Reflection

As the end of my practice placement here at Jade II project approaches, I’ve been thinking about all the things I have learnt from being a part of the project’s everyday operations for close to three months and also from interacting with the project’s clients. There have been many lessons, including what I have learnt about the important work that Jade II project does for elderly immigrants. As well as the diverse network in which Jade operates. It has been interesting to see the cooperation  and support that the project gets from networks like Eloisa ikä -ohjelma and VeTo that they are a part of.

For me as a future social worker, being able to be a part the client work has been priceless. One aspect I have taken away is the importance of a client oriented approach. I have seen how this has been valued at Jade where the different needs and wishes of the clients have been taken into account a lot. The aspect of peer support groups was new to me, and during my practice I have had the opportunity to explore this.

The importance of culturally sensitive activities is something that Jade works to promote more of; among service providers for the elderly and aging. I have been able to see this value in action as part of Jade II projects activities. Through my practice I’ve gotten a better understanding of not only the benefits and importance of making more activities available that are culturally sensitive  but also the challenges relating to this.

The target group of Jade II project is elderly immigrants, and being part of a culturally diverse environment has taught me the importance of being open minded in the interactions we have, as sometimes we have stereotypes when interacting with people that we may not consciously acknowledge. Also the value of considering everyone as an individual and trying not to make any assumptions or preconceived ideas.

It has also been eye opening to see that language does not have to be a barrier and that although sometimes challenging it is possible to interact where there is no shared language. I have also been reminded of the importance of being able to speak in one’s mother tongue and how beneficial it can be to our wellbeing.

Overall my time at Jade II project has flown by, my days at practice have been filled with different and interesting things and people. I have learnt a lot some of which I think I maybe have not  realized yet but that I hope to carry with me in the future.

Thank you Jade II 🙂

Taisekwa 

(Kuvan otti ryhmäläisemme Gao Yu, retkellä Porvoossa 23.5.2017)

Childhood memories from Somalia

As part of my practice; a few weeks ago I got the opportunity to plan a group activity for our Somali ladies discussion group, around the theme of childhood memories from their cherished home country. I hoped to include a sensory element to the discussion. During my studies at Laurea UAS, I have learnt about the Multisensory method that the school has developed and have participated in different projects.

The multisensory method was developed with the aim of creating multisensory experiences;  where the space is made up of different elements around a certain theme, that participants can see (picture, videos, artifacts), hear (music, sounds), taste (food, drink), smell (spices, herbs, food, drink) and touch (artifacts, materials). This sensory space then acts as “inspiration” for encounters and discussions around a theme.  Such spaces may be used for learning, relaxation, passing on information but also promote wellbeing and a sense of community. There is also the idea that these spaces may awaken feelings, thoughts and memories in participants. Coincidentally I also came across the Somali memory suitcase that Jade had on loan at the time from the Helsinki City Museum. The suitcase contained past and present day utensils from both Somalia and Finland.

So with these things in mind, we had pictures of different aspects of Somali culture like food, Quran school, traditional houses and cooking utensils. We also had the beautiful artifacts from the memory suitcase at our table for everyone to have a feel of, the suitcase also included frankincense to which we added some spices. We spent time talking about the different pictures, scents and artifacts; what they were, the memories and thoughts that they awakened. The ladies sang and recited poetry which they explained were an integral part of Somali culture; from the making of food and herding of camels to important marriage traditions and customs.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

We also talked about the aspects of Somali culture that are particularly important to them , memories of how they learnt about their culture (making food, handicrafts, traditions and customs) and how they can pass along these gems to the next generations even whilst living in another country. To this the ladies spoke about valuing where you are from and your culture. And how they felt that now as they immigrated to Finland they want to become part of this community, whilst also cherishing these values.

The discussion was all round interesting and I got to learn a lot about the Somali culture. It was also an opportunity to reflect on shared values and experiences. This kind of sharing also helps in finding points of connection between different cultures.

Taisekwa

(Pictures: Laurea UAS & Taisekwa)

 

Mielekäs elämä Suomessa kootaan pienistä palasista täältä ja maailmalta

Opinnäytetyön toteuttaminen (Johanna Aunola, Meri-Maaria Mensonen & Anna Heinonen, Metropolia AMK)

Ikääntyneiden maahanmuuttajien mielekäs elämä Suomessa kootaan pienistä palasista täältä ja maailmalta

Ikääntyneiden maahanmuuttajien mielekäs elämä Suomessa rakentuu tavallisista asioista, kuten sujuvasta arjesta, yhteisöllisyydestä ja turvallisuuden tunteesta. Suomi tarjoaa paljon hyviä asioita, vaikka omien läheisten saaminen tänne ei aina olekaan helppoa, saati mahdollista. Vieraassa yhteiskunnassa esimerkiksi sotaa ja vainoa pakoon lähteneet ikääntyneet kokevat usein olevansa kuin juuriltaan revittyjä puita, jotka on istutettu uuteen paikkaan. Voimaantumiseen he tarvitsevat monenlaista tukea.

Kielitaidottomana maahanmuuttajana vieraassa yhteiskunnassa ja kulttuurissa ikääntyneiden avun tarve on suuri. Uusien ihmissuhteiden solmiminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus omana itsenään ovat tärkeitä kotoutumisen onnistumiseksi. Kotoutumisen onnistuminen riippuu myös siitä, onko asuminen Suomessa omaehtoista ja suunniteltua vai pakon sanelemaa. Kolmen Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijan yhteisessä opinnäytetyössä tartutaan aiheeseen arabian- ja kiinankielisten maahanmuuttajien kokemusten kautta ja selvitetään miten eri lähtökohdista ja syistä Suomeen muuttaneet ikääntyneet kokevat mielekkään elämän elementit omassa arjessaan.

Tutkimukseen haastateltiin kuutta (6) sekä arabian-, että mandariinikiinankielistä ikääntynyttä. Tutkimuksessa haettiin vastauksia esimerkiksi siihen, mitä toiveita, tarpeita ja odotuksia ikääntyneillä on tarjolla olevien ja kotoutumista edistävien ja tukevien palveluiden suhteen. Lisäksi selvitettiin, mitä haastateltavat itse ovat valmiita tekemään oman mielekkään elämän ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, ja miten ikääntyneet näkevät tulevaisuutensa nykyisessä kotimaassa Suomessa.

Tutkimuksen myötä opiskelijat tutustuivat eri lähtökohdista ja syistä Suomeen muuttaneisiin ikääntyneisiin miehiin ja naisiin. Haastattelutilanteet olivat vuorovaikutteisia ja nostattivat vilkasta keskustelua aiheen ympärillä. Haastateltavien tapaaminen kahteen kertaan syvensi molemminpuolisen luottamuksen tunnetta. Opiskelijoiden työtä ohjasi kulttuurisensitiivisyys ja aito mielenkiinto monikulttuurisuutta kohtaan.

Tutkimus on nyt jo osoittanut, että esimerkiksi ikä, ikääntyminen ja vanhuus nähdään eri tavalla eri kulttuureissa. Myös avun tarve, sen pyytäminen ja saaminen koetaan eri tavalla riippuen esimerkiksi ikääntyneen kulttuurisesta, sosiaalisesta ja maantieteellisestä ympäristöstä.

Tutkimuksen lopulliset tulokset ovat luettavissa myöhemmin syksyllä tällä sivustolla.

Johanna Aunola

(Anna, Johanna ja Meri)

Pääkaupunkiseudun kiinankielisten ikääntyvien tarpeet

Ikääntyvät kiinankieliset ovat Suomeen Euroopan ulkopuolelta tulevista kieliryhmistä kolmen suurimman joukossa ja heitä asuukin pääkaupunkiseudulla enemmän kuin katukuva antaa ymmärtää. Työikäiset kiinalaiset saapuvat Suom13112941_1795588240656033_6499130562612088965_oeen pääsääntöisesti työn perässä, ja monen vanhemmat seuraavat jälkikasvuaan uuteen maahan. Ikääntyvä kiinalainen lähtee kotimaastaan ensisijaisesti hoitamaan lapsenlapsiaan.

Isovanhemmat viettävät paljon aikaa lapsenlastensa kanssa ja suomen kielen oppimisen mahdollisuudet jäävät vähäisiksi. Kursseja on myös vaikea etsiä, kun kieltä ei osaa. Kiinaan palaaminen ei silti monelle ole mahdollisuus, koska perhe haluaa pysyä yhdessä. Tämän lisäksi yhteisö olettaa isovanhempien olevan vahvasti apuna lastenhoidossa, eikä kukaan halua tulla leimatuksi epäonnistuneeksi isovanhemmaksi.

Jade II:n kiinankielinen ryhmä korostaa valtavasti suomen kielen oppimisen tärkeyttä ja pitää sitä Suomessa asumisen edellytyksenä. Ikääntyville kiinankielisille jää kuitenkin arkipäivässä hyvin vähän mahdollisuuksia käyttää suomea tai pitää vähäisiäkin taitoja yllä. Heillä on kuitenkin valtava motivaatio päästä oppimaan ja keskustelemaan suomeksi.

Kiinalaisperheissä sukupolvien välinen auttaminen on hyvin vahvaa. Isovanhemmat auttavat lastenhoidossa, mutta apu toimii myös toisinpäin: voimien heikentyessä palveluasumiseen hakeutumisessa on valtava kynnys, sillä huolehtiminen iäkkäistä vanhemmista katsotaan kuuluvan työikäisille lapsille. Iäkkään äidin tai isän sijoittaminen pal13909401_1839518516263005_5876642805162693621_ovelutaloon olisi kiinalaiselle moraalisten velvoitteiden laiminlyöntiä, jolloin iäkäs voi menettää sosiaalisen statuksensa yhteisön silmissä.

Suomessa asuvat kiinalaiset ymmärtävät palvelutalojen tärkeyden, mutta he eivät välttämättä saa niistä tietoa. Suomen terveyspalveluihin liittyvää tietoa on sitäkin hyvin vähän saatavilla kiinan kielellä. Ikääntyvät käyttävät kiinalaisia itsehoitolääkkeitä ja käyvät lääkärissä käynneillään Kiinassa, koska tuttuja valmisteita on helpompi käyttää kuin etsiä informaatiota vieraalla kielellä.

Jade II:n kiinankieliset ryhmäläiset haluavat tietää, minkälaisia terveyspalveluita he voivat käyttää, miten terveyspalveluihin hakeudutaan, miten suomalainen kotihoito toimii ja mitä edellytyksiä tarvitaan palveluasumiseen pääsemiseen. He haluavat kuulla seniorialennuksista ja ikääntyville tarjottavasta toiminnasta. Ryhmä on aktiivinen myös itsenäiseen harrastamiseen, kunhan tiloja erilaiseen toimintaan järjestyy.

Jade II –projektin tavoitteena on parantaa Suomessa asuvien kiinankielisten ikääntyvien osallisuutta ja hyvää arkea. Projektissa suunnittelemme tänä syksynä toteutettavaksi kiinankielistä terveyspalveluinfoa, jonne kutsumme pääkaupunkiseudun ikääntyvää kiinankielistä väestöä kuulemaan Suomen ja pääkaupunkiseudun terveyspalveluista kiinaksi tulkattuna. Tarkempi ajankohta ja sisältö varmistuvat myöhemmin.

Jatkamme Jade II:n ikääntyvien kiinankielisten ryhmän kanssa heidän arkensa tukemista ja samalla kartoitamme tarpeita. Ryhmä esittää aktiivisesti retkitoiveita ja ehdotuksia toiminnasta. Kaikista tärkeimmäksi nousee yhä uudelleen suomen kielen opetus ja ikääntyvän kielenopiskelijan erityistarpeet.

Suvi

Jade II:n mandariinikiinankielinen keskusteluryhmä yli 50-vuotiaille naisille ja miehille kokoontuu tiistaisin klo 10 Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa. Ryhmä on avoin, tervetuloa mukaan! 

Uutistekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty:

  • Tina Panin artikkelia “Confucianism and the later life choices of Chinese elderly in Belgium” (ENIEC- newsletter, July 2016, 79) ENIEC -verkoston kotisivut
  • Geronomiopiskelijoiden (Kekkonen – Kukkonen – Sutinen – Talanen – Tikkinen – Vainio) tekemää raporttia kiinalaisryhmämme voimavaroista ja haasteista, sekä kokemuksia ryhmätoiminnoista keväällä 2016 (Metropolia, 2016).

Riyooyin (Unelmia)

Jade II jatkaa Jade-projektin (2013–2015) työtä ikääntyneiden somalinkielisten naisten kanssa. Torstaisin kokoontuvassa somalinkielisessä keskustelu- ja hyvinvointiryhmässä siirryttiin kesän odotukseen. Torstaina 7. 4. teemana olivat unelmat ja toivotimme auringon ja lämmön tervetulleiksi.

Lähestyimme aihetta haavekarttojen avulla. Tyhjät valkoiset paperit alkoivat nopeasti täyttyä värikkäistä kuvista. Innokkaimmat haavekartantekijät täyttivät vielä toisen ja kolmannenkin paperin kesäisillä unelmilla ja toiveilla. Kun kartat olivat valmiit, kävimme niitä yhdessä läpi. Naiset halusivat kertoa suomeksi mitä kuvia olivat valinneet kuvakollaasiin. Kaikissa haavekartoissa oli kuvia värikkäistä kukista, merestä, perheestä ja ruuasta. Näistä asioista varmasti koostuu mukava kesä.

Keskustelun ja kuvien myötä nousi esiin ajatus yrttimaan istutustyöstä. Kesän lähestyessä tavoitteena olisi kasvattaa ulkona yrttejä esim. minttua ja järjestää teehetki, jossa nautitaan oman yrttimaan antimia ja valmistetaan minttuteetä. Tästä on hyvä lähteä matkaan kohti Jade II –projektia.

Haavekarttoja