot toistensa kanssa. Ryhmässä voimme jakaa iloa, joka syntyy ryhmän ulkopuolella; kertoa mukavia kuulumisia ja tapahtumia viikon varrelta. Jaettu ilo moninkertaistuu ja huolet puolittuvat, osallistujien omat huolet ja murheet lieventyvät kun niistä saa keskustella muiden kanssa. Usein ratkaisujakin löytyy ryhmässä pohdittaessa.

الحرف اليدوية و الّتي من خلالها تزيد مهاراتهم ويكتسبون معارف جديدة من مختلف الثقافات و ذلك في مبنى كينابوري بوجود مدرّبة مختصة تقوم بتعليمهم الحرف اليدوية باللغة الفنلندية المبسّطة و هذا مايخلق شعوراً جميلاً لديهم في جو عمل جماعي مليئ بالحيويّة و النشاط

Kinaporissa alkaa MultiKulti –käsityöryhmä torstaina 2.3., jonka kautta osallistujat lisäävät taitojaan ja hankkivat uutta tietoa eri kulttuureista. Paikalla on pätevä käsityöopettaja, joka opettaa heille käsitöitä ja puhuu selkeää suomea. Tällä kurssilla syntyy mukava ilmapiiri, joka on täynnä elinvoimaa ja toimintaa.

دورة تعّلم اللغة الفنلندية وهي جدّاً مهمة بالنسبة لهم و تتصدّر في قائمة رغباتهم حيث يقضون عدّة ساعات في الأسبوع بعضاً منها محادثة في مواضيع مختلفة و بعضاً منها دروس تعليمية و هذا التنوع جعل دورة اللغة الفنلندية بالنسبة لهم مسليّة وغير مملّة

Suomen kielen kurssi on heille hyvin tärkeää, ja monien ryhmätoiminnan toiveiden joukossa kielen oppiminen on heille ensimmäinen. Kurssilla ei tapahdu vain kielen opiskelua vaan myös monipuolista keskustelua erilaisista aiheista. Ikääntyvä kielen oppija tarvitsee kieliopin sijaan panostusta keskusteluun ja vaihteleviin opetusmenetelmiin, jotka tekevät oppimisesta mielekästä.

بالإضافة إلى القيام بالزيارات كالمتاحف مثلاً ، ففي زيارتنا الأخيرة لمتحف فن البناء في هلسنكي تعرّف أفراد المجموعة من خلال الصّور والمجسّمات على تاريخ فنلندا العمراني وذلك خلال مائة عام وهذا برأيي الشخصي موضوع مهم لتعزيز معرفة المشاركين عن تاريخ فنلندا

Tämän lisäksi teemme ryhmän kanssa käyntejä museoissa, esimerkiksi viimeisimmäksi teimme vierailun arkkitehtuurimuseoon Helsingissä. Museossa ryhmän jäsenten kanssa tunnistimme kuvia ja pienoismalleja suomalaisten kaupunkien historiasta sadan vuoden ajalta. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä parantaa osallistujien tietämystä Suomesta ja maan historiasta.

إضافة إلى ذلك نقوم بهذا الربيع التخطيط للرحلات آخذين بعين الإعتبار رغبتهم في الأماكن التي يودّون زيارتها والتعرّف عليها ، فهم يأملون في زيارة أقدم المدن الفنلندية بورفو و توركو و هذا ما نخطط له في الوقت القريب

Lisäksi tänä keväänä suunnittelemme käymistä paikoissa, joissa he haluavat vierailla ja tutustua. Toiveissa on vierailu Turkuun ja Porvooseen, Suomen vanhimpiin kaupunkeihin.

أمّا عن دورة السّباحة للنساء والتي تكون فيها نسبة المشاركة عالية و بوضوح الرّغبة في الإستمرار بها حيث يقومون بتعلّم السباحة والرياضة المائية و هذا ما تفتقده النسّاء المسلمات حيث أنّهم لا يستطيعون زيارة أماكن السّباحة العامة بينما هذا المكان قد خُصص فقط لمجموعة النساء المسلمات و أيضاً و بوضوح يظهر على وجههم السعادة خلال و بعد ساعة السّباحة و هذا ما نتمنى رؤيته دائماً

Projekti järjestää ikääntyville naisille myös uintikursseja, johon on aina paljon osallistujia ja heillä on selvästi halu jatkaa toimintaa, jossa he oppivat uintitekniikkaa ja vesiliikuntaa. Musliminaisten uintimahdollisuuksia on hyvin rajallisesti Helsingissä, joten uintitunnin aikana ja sen jälkeen osallistujien kasvoilta näkyy ilo liikkumisesta ja hyvinvoinnista vesiliikunnassa.

وفي النهاية لا يسعني إلاّ القول بأن نشاطات هذه المجموعة مهمة جداً بالنسبة للمشاركين وذلك لرفع حالتهم المعنوية والجسدية وهذا ما نسعى إليه آخذين بعين الإعتبار رغباتهم وأمالهم

Lopulta haluan sanoa, että tämän ryhmän toiminta on erittäin tärkeää osallistujien henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Projektin tavoitteena on etsiä ja löytää ryhmätoimintaa tarvitsevat ikääntyvät ja suunnitella toimintaa ottaen huomioon heidän toiveet ja toimijuus.

Fardoos

Jaden syksy Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa

Jade II –projektin toiminta on vuoden 2016 aikana laajentunut Töölöstä Kantin pysäkiltä Sörnäisiin Kinaporin monipuoliseen palvelukeskukseen. Projektin tärkeänä tavoitteena on juurruttaa ikääntyvien maahan muuttaneiden ryhmätoiminta Helsinkiin. Toiminnan juurtuminen osaksi olemassa olevia palvelurakenteita on edellytys toiminnan jatkumiselle.

JADEN RYHMÄTOIMINTA KINAPORISSA

Jaden arabiankielinen ryhmä ja kiinankielinen ryhmä kokoontuvat Kinaporin ryhmätiloissa viikoittain, joten Kinaporin käytävät ovat Jaden ryhmäläisille tuttuja. Jaden somalinaiset piipahtavat Kinaporin liikuntatiloissa viikoittain. Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat vieläkin monien silmin uusi ja näkymätön kohderyhmä. Kinaporin palvelukeskus onkin tärkeä yhteistyökumppani, kun maahan muuttaneiden ikääntyvien hyvinvointia edistetään ja palveluja kehitetään.

15036552_1884859248395598_2312121150335328633_n

Jaden ryhmät osallistuivat Kinaporin Kulttuurit tutuiksi –teemaviikon ohjelman järjestämiseen marraskuussa. Kiinankielinen ryhmä tarjosi Kinaporin asukkaille ja asiakkaille yhteistä tekemistä ja kiinalaisia makuja. Pop-up-ruoanlaittopisteelle sai kuka tahansa tulla käärimään kiinalaisia nyyttejä ja maistelemaan ruoanlaiton tuotoksia. Osallistujilla oli mahdollisuus päästä myös kiinalaisen lääkärin vastaanotolle. Arabiankielinen ryhmä osallistui teemaviikon pääjuhlaan lausumalla arabiankielisiä runoja.

14468521_1859646667583523_7486497096050895648_oMyös Kinaporin uima-altaan loiskeessa näkyy Jaden väkeä. Syksyllä Jaden uintikursseilla on annettu uimaopetusta ikääntyville somalinkielisille naisille sekä arabiankielisille naisille ja miehille. Uintikurssien tavoitteena on tarjota uimaopetusta uimataidottomille ja heikosti uiville, jotta osallistujien valmiudet käyttää itsenäisesti kaupungin uimahalleja kasvaisivat. Uimaopetukselle on suuri kysyntä, sillä heikolla uimataidolla ikääntyvä maahanmuuttaja ei pärjää musliminaisten uintivuorolla kaupungin uimahallissa, vaikka sellainen vuoro olisi tarjolla.

Uinti oli erittäin suosittua Jade II –projektin toimintaa syksyn aikana. Jaden asiakkaat toivovat uintia jatkuvasti. Uintiopetukselle on suuri tarve ja kiinnostusta!

SOSIAALINEN ESTE14714822_1865754253639431_8194632294562078181_oETTÖMYYS PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ

Jade ja Kinapori tekevät yhteistyötä myös vaikuttamistyössä. Kinaporin sosiaalisen esteettömyyden iltapäivässä 11.10. keskusteltiin Kinaporin vapaaehtoisten ja työntekijöiden kesken siitä, miten moninaisen asiakaskunnan näkökulmat otetaan huomioon asiakastyössä, ja miten esimerkiksi ikääntyvät maahanmuuttajat ja ikääntyvät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat olevansa tervetulleita.

Osallistujat saivat astua moninaisen asiakaskunnan saappaisiin ja pohtia palveluita heidän näkökulmastaan. Vapaaehtoiset ja henkilökunta keksivät hyviä ratkaisuja siihen, miten Kinapori voisi toimia entistä moninaisempana paikkana.

INFOTILAISUUS OSALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ

Jade II -projektin syksyn yksi kohokohdista oli ikääntyville mandariinikiinankielisille järjestetty sosiaali- ja terveyspalveluinfo. Info järjestettiin 7.12. Kinaporin tiloissa. Infossa osallistujat saivat mandariinikiinaksi tulkattua infoa oleskeluluvan hakemisesta, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista ja Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen toiminnasta. Suurkiitos Helsingin kaupungille hyvästä yhteistyöstä!

Infotilaisuus sai kiitosta ja saimme uusia aihe-ehdotuksia tulevia infoja ajatellen. Kevään 2017 aikana Jade II -projekti järjestää kaksi ikääntyville maahan muuttaneille suunnattua infotilaisuutta Kinaporissa.

KATSE TULEVAISUUTEEN

Toivomme, että ryhmät saavat jatkaa Kinaporissa myös Jade II –projektin päätyttyä vuoden 2017 jälkeen. Ryhmien itsenäistämisen ja juurruttamisen eteen Jade II –projekti tekee alkavana vuonna paljon työtä.

Haluaisimme heittää pallon myös Helsingin kaupungille: mitä palveluja ja mahdollisuuksia kaupunki voisi tuottaa ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistämiseksi esimerkiksi palvelukeskustoiminnan muodossa?

Suvi