September 27, 2020 jadetoimintakeskus[a]gmail.com
Uutiset

Selkosuomi osallisuuden ja kohtaamisen välineenä

0

Selkosuomi on hyvä kommunikaatiokieli erityisesti eri vammaisryhmiin kuuluvien, ikääntyneiden ja maahan muuttaneiden ihmisten kanssa. Jade II tunnistaa selkosuomen osaamisen kasvavan tarpeen. Selkosuomea tarvitsevat kohderyhmät kasvavat: esimerkiksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat väestöryhmät ikääntyvät, jolloin jo yksittäisen ryhmän tarve selkosuomelle moninkertaistuu.

Selkosuomen käyttöä palveluissa voi ja pitää vaatia, jotta selkosuomea tarvitsevat eivät joudu pyytelemään anteeksi kieleen liittyviä tarpeita ja jää osallisuuden ulkopuolelle.

Selkosuomi ei tule automaattisesti. Suomea äidinkielenään puhuvan on vaikeampi puhua selkosuomea kuin moni kuvittelee. Selkosuomi vaatii työtä, harjoittelua ja tietoista selkeyttämistä. Asian ilmaiseminen tavallisilla sanoilla ei ole sama asia kuin sanoisi asiat niin kuin ensimmäisenä tulee mieleen. Selkosuomen osaaminen on hyvä taito työelämässä, jossa on yhä enemmän selkosuomea puhuvia ja tarvitsevia asiakkaita ja työyhteisön jäseniä. Selkosuomi ei silti ole vain työelämän taito, vaan sitä tarvitsee kuka tahansa elämän arjessa kohdatessaan toisia ihmisiä.

Oletko huomannut, että suomen kielessä on erittäin paljon todella vaikeita ja pitkiä sanoja lausua ja kirjoittaa? Esimerkiksi sanat “yhteistyö”, “henkilökohtainen” ja “ystävällisyys” ovat todella monimutkaisia.

Selkosuomi noudattaa yleiskielen rakenteita ja kielioppia, joten toisesta kielestä ei suinkaan ole kyse. Monilla sanoilla on tavallinen vastine, joita valitsemalla saadaan kieltä selkeämmäksi. “Lienee”, “sujuvoittaa” ja “mahdollistaa” eivät ole selkosuomea. “Olla”, “tehdä helpommaksi” ja “antaa mahdollisuus” ovat.

Vaikka suomen kielessä on kauniita, monimutkaisia rakenteita ja sanontoja, ne eivät usein ole selkosuomea. Lauseenvastikkeet, vaikeat partisiippirakenteet ja pitkät sivulauseet eivät ole selkosuomea, vaikka ne lyhentäisivät lausetta. Monimutkaisuuden karsiminen kielestä ei tee selkosuomesta tylsää tai jäykkärakenteista. Selkosuomi on parhaimmillaan elävää ja ilmaisuvoimaista.

Tiivistetysti puhuttu selkosuomi on yhdistelmä tavallisia sanoja, lyhyitä lauseita, rauhallista puherytmiä, konkreettisuutta ja viestiä tukevaa sanatonta viestintää.

Esimerkki:

Ei selkosuomea: “Mitä ajatuksia sinulla on siitä, miten tämä asia voitaisiin saada rullaamaan?”

Vs.

Sama selkosuomeksi: “Miten tämä tehdään? Mitä mieltä olet?”

Tai

Ei selkosuomea: “En ymmärtänyt hölkäsen pölähtävää, meni aivan yli hilseen! Selittäisitkö asian juurta jaksain?”

Vs.

Sama selkosuomeksi: “En ymmärtänyt. Sanotko uudestaan?”

Kieli on vallankäyttöä. Kun puhut vahingossa tai tarkoituksella liian vaikeaa suomea, jätät selkosuomea puhuvan keskustelukumppanin keskustelun ulkopuolelle. Selkosuomi ei ole tyhmää suomea: selkosuomea tarvitseva keskustelukumppani ei ole tyhmä eikä häntä pidä sellaisena pitää, ja tämän asenteen tulee näkyä ja kuulua puheesta. Aikuiselle puhutaan kuin aikuiselle: selkosuomi ei ole lässyttämistä, vaan asioiden sanomista tavallisella suomella. Selkosuomen käyttäminen ei ole alentumista, vaan osallistavaa ja tasavertaistavaa. Kun käytät selkosuomea, kunnioitat keskustelukumppania yhdenvertaisena keskustelijana.

Selkosuomen käyttö on asenne. Kielitaitoaan kehittävällä keskustelukumppanilla ei ole “hoono soomi”, vaan hänelle usein puhutaan liian vaikeaa suomea. Kun huomaat, että keskustelukumppanisi ei reagoi viestiisi toivomallasi tavalla, älä hermostu tai ajattele, että keskustelukumppani ei osaa riittävän hyvin suomea. Vastuu puheen ja viestin selkeydestä on aina puhujalla eikä vastaanottajalla. Etsi siis sopiva selkosuomen vaikeustaso yhteisymmärryksessä keskustelukumppanin kanssa.

Englanti ei ole vaihtoehto selkosuomelle, vaikka osa suomea opettelevista ja selkosuomea puhuvista ihmisistä osaa englantia. Jos keskustelukumppani haluaa yrittää suomeksi, ethän vaihda kieltä englanniksi.

Selkosuomen ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Jade II kannustaa ottamaan haasteen vastaan ja opettelemaan selkosuomen käyttöä! Vaikka ilmaisu englanniksi olisi nopeampaa, anna keskustelukumppanille mahdollisuus yrittää suomeksi. Hän tarvitsee onnistumisia uskaltaakseen yrittää uudelleen, oppiakseen lisää ja ollakseen osallinen.

Aina voit yrittää muotoilla asian uudelleen, ja todennäköisesti molemmat keskustelukumppanit saavat ja oppivat kohtaamisesta jotain!

Selkosuomi on osallisuuden ja kohtaamisen väline.

Kohtaamisen iloa!

Suvi

 

Tämä artikkeli käsittelee ensisijaisesti puhuttua selkokieltä. Artikkelin sisältämä kieli ei ole selkosuomea.

Selkokielen perusteista ja vinkkejä kirjoitettuun selkokieleen löytyy Hannu Virtasen toimittamasta Selko-oppaasta (Kehitysvammaliitto 2002).

Materiaalia ja vinkkejä selkokielen löydät Papunet-sivustolta.

Recommended Posts