Uutiset
Home / Education / Esittelyssä ”Jade – kotoutumista hyvän mielenterveyden tuella”

Esittelyssä ”Jade – kotoutumista hyvän mielenterveyden tuella”

0
Yli kolme kuukautta on kulunut siitä päivästä, kun astuin uuteen työhuoneeseeni Kantissa. Helsingin kadut olivat silloin kesän hiljentämiä ja Kantissa elettiin odotuksen hetkiä. Nyt kaikki näyttää ja kuulostaa erilaiselta. Ohi siintävät autot ja polkupyörät ovat tulleet osaksi arkea siinä missä ”saapuneet sähköpostit” ja käytävillä soljuva somalinkielinen kerronta.

Elokuussa sain kaksi monikulttuurisuuteen ja naisten oikeuksiin perehtynyttä osa-aikaista työkaveria: espanjalaistaustaisen psykologi Ruth Francon sekä vanhustyöhön erikoistuneen somalitaustaisen lähihoitaja Hamdi Moalimin. Silloin myös Kantin fysioterapeutti Satu Sileekangas aloitti osa-aikaisena työntekijänä projektissa. Alussa me kaikki mietimme jännityksellä ”mahtaako kukaan tulla?”.

Saatoimme kuitenkin huokaista helpotuksesta Kantin täyttyessä jälleennäkemisen riemusta 26.8. Joukko somalirouvia osoitti ottaneensa Kantin omakseen ja odottaneensa ryhmien alkamista kesätauon jälkeen.

Jade tarjoaa viikoittaista toimintaa ikääntyville afrikkalaisille naisille. Liikuntaryhmissä kehitetään tasapainoaistia ja lihaskuntoa, ja somalinkielisessä keskusteluryhmässä naisilla on tulkin välityksellä mahdollisuus keskustella heille tärkeistä asioista. Tarjoamme arkipäivän kielitaitoa kehittävää suomen kielen opetusta, ja lokakuussa yhdysvaltalais-korealainen taideterapeutti Eungyung Kim tulee kokeilemaan, miten taidetta voidaan yhdistää kielen opetuksessa. Etsimme myös osallistujia englanninkieliseen keskustelu- ja hyvinvointiryhmään, joka on määrä aloittaa lokakuussa.

Ryhmätoimintojen yhteydessä naisilla on mahdollisuus osallistua yksilölliseen palveluohjaukseen, jossa tarjoamme konkreettista apua englanniksi, somaliksi ja suomeksi esimerkiksi virallisten lomakkeiden kääntämisessä ja tulkkauksessa.

Viikoittaisen toiminnan lisäksi Jade järjestää eri-ikäisille ja -taustaisille suunnattuja käsityö- ja ruokakursseja sekä muita työpajoja, joiden kautta osallistujat pääsevät tutustumaan pääkaupunkiseudun harrastustarjontaan sekä luomaan sosiaalisia verkostoja sukupolvi- ja kulttuurirajojen ylitse. Järjestöille ja sosiaali- ja terveysalan toimijoille puolestaan järjestetään koulutuksia ja seminaareja, joiden kautta pyrimme lisäämään tietoutta ikääntyvien naisten tarpeista ja tilanteesta.

Positiivisia haasteita riittää. Niistä vähimpänä ei ole kohderyhmämme tavoittaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Myös vapaaehtoisia kaivataan mukaan, sillä heidän merkityksensä projektille on korvaamaton.  On kuitenkin upeaa tietää, että hienon työtiimin tukena toimii koko Eloisa ikä – ohjelman tietämys ja tuntemus. Eteenpäin voimme siis katsoa iloisin, eloisin mielin.

Hanna Rantala