Uutiset

Pääkaupunkiseudun kiinankielisten ikääntyvien tarpeet

0

Ikääntyvät kiinankieliset ovat Suomeen Euroopan ulkopuolelta tulevista kieliryhmistä kolmen suurimman joukossa ja heitä asuukin pääkaupunkiseudulla enemmän kuin katukuva antaa ymmärtää. Työikäiset kiinalaiset saapuvat Suom13112941_1795588240656033_6499130562612088965_oeen pääsääntöisesti työn perässä, ja monen vanhemmat seuraavat jälkikasvuaan uuteen maahan. Ikääntyvä kiinalainen lähtee kotimaastaan ensisijaisesti hoitamaan lapsenlapsiaan.

Isovanhemmat viettävät paljon aikaa lapsenlastensa kanssa ja suomen kielen oppimisen mahdollisuudet jäävät vähäisiksi. Kursseja on myös vaikea etsiä, kun kieltä ei osaa. Kiinaan palaaminen ei silti monelle ole mahdollisuus, koska perhe haluaa pysyä yhdessä. Tämän lisäksi yhteisö olettaa isovanhempien olevan vahvasti apuna lastenhoidossa, eikä kukaan halua tulla leimatuksi epäonnistuneeksi isovanhemmaksi.

Jade II:n kiinankielinen ryhmä korostaa valtavasti suomen kielen oppimisen tärkeyttä ja pitää sitä Suomessa asumisen edellytyksenä. Ikääntyville kiinankielisille jää kuitenkin arkipäivässä hyvin vähän mahdollisuuksia käyttää suomea tai pitää vähäisiäkin taitoja yllä. Heillä on kuitenkin valtava motivaatio päästä oppimaan ja keskustelemaan suomeksi.

Kiinalaisperheissä sukupolvien välinen auttaminen on hyvin vahvaa. Isovanhemmat auttavat lastenhoidossa, mutta apu toimii myös toisinpäin: voimien heikentyessä palveluasumiseen hakeutumisessa on valtava kynnys, sillä huolehtiminen iäkkäistä vanhemmista katsotaan kuuluvan työikäisille lapsille. Iäkkään äidin tai isän sijoittaminen pal13909401_1839518516263005_5876642805162693621_ovelutaloon olisi kiinalaiselle moraalisten velvoitteiden laiminlyöntiä, jolloin iäkäs voi menettää sosiaalisen statuksensa yhteisön silmissä.

Suomessa asuvat kiinalaiset ymmärtävät palvelutalojen tärkeyden, mutta he eivät välttämättä saa niistä tietoa. Suomen terveyspalveluihin liittyvää tietoa on sitäkin hyvin vähän saatavilla kiinan kielellä. Ikääntyvät käyttävät kiinalaisia itsehoitolääkkeitä ja käyvät lääkärissä käynneillään Kiinassa, koska tuttuja valmisteita on helpompi käyttää kuin etsiä informaatiota vieraalla kielellä.

Jade II:n kiinankieliset ryhmäläiset haluavat tietää, minkälaisia terveyspalveluita he voivat käyttää, miten terveyspalveluihin hakeudutaan, miten suomalainen kotihoito toimii ja mitä edellytyksiä tarvitaan palveluasumiseen pääsemiseen. He haluavat kuulla seniorialennuksista ja ikääntyville tarjottavasta toiminnasta. Ryhmä on aktiivinen myös itsenäiseen harrastamiseen, kunhan tiloja erilaiseen toimintaan järjestyy.

Jade II –projektin tavoitteena on parantaa Suomessa asuvien kiinankielisten ikääntyvien osallisuutta ja hyvää arkea. Projektissa suunnittelemme tänä syksynä toteutettavaksi kiinankielistä terveyspalveluinfoa, jonne kutsumme pääkaupunkiseudun ikääntyvää kiinankielistä väestöä kuulemaan Suomen ja pääkaupunkiseudun terveyspalveluista kiinaksi tulkattuna. Tarkempi ajankohta ja sisältö varmistuvat myöhemmin.

Jatkamme Jade II:n ikääntyvien kiinankielisten ryhmän kanssa heidän arkensa tukemista ja samalla kartoitamme tarpeita. Ryhmä esittää aktiivisesti retkitoiveita ja ehdotuksia toiminnasta. Kaikista tärkeimmäksi nousee yhä uudelleen suomen kielen opetus ja ikääntyvän kielenopiskelijan erityistarpeet.

Suvi

Jade II:n mandariinikiinankielinen keskusteluryhmä yli 50-vuotiaille naisille ja miehille kokoontuu tiistaisin klo 10 Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa. Ryhmä on avoin, tervetuloa mukaan! 

Uutistekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty:

  • Tina Panin artikkelia “Confucianism and the later life choices of Chinese elderly in Belgium” (ENIEC- newsletter, July 2016, 79) ENIEC -verkoston kotisivut
  • Geronomiopiskelijoiden (Kekkonen – Kukkonen – Sutinen – Talanen – Tikkinen – Vainio) tekemää raporttia kiinalaisryhmämme voimavaroista ja haasteista, sekä kokemuksia ryhmätoiminnoista keväällä 2016 (Metropolia, 2016).
Recommended Posts